

PS ARKISTO
Jos Venäjä jälleen vyöryttää turvapaikanhakijoiden massoja rajalle, siihen ei auta Nato-jäsenyyskään – Purra: ”Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä”
Suurella todennäköisyydellä Suomi on lähiaikoina käynnistämässä menettelyn, jota kutsutaan Nato-jäsenyyden hakemiseksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti tänään IS-tv:n puoluejohtajakeskustelussa, että sotilaallisten toimien ohella nykyajan konkreettisia turvallisuusuhkia ovat myös erilaiset hybridioperaatiot, kuten esimerkiksi valtiollisen toimijan vihamielisessä tarkoituksessa suorittama ihmisten työntäminen rajan yli.
Viime aikoina Nato-keskustelu on, jäsenyyden näyttäessä yhä todennäköisemmältä, vähitellen siirtynyt siihen vaiheeseen, millainen Nato-maa Suomi olisi ja mitä jäsenyys Suomelle maksaisi.
Nato tunnetusti on asettanut jäsenvaltioidensa puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi 2 % BKT:sta, minkä vaatimuksen Suomi täyttäisi erinomaisesti jo nyt.
IS-tv:n puoluejohtajien Nato-keskustelussa perussuomalaisten Riikka Purra totesi, että yleisesti ottaen Nato-kustannukset olisivat Suomen omia puolustusmenoja.
– Perussuomalaiset on jo vuosikausia kannattanut kansallisten puolustusmenojen korottamista. Ymmärtääkseni tällä on myös kansalaisten suunnalla erittäin vahva tuki, Purra sanoi.
Hän jatkoi, että verrattuna moneen muuhun ylikansalliseen tai hallitusten väliseen elimeen Naton hallinnolliset kustannukset ovat maltillisia.
– Puhutaan siis muutamista kymmenistä miljoonista, ja näillekin on omaa kansallista hyötyä.
Houkuttelisiko Suomi investointikohteena?
IS-tv:n keskusteluun osallistuivat myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson, vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk). Puoluejohtajat keskustelivat myös Nato-jäsenyyden mahdollisista talouspoliittisista hyödyistä Suomelle.
Venäjän Ukrainassa aloittama sota on nostanut epäilyjä siitä, että Suomi alkaisi näyttäytyä kansainvälisten sijoittajien ja investointipäätösten tekijöiden silmissä epäedulliselta maalta ollessaan Naton ulkopuolella. Anderssonin mielestä mitään tällaisia merkkejä ei olisi näkyvissä, mutta mahdollinen Nato-jäsenyys saattaisi Anderssonin mukaan mahdollisesti lisätä sotilaallisia jännitteitä, jotka saattaisivat vaikuttaa yritysten liiketoimintaan, turismiin tai matkailualaan.
Saarikko oli eri linjoilla hallituskumppaninsa kanssa ja totesi, että jännitteet ovat kasvaneet jo nyt Suomesta riippumattomista syistä.
– Meillä ei ole toistaiseksi huolta. Mutta kyllä me myös tiedämme, että tätä Nato-päätöstä sijoittajat, luottoluokittajat ja investorit aivan varmasti miettivät.
Purran mukaan Suomen Nato-jäsenyydellä ei sen sijaan ole merkitystä niin sanotun maariskin kannalta.
– Näkisin, että kansainvälisten yritysten ja investoijien huoli Suomesta liittyy tulevaisuudessa ennemminkin siihen, onko meidän regulaatioympäristö johdonmukainen ja ennustettava, minkälainen meidän verotuksemme on, onko meillä työmarkkinoilla rauhallista ja miten ylipäätään Suomen talous kehittyy. Ei niinkään siihen, olemmeko Naton jäsenmaita vai emme, Purra sanoi.
Purra huomautti, että Suomen kansalaisuuden ja Suomen passin arvoa alennetaan aivan muilla toimilla kuin siirtymällä kohti Natoa.
– Esimerkiksi sillä, että Suomen kansalaisuuden saa vain muutaman vuoden asumisen jälkeen, käytännössä nopeammin ja helpommin kuin muualla.
Venäjä tuntee Suomen lainsäädännön heikkoudet
Sotilaallisten toimien ohella konkreettisia turvallisuusuhkia ovat nykyisin myös erilaiset hybridioperaatiot, kuten esimerkiksi valtiollisen toimijan vihamielisessä tarkoituksessa suorittama ihmisten työntäminen rajan yli.
