Juvonen hiillosti kokoomuksen Sarkomaata: ”Kokoomus, älkää viekö hoitotyön kenttää harhaan”

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen muistutti Sanomatalon vaalimessuilla, ettei hoitajamitoituksen vaatiminen lakiin ole uusi asia. – Tein jo vuonna 2014 lakialoitteen, jossa esitin, että hoitajamitoitus 0,7 kirjattaisiin lakiin.

Kansanedustaja Arja Juvonen oli kutsuttu keskustelemaan vanhustenhuollosta Helsingin Sanomataloon, jossa järjestetään tänään torstaina Vaalimessut-tapahtuma.

Vanhustenhoidon laadusta ja uudistamistarpeista olivat keskustelemassa myös kansanedustajat Simon Elo (sin.), Antti Kaikkonen (kesk.), Antti Lindtman (sd.) ja Sari Sarkomaa (kok.). Paneelikeskustelun aiheena oli, uskaltaako Suomessa enää vanheta.

Ei aina tarvitse ostaa halvinta palvelua

Monet kansanedustajat ovat myös mukana kunnallispolitiikassa. Poliitikoilta kysyttiin, miten vanhustenhoidossa voi silti olla niin suuria ongelmia kuin mitä uutisissa on nähty.

Juvonen totesi heti aluksi, että vanhuksen hoitaminen vaatii aikaa.

– Nyt on kuitenkin vallalla ajatus, että perushoito voidaan tehdä hutaisemalla. Ongelmat syntyvät pitkälti siitä, että hoitajilla ei ole tarvittavia apukäsiä, jolloin vanhuksille syötetty ruoka voi olla kylmää tai tulikuumaa, eikä henkilö välttämättä pääse edes itse vuoteesta ylös, jos paikalla ei ole auttajaa.

Juvonen toimii itse Espoon valtuustossa.

– Meidän on liian helppoa vedota kilpailuttamiseen, eli palvelujen kohdalla ostetaan aina halvinta. Kunnissa pitäisi kuitenkin olla tietoa, miten hankintalakia sovelletaan. Palvelujen ostamisen ei aina tarvitse perustua halvimpaan hintaan. Vanhushuollon palvelujen parantamiseksi tarvitaan myös vanhustenhuollon valvoja ja muutenkin tarvitaan lisää vanhusten arvomaailman ja ikääntyneiden ymmärtämistä.

Suositukset ja informaatio-ohjaus eivät korvaa lakia

Panelisteilta kysyttiin kantaa hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin. Juvonen muistutti heti aluksi, ettei nyt puheenaoleva uudistushanke ole uusi asia.

– Hoitajana olen vahvasti itse sitä mieltä, että juuri tuo heikennys pohjalukuun 0,5 on aiheuttanut vanhustenhoidon tason romahtamisen. Niin kauan kuin asioita hoidetaan suosituksilla tai informaatio-ohjauksella, näitä suosituksia käytetään, eikä se riitä vaan tarvitaan kirjaukset lakiin, eli hoitajamitoitus on oltava.

– Itse tein jo vuonna 2014 lakialoitteen hoitajamitoituksesta jossa esitin, että hoitajamitoitus 0,7 kirjattaisiin lakiin. Se perustuu muun muassa kentältä saamaani palautteeseen, jonka mukaan hoitajia tarvitaan koko ajan lisää. Asian ratkaisemiseksi tarvitaan myös lisää koulutuspaikkoja hoitajille, Juvonen sanoi.

Kokoomuksen kerrottava kantansa

Juvonen hiillosti kokoomuksen Sarkomaata kokoomuksen epämääräisestä kannasta koskien hoitajamitoitusta.

– Sanon kokoomukselle, että olisi tärkeätä tietää, haluatteko selkeän mitoituksen lakiin. Vanhuslaki velvoittaa jo nyt erityistapauksissa että toimijan on lisättävä henkilöstöä saattohoitotilanteessa. Kokoomus, älkää viekö hoitotyön kenttää harhaan, vaan kertokaa, mitä te oikeasti haluatte, Juvonen tivasi.

Sarkomaa vastasi melko epämääräisesti, että asiantuntijatyöryhmän olisi määriteltävä hoidon tarve

– Meille käy, että laissa on säädettävä asiasta. Haluamme siis lakiin mitoituksen, mutta ei niin että siellä on yksi luku vaan sen mukaan miten ihmiset tarvitsevat. Katsotaan tässä ensin asiantuntijatyöryhmän kanta, Sarkomaa muotoili.

Keskustan Kaikkonen ja demarien Lindtman olivat sen sijaan Juvosen kannalla hoitajamitoituksen lisäämisestä lakiin.

Hallitus on vähentänyt laitoshoivan paikkoja

Myös vanhusten kotihoidossa on omat haasteensa. Kotihoitoa on viime aikoina lisätty, mutta sielläkin hoitajilla on kiire, joten ongelma olisi ratkaistava.

Juvonen sanoi, että kotihoitoon on päätynyt paljon sellaisiakin vanhuksia, jotka eivät sinne kuuluisi, siitä syystä, että laitoshoidon paikkoja ei ole tarpeeksi.

– Tämä ja edellinen hallitus ovat tehneet sen virheen, että pitkäaikaista laitoshoivaa on vähennetty – eli toisin sanoen vuodepaikkoja on vähennetty. Sairaalat eivät ota sisään huonokuntoista vanhusta esimerkiksi yhdeksi yöksi hoitoon, vaikka tarvetta olisi. Tilanteessa, jossa olisi tarve ottaa vanhus vuodehoitoon, hänelle ei ole paikkaa, vaan hänet lähetetään kotiin. Eli huonokuntoinen ihminen kotiutuu, vaikka hänellä olisi kotona turvatonta. Siksi tämä työ on entistä raskaampaa hoitajille, Juvonen sanoi.

Hän jatkoi, että niiden vanhusten osalta, jotka ovat kotihoidossa, tarvitaan yksinkertaisesti lisää sitoutuneita hoitajia ja hoitajille lisää palkkaa.

– On tärkeää, että henkilöstö on sitoutunut ja vanhusta hoitaa aina sama henkilö. Jos hoitajat vaihtuvat välissä, uudet hoitajat eivät välttämättä tunne vanhuksen tilannetta. Hoitajien kohdalla puhutaan hyvin pienestä palkkatasosta, joten hoitajille tarvitaan myös lisää liksaa.

Myös demarien Lindtman oli sitä mieltä, että kotihoitoon tarvitaan lisää ihmisiä.

Haittamaahanmuuton rahat vanhusten palveluihin

Hoidettavien määrä kasvaa tulevaisuudessa, joten hoivapalveluihin tarvitaan lisää rahaa. Kansanedustajilta kysyttiin, mistä raha otetaan.

SDP on esittänyt viime aikoina useita uusia veronkiristyksiä. Antti Lindtman ei halunnut esitellä linjauksia yksityiskohtaisemmin, vaan hän tyytyi selittämään, että ”veropohja on käytävä läpi.”

Juvonen vastasi selkeästi, että vanhustenhuoltoon tarvittavat rahat voidaan ottaa leikkaamalla haittamaahanmuutosta.

– Haittamaahanmuuttosta voidaan ottaa rahaa. Kyse on esimerkiksi laittomasti maassa olevien sosiaaliturvasta. Kyse on sellaisista ihmisistä, joista kukaan ei enää tiedä, keitä he ovat. Mielestäni paperittomien ei kuulu jäädä Suomeen vaan heidän paikkansa on muualla.

Sanomatalon yleisö taputti pitkään Juvosen vastaukselle.