

LEHTIKUVA
Jengirikolliset soluttautuvat poliisihallintoon – etsivät pääsyä hyödyllisiin tietoihin
Kasvavan jengirikollisuuden myötä hyvinvointiyhteiskunta on yhä suurempien haasteiden edessä. Rikolliset pyrkivät nyt soluttamaan sekä korruptoimaan viranomaisjärjestelmiä ja siten hankkimaan alamaailmalle tuikitärkeitä tietoja. Organisaatio on mafiatodellisuudessa yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki.
Ruotsin poliisihallinnon sisällä toimii itsenäinen erikoisyksikkö SU (Särskilda utredningar), joka selvittää poliisivirkailijoihin, tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvia rikosepäilyjä. Erikoisyksikön johtajan valitsee maan hallitus, jolle yksikkö vuosittain raportoi toimintansa tuloksista.
SU:n ”vastavakoilutoimintaan” kohdistuu yhä suurempia odotuksia, sillä klaanit, jengit ja järjestäytynyt rikollisuus yleensäkin yrittävät uittaa omia henkilöitään ”insidereiksi” poliisihallintoon.
Yrityksiä on tehty
Tällaisia yrityksiä on tehty, kertoo SU:n päällikkö Martin Valfridsson Dagens Nyheterin haastattelussa.
– Taustaselvitysten ja haastattelujen avulla käymme läpi rekrytoitavia ja selvitämme hakijoiden viiteryhmään ja talouteen liittyviä mahdollisia haavoittuvuuksia.
– Jos henkilö liikkuu rikollisen miljöön reunamilla, niin hän voi joutua uhkailun tai kiristyksen kohteeksi, vaikka harvat uskaltavat siitä kertoa.
Raha, rakkaus tai painostus
Motiivi salassapitovelvollisuuden rikkomiseen tai tietomurtoon löytyy usein tunteista eli siitä, että virkavallan edustajalla on rakkaussuhde rikollisen kanssa. Kyse voi olla myös puhtaasti rahasta, eli arvokkaasta poliisin rekisterissä olevasta tiedosta maksetaan hyvin.
Kyse saattaa olla myös poliisiviranomaisen tai poliisihallinnon siviilityöntekijän uhkailusta. Vaikenemisen kulttuuria hyödyntäen rikollinen pyrkii saamaan tietoa esimerkiksi voimassa olevista etsintäkuulutuksista.
– Paljon kontakteja omaavalla poliisilla on oltava työympäristö, jossa voi todeta, ettei pysty käsittelemään päällä olevaa tilannetta. Kyseinen henkilö siirretään tarvittaessa sivuun tai hän saa muuta apua. Syyttäjät ja tietyt toiminnot kriminaalihuollossa ovat hyviä tässä, sanoo Rikoksentorjuntaneuvosto Brå:n selvityshenkilö Emma Ekdahl Polistidningenissä.
Tieto on valtaa
Jengirikollisuuden kasvu on suoraan yhteydessä viranomaisten kokemaan painostukseen ja solutusyrityksiin. Valfridssonin mukaan rikolliset ymmärtävät heitä koskevan tiedon arvon ja ovat erittäin taitavia hyödyntämään järjestelmän heikkouksia ja haavoittuvuuksia.
Vuodetun, salassa pidettävän tiedon määrästä ei ole olemassa täsmällistä faktaa. Tietomurtoja on tapahtunut ja ainakin SU:n johto on vakuuttunut siitä, että laittomasti hankittu informaatio on päätynyt rikollisille, vaikka näyttö puuttuisikin.
– Ei ole löytynyt mitään muuta selitystä sille, miksi rekistereitä on selattu, toteaa SU:n Valfridsson.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- insider poliisin tietorekisterit Emma Ekdahl Särskilda utredningar Martin Valfridsson SU luottamuksellisen tiedon väärinkäyttö alamaailma Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto Brå jengirikolliset Vaikenemisen kulttuuri tietomurto uhkailu kiristys Klaanit järjestäytynyt rikollisuus rikollisjengit korruptio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsissa nyt 59 ongelmalähiötä – ”Rikollisten vaikutusvalta sementoituu ja se on tullut jäädäkseen”

Turvallisella ympäristöllä yhä enemmän kysyntää – jengirikollisten uhka synnyttää aidattuja ja vartioituja asuinalueita

Hakkarainen Keskisuomalaisessa: Jos mitään ei tehdä, Euroopasta tulee Afrikka kaikkine ääri-islam-kiroineen

Moderaattipoliitikon tunnustus: Maahanmuuttajien kotouttamisyritykset perustuvat höttöisille unelmille sekä suoraan valheeseen

Yli puolet Ruotsin kunnista kärsii sosiaalisesta dumppauksesta – taantuville alueille jää käteen mustapekka

Tukholman poliisin vaikea valinta: ”Jos lapsella on ase kädessä, siihen ei reagoi samoin kuin aikuiseen”

Joka kolmas jengirikollinen omistaa Ruotsissa yrityksen tai istuu sen hallituksessa

Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii uimaan sisälle hyvinvointiyhteiskuntaan – avainasemassa ovat avustajat organisaatioiden sisällä

Oikeusministeri Leena Meri Helsingin tietomurrosta: Henkilötietojen suojaa on pystyttävä parantamaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








