

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Järjestäytynyt rikollisuus ui soten liiveihin Ruotsissa – hoitoalan vaikeudet kasvavat väärinkäytösten myötä
Rikollisjengit pyrkivät maksimoimaan tulonsa ja pesemään huumerahoja uimalla sisään yhteiskunnan ytimeen. Erityisesti sotesektori kiinnostaa rikollisverkostoja. Siellä liikkuvat valtavat rahat ja suurimmat mahdollisuudet. Samalla rikollinen toiminta on selkeä uhka koko hyvinvointijärjestelmälle.
Ruotsin talousrikoksia tutkiva virasto Ekobrottsmyndigheten varoitti lokakuun alussa siitä, että järjestäytynyt rikollisuus pyrkii yhä pontevammin tunkeutumaan terveydenhuollon miljardiapajille.
Viranomaisten valppaus ei ole valvojan mukaan ollut riittävää ja kehityssuunta on huolestuttava.
Rikollinen raha sijoitetaan yrityksiin, jotka toimivat terveydenhuollon eri sektoreilla hoivabisneksestä henkilövuokrauksen kautta hammashoitoon asti. Rikollisesta rahasta tulee valkopestyä ja laiton pääoma antaa yritykselle heti alusta ilmeisen kilpailuedun.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa liikkuvat rahat ovat perinteisesti suurin menoluokka valtion budjetissa. Siksi on ymmärrettävä, että rikolliset suuntaavat sinne, missä saalistamisen taloudelliset mahdollisuudet ovat suurimmat.
Huumekaupasta hoitobisnekseen
Rikollisten itsensä tai lähipiirin omistama yritys pyrkii petosten, kiristyksen tai korruption avulla lyömään reiän yhteiskunnan hunajapurkkiin ja törkeästi juoksuttamaan yhteisiä verovaroja omaksi hyödykseen.
Yritysten todellinen omistuspohja pyritään hämärtämään bulvaanien ja väärennettyjen henkilötietojen avulla.
Näin rikollisuus taittuu huumekaupasta yhä sofistikoidumpaan muotoon, kuten on aiemmin nähty vaikkapa verkkorikollisuuden kohdalla. Samalla sotesektorin rahoitus vaikeutuu entisestään ja kansa kärsii rikollisjengien lihoessa.
Ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion matka kohti kehitysmaata ottaa uusia kierroksia.
Rikolliset hyödyntävät poikkeusoloja
Talousrikostutkimusvirasto on parhaillaan nostamassa syytteitä kahta jengirikollista ja naisyrittäjää vastaan törkeistä veropetoksista. Kyseinen yritys sai kunnalta korvausta perhekotipaikkojen järjestämisestä lapsille ja nuorille.
Kun toiminnasta tuli sittemmin luvanvaraista paljastui, että yrityksen taustalla olevilla henkilöillä oli konkurssi- ja rikollisuustaustaa. Yhdellä syytetyistä oli yhteyksiä ”Kurdikettu” Rawa Majidin Foxtrot-verkostoon.
– Systeemin sisälle uidaan usein kriisien yhteydessä. Pakolaisaallon vuonna 2015 näimme kuinka moottoripyöräjengit ja muut rikollisverkostot pyrkivät hyötymään vastaanotto- ja tukiasumisen järjestämisestä, sanoo erikoistutkija Sara Persson Dagens Nyheterissä.
200 miljardin apajat
Toinen esimerkki ovat väärennetyt testitulokset ja todistukset. Näitä tapauksia tuli esiin koronakriisin yhteydessä.
Ruotsin kunnat ja alueet ostivat vuonna 2021 yksityiseltä sektorilta palveluita 194 miljardilla kruunulla. Pelkästään Tukholma osti palveluita 21 miljardilla eurolla.
Porvarihallitus on kutsunut koolle alan toimijat keskustelemaan tarvittavista lainmuutoksista soterikollisuuden kitkemiseksi yhteiskunnasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Sara Persson Ekobrottsmyndigheten vastaanottokodit huumerahat väärennetty henkilöllisyys pakolaistulva 2015 Rawa Majid Kurdikettu pohjoismainen hyvinvointivaltio kriisiaika hyvinvointijärjestelmä hammashoito kiristys bulvaani hoivapalveluyksiköt rikollisjengit petos huumekauppa Väärinkäytökset hyvinvointivaltio Jengirikollisuus Terveydenhoito korruptio sote
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tukholman rikollisjengit yrittivät aselepoa – hallitus koventaa jengirikoksista luettavia tuomioita

Rikollisjengit yhteistuumin kaatamaan Kurdikettua – voi heijastua Suomenkin huumemarkkinoihin

Viranomaiset heräämässä yhteistyöhön Ruotsissa: ”Taistelu talousrikollisuutta vastaan on elämän ja kuoleman kysymys”

Tutkijat: Suomessa on useita ulkomailta johdettuja rikollisorganisaatioita

Jengirikollisuus tulee kalliiksi Ruotsin kansantaloudelle – maakuva ruvella, investoinnit kutistuvat ja työvoiman saanti vaikeutuu

Leväperäisyys kunnissa kustantaa veronmaksajille miljardeja – tekoäly paljastaa isännättömän rahan ongelman
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








