Juuso ohjaisi EU-elvytysrahaa vesihuoltoverkostojen saneeraukseen: Tulevaisuudessa puhtaan veden arvo tulee väistämättä nousemaan

Kansanedustaja Kaisa Juuso ohjaisi osan EU:n elvytysrahoista Suomen ikääntyneiden vesijohtoverkostojen saneeraamiseen ja niiden tilan kohentamiseen. Suomen osuus yhteisvelkaan perustuvasta tukipaketista on todella pieni, mistä syystä se on käytettävä mahdollisimman viisaasti.

Suomalaisen vesihuollon investointitarve on suuri. Vesihuollon merkittävimpiä haasteita on infrastruktuurin ikääntyminen ja niihin kertynyt mittava korjausvelka. Tämä on näkynyt vesihuoltolaitoksen asiakkaille mm. vedentoimituksen keskeytymiseen johtaneina putkirikkoina.

– Suomelle erittäin epäedullinen koronaelvytyspaketti on nyt tullut hyväksytyksi kaikissa EU:n jäsenmaiden parlamenteissa. Maksuosuuteen verrattuna Suomen saantiosuus yhteisvelkaan perustuvasta tukipaketista on todella pieni, ja se vähäinen raha olisikin nyt pyrittävä käyttämään mahdollisimman viisaasti. Olen esittänyt, että osa rahasta kohdennetaan vesijohtoverkostojen mittavan korjausvelan hoitamiseen. Olen tehnyt tänään asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, Kaisa Juuso kertoo.

Investointitarpeet lähes kaksinkertaistuvat

Vesilaitosyhdistys on vasta julkaissut selvityksen Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040. Selvityksen tuloksena arvio vuotuisesta kokonaisinvestointitarpeesta seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana on 777 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaisinvestointitarpeen arvioitiin lähes kaksinkertaistuvan nykytilanteeseen nähden.

Vesilaitosyhdistyksen selvityksessä investointitarpeen todettiin painottuvan voimakkaasti vesihuoltoverkostojen saneeraamiseen, sillä verkostosaneerauksien osuus vastaa noin 60 prosenttia kokonaisinvestointitarpeesta.

Talousveden saastuminen on pahin painajainen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtavan tutkijan Ilkka Miettisen mukaan vanhenevan verkoston ongelmana on se, että vesiputkia ei saneerata riittävästi. THL:n mukaan terveysuhkien näkökulmasta tilanne voi muuttua huolestuttavaksi, jollei saneeraustarvetta oteta vakavasti.

Pahin mahdollinen painajainen, mikä vesijohtoverkoston huonosta kunnosta voisi seurata, olisi talousveden saastuminen. THL:n tilastojen mukaan viimeisten 20 vuoden ajalta löytyy useita kymmeniä tapauksia, joissa verkostovesi on saastunut vanhenevan verkoston takia.

– Lain mukaan valtio voi tukea kunnallisten vesilaitosten saneerausrakentamista. Saneerausrakentaminen olisi koronaelvyttämistä ja samalla varmistaisi elintärkeän vesihuollon toimintaa nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Samalla valtion tuki varmistaisi sitä, että vesihuoltoyhtiöille ja vesiosuuskunnille ei synny tarvetta ryhtyä myymään osuuksiaan ulkopuolisille, esimerkiksi kansainvälisille toimijoille, jotka omistuksen kautta pääsisivät hyödyntämään ja kaupallistamaan Suomen pohjavesivarantoja, sanoo Juuso.

Puhtaan veden arvo tulee nousemaan

Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt mietinnössään jo vuonna 2018 huomiota kuntien vesihuoltohankkeisiin ja katsonut, että valtion tukirahoitus vesihuoltohankkeille olisi tarpeellista. Valiokunnan mukaan erityisen tärkeää on jatkossakin varmistaa vesihuoltolaitosten omistuspohjan säilyminen kotimaassa. Tulevaisuudessa puhtaan veden arvo tulee väistämättä nousemaan, jolloin myös kansainvälinen kiinnostus sitä kohtaan kasvaa entisestään.

– Valtion tuella voitaisiin vaikuttaa ratkaisevasti kokonaistaloudellisesti järkevien saneeraushankkeiden käynnistymiseen, ja tuen puuttuminen vaikuttaa epäedullisesti vesihuollon alueelliseen kehitykseen. EU:n tukipaketista osa tulisi kohdentaa vesijohtoverkostojen saneeraamiseen ja niiden tilan kohentamiseen, Juuso korostaa.