Perussuomalaiset ovat tyytymättömiä hallituksen valmiuslain rajaturvallisuutta koskevien lainsäädäntömuutosten valmisteluun, sillä hallitus ei ole toistaiseksi tuonut eduskuntaan pykäliä, joilla siirtolaisase voitaisiin kokonaan pysäyttää rajalle.
Purra totesi, että laajamittainen maahantulo on ongelma ja uhka, johon Nato-jäsenyyskään ei auta.
– Suomella ei ole sen paremmin normaalilainsäädännössä kuin valmiuslaissakaan tulevan esityksen myötä sellaista pykälää, jolla tuhansien, kenties satojen tuhansien turvapaikanhakijoiden, vyöryttäminen Suomen rajoille voitaisiin estää, eli käytännössä olla ottamatta turvapaikkahakemuksia vastaan.
Venäjä on yrittänyt samaa temppua aiemminkin.
– Venäjä tuntee Suomen lainsäädännön heikkoudet. Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä, Purra sanoi.
Vihreiden Suomela viittasi kintaalla pakolaisaseen käyttöön osana Venäjän Suomeen kohdistuvia hybriditoimia siitäkin huolimatta, että uhka on jo aiemmin realisoitunut.
– En lähtisi liioittelemaan, uhkiin on varauduttu, Suomela vähätteli.
Saarikko sen sijaan myönsi, että Purra on oikeassa. Saarikko epäsuorasti myös myönsi, että tarvittavat lakimuutokset ovat osin tekemättä.
– Lainsäädännössä on korjaamisen tarpeita, ja nyt on edettävä erittäin ripeästi, Saarikko sanoi.
Miksi vasemmiston puoluejohto panttaa Nato-kantaansa?
Puoluejohtajien debatissa herätti huomiota, että hallitusta edustava Andersson ei vieläkään suostunut kertomaan omaa Nato-kantaansa. Anderssonilta kuultiin pitkiä ja polveilevia selityksiä näkemyksensä panttaamiselle.
– Mä olen ajatellut, että vastuullinen päättäjä nimenomaan paneutuu kaikkiin argumentteihin ja pohtii niiden perusteluja. Voin myös myöntää, että tilanne ei ole helppo puolueelleni. Ajattelen, että on tärkeämpää antaa ihmisille tilaa tehdä omat johtopäätökset ja kerron oman kantani kun sen aika on, Andersson muotoili
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on tunnetusti jyrkkiä Naton vastustajia. Siitä huolimatta vasemmistoliitto teki viime viikolla puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa päätöksen jatkaa hallituksessa, vaikka Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- siirtolaismassat puolustusmenot Nato-jäsenyys hybridioperaatio valmiuslaki turvallisuusuhka Iiris Suomela puoluejohtajat Annika Saarikko Rajavalvonta Riikka Purra Turvapaikanhakijat Li Andersson Suomi Venäjä verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset vaati vaikuttavia rajaturvallisuuslakeja – hallitus ei suostu keskeyttämään turvapaikanhakuoikeutta edes Venäjän hybridivaikuttamisen estämiseksi

Hallitus ei Suomea pakolaisaseelta suojele – puhetta pulppuaa, tekoja ei tule (video)

Hallitus laittaa siirtolaisten oikeudet suomalaisten oikeuksien edelle – Purra: ”Kyllä on kieroa peliä”

Hallituksen valmiuslakiesitys ei torju hybridiuhkia, vaan takaa maahantulijoille majoituksen ja kuljetukset

Antikainen ja Immonen: Venäjän hybridivaikuttaminen noussut uudeksi uhaksi – hallituksen on tehtävä välittömästi päätös raja-aidan rakentamisesta itärajalle

Tekoäly antaa droonille luvan tappaa: Ukrainan taivaalla lentävät itsenäisiä päätöksiä tekevät koneet

Hallintovaliokunta yksimielinen – Purra: Kansainvälisen suojelun hakemista on kyettävä rajoittamaan

Luukkanen: Tosiasioiden tunnustaminen on Suomen turvallisuuden perusta

Perussuomalaiset kannattaa Nato-jäsenyyttä: ”Kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








