Kamal Jafi ja Bijan Rezai Jahromi Puheenaihe-podcastissa: Miksi vähemmistöjen välinen rasismi jätetään rasismikeskustelun ulkopuolelle?

Tämän vuoden rasismin vastaisen viikon teemana oli rasismiin puuttuminen. 16.3. julkaistussa Puheenaihe-podcastin jaksossa keskusteltiin maahanmuutosta, vähemmistöjen sisällä tapahtuvasta rasismista ja poliittisesta islamista. Vieraina olivat toimittaja Bijan Rezai Jahromi ja ihmisoikeusvaikuttaja Kamal Jafi, jotka toivoivat, että Suomessa kiinnitettäisiin enemmän huomiota vähemmistöjen väliseen rasismiin.

Rasisminvastaista viikkoa vietettiin 18.–24.3.2024. Punaisen Ristin kampanjasivu kertoi: “Kampanjaviikko rohkaisee meitä tunnistamaan rasismin ja toimimaan sitä vastaan. Viikon aikana ääneen pääsevät rasismia kokeneet. Aidot tarinat ja tilanteet tekevät näkyväksi rasismin moninaisuutta. Kokemukset tuovat esiin myös konkreettisia keinoja, joilla rasismiin voi puuttua.”

Puheenaiheen vieraina olivat toimittaja Bijan Rezai Jahromi ja ihmisoikeusvaikuttaja Kamal Jafi. Molemmat keskustelijat ovat saapuneet Suomeen pakolaisina 1990-luvulla. Jahromin perhe pakeni Iranista ja kurditaustaisen Jafin perhe Irakista.

Kantasuomalaiset kohdelleet kaikkein parhaiten

Jafin viesti on selkeä. Hänen mukaansa on hyvä, että kaikkien pitää irtisanoutua rasismista.

– Ihanaa, että kiinnitätte huomiota rasismiin, mutta kiinnittäkää huomiota myös siihen rasismiin, joka tapahtuu vähemmistöjen sisällä. Meillä on nenämme alla koko ajan valtavan kokoisia rasistisia rakenteellisia ongelmia, eikä yksikään kantasuomalainen ole pistänyt itseään peliin tämän ongelman edessä ja sanonut, että se, miten eri yhteisöjen epäkohdat saadaan esiin, on yhteiskuntamme suurimpia ongelmia, hän sanoo.

Jafin mukaan ongelmana on erityisesti se, että eri uskontokuntiin kuuluvien ja eri kansallisuuksien väliset ihmissuhteet ovat tuomittuja tai kiellettyjä.

– Jos tapailet, seurustelet tai tutustut eri maasta kotoisin olevaan tai eri uskontokuntaan kuuluvaan, edes se, että nainen ja mies olisivat vain ystäviä, ei ole hyväksyttyä. Ei tarvitse olla edes parisuhteesta kyse. Tämä kaikki on äärimmäisellä tavalla tuomittua ja kiellettyä näissä yhteisöissä. Ja mitään rasistisempaa minä en tiedä, hän sanoo ja jatkaa:

– En ole varmaan ikinä kohdannut niin paljon rasismia kuin vähemmistöjen ja yhteisöjen sisällä. Trendikästä ja tosi seksikästä olisi sanoa, että kantasuomalaiset olisivat kohdelleet minua tosi kaltoin, että valkoiset on tosi rasisteja ja Suomi todella rasistinen maa. Näillä kommenteilla saisin ihan valtavasti näkyvyyttä.

– Todellisuus on se, että nämä niin sanotut valkoiset suomalaiset ovat kohdelleet minua kaikkein parhaiten tässä maassa. Enkä sano, etteikö heidän joukostaan löytyisi niitä idiootteja, jotka eivät osaa käyttäytyä ja kunnioittaa ketään. Niitä löytyy, mutta niin löytyy minunkin kansani sisältä. Niitä löytyy joka paikasta.

Pahimmat rasistit kuuluvat vähemmistöihin

Jafi sanoo, että vähemmistöjen sisällä tapahtuvaa rasismia on paljon, kun se suhteutetaan vähemmistön kokoon.

– Olen saanut kuulla, että olen vääräuskoinen, että olen kurdi ja siksi roskasakkia tai että nuoleskelen oikeiston tai persujen takamusta, kun tuon epäkohtia esille, ja että yritän mielistellä ihmisiä. Minulle on myös sanottu, että en tule ikinä olemaan suomalainen.

– Ne, joilta enimmäkseen kuulen tämäntapaisia puheenvuoroja, ovat vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, joita tässä maassa on valitettavan usein paapottu. He ovat suurin piirtein pyhimyksiä, joita pitää varjella kaikelta rasismilta. He ovat niitä pahimpia rasisteja, joita olen henkilökohtaisesti kohdannut.

Yksi porukka jätetään kritiikin ulkopuolelle

Jafi kokee olevansa aiheen ympärillä yksin.

– Suomessa ei ole vielä valmiuksia tarkastella tätä porukkaa yhtä avoimesti kuin kaikkea muuta rasismia. Esimerkiksi viime kesän rasismikeskustelun aikana puhuttiin rasismista, mutta ei sanaakaan vähemmistöjen välisestä rasismista, mikä on minun mielestäni paljon suurempi ongelma.

