Irakissa ei metoo-liikkeestä ole kuultukaan – ei siitä olisi mitään hyötyäkään, koska naisen pahin uhka on oman perheen sisällä

Kurdistanissa ja Bagdadissa asuvat naiset ja miehet puhuvat oikeuksistaan, homoudesta ja salaisista seksitavoista. Suomen Uutiset tutustui arabinuorten seksuaalisuuteen liittyviin haaveisiin ja pelkoihin verkon välityksellä. Vapaa toimittaja Heli-Maria Wiik kertoo.

Haastattelen ensin 21-vuotiasta naispuolista biologian opiskelijaa Suraa chatissa. Hän on juuri yliopistolla. Hän ei ole naimisissa – vielä.

Suran päivät täyttyvät kotona olosta ja opiskelusta yliopistolla. Hän harrastaa ompelua ja tennistä.

– En voi käydä juuri ulkona, koska vanhempani eivät päästä minua yksin kaupungille. Asun Bagdadissa, mutta en halua kertoa aluetta tarkemmin erityisten turvallisuuteen liittyvien syiden vuoksi. En tunne oloani täällä turvalliseksi, koska tyttöjä ja lapsia siepataan Bagdadissa. Tunnelma on tämän vuoksi jännittynyt, hän sanoo.

Kerron Suralle Suomesta ja tasa-arvosta, ja että, Suomessa naisilla on jossain asioissa jopa enemmän valtaa kuin miehillä. Kysyn hänen mietteitään tästä.

– Tuo on hieno asia. Täällä minulla ei ole mitään tasa-arvoon velvoittavaa lakia takaamaan minun oikeuksiani. Haluaisin, että naiset olisivat voimakkaita toimijoita kaikilla alueilla. Tasa-arvoisesti.

Keskustelemme Suran kanssa Bagdadista naisen näkökulmasta. Sura kertoi jo aiemmin, että hän ei voi kulkea ulkona.

– Naisen ei ole turvallista liikkua yksin ulkona, hän sanoo.

Mikä on #metoo?

Epäröin ottaa aran aiheen, seksuaalisen häirinnän, esiin. Kierrän sen käyttämällä #metoo-liikettä. Kysyn, onko hänellä siihen liittyviä kokemuksia.

– En tiedä mikä on metoo, hän vastaa.

Menen Wikipediaan ja kopioin infosivun arabiankielisen linkin, josta Sura saa nopean selvyyden asiaan. (Haastattelu käydään englanniksi, jota Sura kirjoittaa ja ymmärtää sujuvasti.)

– Ei minulla ole kokemuksia häirinnästä, koska isäni kulkee aina kanssani julkisilla paikoilla, mutta tiedän ongelman ja häirintää tapahtuu monien naisten kohdalla, hän vastaa.

Kysyn, käyttääkö Sura Tinderiä.

– Anteeksi, mutta en ymmärrä, hän vastaa.

Kerron, että se on kuuluisa deittailupalvelu somessa. Linkkaan jälleen Wikipediaan.

– Minulla on kyllä monia somepalveluita, mutta en juuri käytä niitä, hän kertoo.

Haastattelun aikana on tullut selväksi, että Sura elää hyvin rajoittunutta elämää tällä hetkellä. Kysyn häneltä, että haluaisiko hän Eurooppaan, jos hänellä olisi mahdollisuus saada irakilaisnaisille erityinen opiskelijaviisumi. Sanon, että hän voisi tulla asumaan vaikka minun luokseni aluksi.

– En halua matkustaa pois maastani. Haluan vain saada turvallisuuden tunteen takaisin ja taatut oikeudet naisille. Haaveilen, että saan toimia biologina ja auttaa ihmiskuntaa, hän päättää.

Naisella ei ole suojaa perheväkivaltaa vastaan

Seuraavaksi haastattelen Marwaa, 32. Hän on naimisissa ja työtön.

– Tavoitteenani oli saada ammatti muotoilijana. En kuitenkaan päässyt tavoittelemaan unelmaani, sillä isäni pakotti minut lopettamaan koulunkäynnin ja opiskelun. Isäni pakotti minut vastoin tahtoani naimisiin ja jouduin alistumaan isäni tahtoon, hän kertoo.

Marwa olisi halunnut käydä koulunsa loppuun.

– Lain mukaan minulla ei teini-ikäisenä ollut vapautta vastustaa isäni päätöstä, hän sanoo.

Kaksi keskenmenoa miehen väkivallan vuoksi

Marwa on ollut kaksi kertaa raskaana, mutta hän on menettänyt molemmat lapsensa.

– Mieheni on pahoinpidellyt minua ja hänen tekemänsä väkivallan vuoksi sain keskemenot, hän kertoo.

Marwan päivät täyttyvät kotivaimon tavallisilla velvollisuuksilla.

– Elämässäni ei ole juuri mitään mainitsemisen arvoista.

Hän kuvailee Bagdadia hienoksi kaupungiksi, jossa olisi paljon mielenkiintoisia asioita koettavana.

