

PS ARKISTO
Jari Ronkainen pohtii Nato-jäsenyyttä: ”Nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu”
Aiemmin Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautunut puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen pohtii kotisivuillaan omaa muuttunutta Nato-kantaansa ja avaa syitä siihen, miksi hän pitää jäsenyyttä nykyisessä muuttuneessa turvallisuustilanteessa järkevänä ratkaisuna.
– Aiempaa kritiikkiäni on ohjannut Suomen virallinen doktriini liittoutumattomuudesta ja yleisellä asevelvollisuudella muodostetuista uskottavista puolustusvoimista. Lisäksi vastahakoisuuttani selitti myös uhkakuva siitä, että joutuisimme lähettämään sotilaitamme taisteluun jonkin toisen maan puolesta. Myöskään sotilaallista uhkaa ei ollut näköpiirissä, ja ympäri Eurooppaa ihailtu armeijamme muodosti oletettavasti riittävän pelotteen, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kirjoittaa.
Kaikki muuttui yhdessä yössä
Koko maailman turvallisuustilanne muuttui kuitenkin yhdessä yössä Venäjän palattua perinteisen sotilaallisen voiman käyttöön hyökkäämällä Ukrainaan. Tämä sai Ronkaisen ajattelemaan, voisiko sama uhka kohdata myös Suomea tulevaisuudessa. Suomi pärjäisi todennäköisesti Ukrainan lailla puolustussodassa, mutta tulisi väistämättä tarvitsemaan apua lännestä. Materiaaliapua Suomi todennäköisesti saisikin, mutta joukot pysyisivät poissa – aivan kuten Ukrainassa.
– Nato (North Atlantic Treaty Organization) eli Pohjois-Atlantin puolustusliitto on nimensä mukaisesti puolustusta varten, vaikka se Suomessa useasti kääntyykin sotilasliitoksi. Sen tehtävä on taata sopimusvaltioiden vapaus viime kädessä sotilaallisen puolustuksen kautta. Tähän mennessä yhteenkään Nato-maahan ei ole tehty valtiollista hyökkäystä. Tämä jo kertoo sen, että pelotevaikutus on olemassa, Ronkainen toteaa.
Minkä hinnan voi laittaa vapaudelle?
Toinen Ronkaista huolestuttanut asia on ollut Nato-jäsenyyden hintalappu. Jäsenmaat ovat sitoutuneet käyttämään 2 prosenttia bkt:sta kansallisiin puolustusmenoihinsa. Vain muutamat maat ovat saavuttaneet tavoitteen, mutta Suomella tuo raja ylittyisi. Nato-laskentamallissa puolustusmenoihin lasketaan näet paitsi puolustusministeriön menot myös osa sisäministeriön menoista, kuten Rajavartiolaitos ja kansainvälinen kriisinhallinta.
– Jatkossa puolustusmenojen pysyvä taso nousisi n. 1 miljardilla eurolla, mutta tuo panostus tulisi tehdä joka tapauksessa, olimme Natossa tai emme. Itse jäsenmaksun osuus on nimellinen n. 1 prosentti Suomen puolustusbudjetista eli n. 55 miljoonaa euroa.
– Loppujen lopuksi minkä hinnan voi laittaa ihmishengille ja vapaudelle? Mikään ei anna meille 100-prosenttista turvatakuuta, ja tarvitsemme edelleen oman yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvat Puolustusvoimat, joita siivittää korkea maanpuolustustahto. Itse kuitenkin nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu. Minun ainoa tahtotilani on taata turvallinen Suomi lapsillemme ja lapsenlapsillemme, Ronkainen perustelee.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Naton jäsenmaksut puolustusmenot sotilaallinen puolustus materiaaliapu puolustussota Pohjois Atlantin puolustusliitto Nato-jäsenyys Ukrainan sota Venäjän hyökkäys pelotevaikutus maanpuolustustahto yleinen asevelvollisuus puolustusbudjetti turvallisuustilanne Sisäministeriö sotilasliitto puolustusministeriö Rajavartiolaitos Liittoutumattomuus Puolustusvoimat Eurooppa Kriisinhallinta Turvatakuut Jari Ronkainen Ukraina nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Riikka Purra avaa perussuomalaisten Nato-kannanmuodostuksen periaatteita ja aikataulua

Puisto: Suomen on varauduttava monenlaisiin turvallisuusuhkiin – Nato-jäsenyys toisi vahvaa puolustuspoliittista selkänojaa

Mäkelä: Turvallisuusympäristömme on muuttunut – ”Suomen on otettava käyttöön kaikki tarvittavat keinot”

Leena Meri: Nato-päätöksenteossa tulee olla laaja yhteinen tahtotila

Packalén ehdottaa EU:lle yhteistä asevarastoa

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Junnila vaatii asevelvollisuutta myös ahvenanmaalaisille: ”Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa ei ole enää perusteita ahvenanmaalaisten erivapaudelle”

Purra: Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä

Halla-aho: Suomen on syytä hakea Naton jäsenyyttä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