– Tämä ei poista sitä, etteikö persuja pitäisi kritisoida kuten kaikkia muitakin. Mutta se on aina arvovalinta, jos jätät jonkun porukan kritiikin ulkopuolelle. Se on aina valinta. Ja se valinta kertoo jotain meistä ihmisistä.

Punainen Risti vastaa

Suomen Uutiset pyysi kommentteja Suomen Punaisen Ristin viestinnästä. Haastattelu tehtiin sähköpostitse.

Esitimme kommentointipyynnössä Puheenaihe-podcastin keskustelulinkin. Haastattelussa Jafi ja Jahromi kertovat kokemuksistaan ja kysyvät samalla esimerkiksi, miksi vähemmistöjen välinen rasismi on jäänyt rasismikeskustelun ulkopuolelle. Jahromi sanoo esimerkiksi, että jos yhteisöjen sisällä tapahtuvaan rakenteelliseen sukupuoleen perustuvaan rasismiin puututtaisiin, se eheyttäisi koko yhteiskuntaa ja veisi näin pohjaa isommalta rasismikeskustelulta.

Miten rasisminvastainen viikko puuttuu vähemmistöjen sisäiseen rakenteelliseen rasismiin ja siihen liittyvään sukupuolirasismiin?

– Rasisminvastainen viikko kannustaa jokaista tunnistamaan rasismin ja puuttumaan siihen. Punainen Risti määrittelee rasismin käsitteenä oletetun ihmisryhmän arvottamiseksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät.

– Tänä vuonna Rasisminvastaisen viikon teemana on rasismiin puuttuminen. Jaamme viestinnässämme tietoa siitä, miten rasismin voi tunnistaa erilaisissa tilanteissa sekä keinoja puuttua rasismiin, Suomen Punaisen Ristin viestinnästä vastattiin.

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen

Jahromi sanoi: ”Jos me korjaisimme rasismin yhteisöjen sisällä – sen, että naiset ja miehet olisivat tasa-arvoisia – suurempi joukko työllistyisi ja saisi paremman elintason. Silloin meiltä lähtisi yhteiskunnasta pois se isompi rasismikeskustelu, eli me eheyttäisimme koko yhteiskuntaa.”

Miten kommentoitte Bijan Rezai Jahromin keskustelunavausta?

– Sukupuolten välinen tasa-arvo ja sen edistäminen työelämässä on tärkeää. Rasisminvastainen viikko keskittyy kuitenkin aiemmin mainittuihin rasismin määritelmän mukaisiin haasteisiin ja kannustaa puuttumaan rasistisiin ja syrjiviin rakenteisiin myös työelämässä.

Sukupuolirasismi on usein piilossa

Sukupuoleen perustuva rasismi on usein piilossa, ja esimerkiksi maahanmuuttajayhteisöjen naisilta ei voida edellyttää, että he pystyisivät vaikuttamaan asiaan tai tuomaan sitä esiin. Esimerkiksi Forgotten Feminists -journalisti Yasmine Mohammed joutui pakkonaitetuksi. Hän joutui myös pakenemaan pienen tyttärensä kanssa, jotta hänen sukupuolielimiään ei silvottaisi. Tämä kaikki tapahtui Kanadassa.

Miten rasisminvastainen viikko puuttuu tähän rasismin muotoon?

– Väkivalta kaikissa muodoissaan on aina väärin. Väkivaltaa esiintyy kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnan tasoilla, ja se on tuomittavaa riippumatta siitä, millä yhteiskunnan osa-alueella väkivaltaa esiintyy. Väkivaltaa ei kuitenkaan voi lukea minkään uskonnon tai kulttuurin erityispiirteeksi, eikä ihmisryhmistä voida tehdä oletuksia kulttuurin tai uskonnon perusteella.

– Rasisminvastainen viikko kannustaa kaikkia puuttumaan rasismiin jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Viikon tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta rasismista ja auttaa tunnistamaan rasismi erilaisissa tilanteissa, jotta näihin tilanteisiin ja niitä aiheuttaviin rakenteisiin voidaan puuttua. Väkivallasta tai tilanteista, joihin epäilee sisältyvän väkivaltaa, tulee aina ilmoittaa viranomaisille.

Rakenteet syrjivät vähemmistöjä

Esimerkiksi Suomen kansalaisuuden voi saada myös luku- ja kirjoitustaidoton hakija ei-terveydellisistä syistä. Lain perustelu profiloi monilapsisten maahanmuuttajanaisten oppimisen vaikeaksi.

– Pidämme tärkeänä Suomeen muuttaneiden ihmisten kielen oppimisen tukemista, sillä se tukee kotoutumista ja vahvistaa yksilön osallisuutta yhteiskunnassa.

Toinen esimerkki syrjivästä rakenteesta on lapsiuhritutkimus, joka ei kysy kunniaväkivallasta tai sukupuoleen perustuvasta rasismista. 

– Kuten aiemmin totesimme, väkivalta on aina väärin. Sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa. Väkivaltaa ei kuitenkaan voi lukea minkään uskonnon tai kulttuurin erityispiirteeksi, eikä ihmisryhmistä voida tehdä oletuksia kulttuurin tai uskonnon perusteella, Suomen Punaisen Ristin viestinnästä vastattiin.