– Mieheni ei päästä minua liikkumaan kaupungilla, eikä hän halua, että saan nähdä mitään näistä mieluisista paikoista. Naapurustoni on jakautunut hyviin ja pahoihin ihmisiin. Tilanne kaupungissa on myös epävakaa, hän kertoo.

Toive pääsystä Eurooppaan

Haastattelu tehdään Marwan turvallisuuden vuoksi osin puhelmitse ja sähköpostilla, ettei hänen miehensä saa tietää haastattelusta. Haastattelussa käytetään sekä tulkkia että tulkkauspalvelua.

Puhumme naisten oikeuksista ja #metoo-liikkeestä.

– Kukaan ei ole puhunut metoosta. Sain itse kuulla liikkeestä veljeltäni, joka asuu Euroopassa. Valitettavasti metoo-liikkeestä ei olisi juurikaan hyötyä täällä, koska naisen pahimmat viholliset ovat perheen sisällä esimerkiksi isä tai aviomies, hän sanoo.

Marwan mielestä naisille tulisi saada tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa.

– Naisten oikeuksien edistäminen on kuitenkin mahdotonta, koska oma perhe vastustaa niitä eniten. Sen jälkeen tulee eteen suku ja yhteiskunta. Paljon olisi tehtävää. Lapsi- ja pakkoavioliitot pitäisi lakkauttaa ensimmäisenä, hän sanoo.

Marwa haaveilee pääsevänsä pois Irakista veljensä luokse Eurooppaan. Marwan veli on käynnistänyt perheenyhdistämisprosessin.

– Haluaisin paeta aviomiestäni ja saada vielä uuden elämän. Tahtoisin opiskella ja ehkä vielä saada perheen, hän päättää.

Nuori lääkäriopiskelija haaveilee tyttöystävästä

23-vuotias bagdadilainen lääkäriopiskelija Ibrahim vastaa chat-haastattelussa yliopiston kirjastosta. Hänellä on kahden viikon koejakso meneillään. Kysyn suoraan deittailukulttuurista ja mahdollisesta tyttöystävästä.

– Haluaisin, että minulla olisi tyttöystävä, mutta täällä Irakissa meillä ei ole “tyttöystäviä”, koska se ei ole sallittua. Perheemme eivät hyväksy tätä tätä seikkaa, hän sanoo.

Keskustelemme tyttöystävähaaveen tulevaisuudesta.

– Henkilökohtaisesti uskon, että tämä deittailukielto tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Tällä hetkellä naisten tulee olla neitsyitä, jotta he pääsevät naimisiin. Joten tyttöystävänä oleminen leimaa tytön maineen ja tuo sosiaalisen stigman, hän tarkentaa ja lisää:

– Pidän kuitenkin yhteyttä naispuolisiin ystäviini sosiaalisessa mediassa. Nämä tytöt ovat opiskelukavereitani.

Bagdadin maanalainen homo- ja heteroseksi

Kolmekymppinen Gerald on homoseksuaali. Hän asuu Bagdadissa. Haastattelen häntä chatissa tulkin avustuksella. Keskustelemme homoudesta kaupungissa.

– Me homot täällä käytämme Facebook-ryhmiä ja Instagramia. Tiedän myös salaisia paikkoja, joissa homoseksuaalit tapaavat. Nämä ovat aika uusia, eivätkä ihmiset uskalla käydä niissä, koska turvallisuustilanne on huono. Useat homot pelkäävät leimaantumista, koska homous on häpeällistä yhteiskunnassamme, hän kertoo.

Kysyn Geraldilta myös heteroseksuaalien salaisista paikoista.

– En tunne paikkoja. Olen kuullut mieskavereiltani, että on paikkoja, joissa naisia tavataan seksin takia. En itse käy niissä, koska ne eivät merkitse minulle mitään, hän lisää.

Prostituutio ja vaimojen poikaystävät

Irakin Kurdistanista, Erbilistä kotoisin oleva nainen kertoo puhelimitse prostituutiosta ja naisten pitämistä poikaystävistä. Hän on itse järjestetyssä avioliitossa. Hän ei halua esiintyä millään nimellä.

– Vaikka kulttuuri ei salli naisten valita miestään, se ei tarkoita, että naiset eivät kapinoisi tätä ilmiötä vastaan. Monilla naisilla on salaisia poikaystäviä. Itse olen kiltti vaimo, enkä kapinoi, hän kertoo.

Seksikauppaa tapahtuu salassa.

– Naisten on helppo liikkua salassa peittävän pukeutumisen suojissa. Tiedän, että monet hyvin kunnollisilta vaikuttavat naiset voivat myydä seksiä miehille, hän kertoo.

Hän kuvailee Kurdistanin Erbiliä kuitenkin hyvin paljon vapaammaksi paikaksi naiselle, kuin esimerkiksi jotkin toiset alueet Irakin puolella.

– Täällä naiset voivat pukeutua melko vapaasti peittämättä kehoaan. Kaupungissa voi myös tavata eronneita yksinhuoltajaäitejä, hän sanoo.

Osa haastateltavien nimistä on muutettu, osa esiintyy omilla nimillään.