

MATTI MATIKAINEN
Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan
Kansanedustaja Leena Meren mukaan professori Martin Scheinin käyttää melko omaperäisiä ja vakiintuneiden oikeusperiaatteiden vastaisia tulkintoja.
Suomen Uutiset kertoi perjantaina professori Martin Scheininin näkemyksestä, jonka mukaan kansanedustaja Juha Mäenpään ylle jäisi eräänlainen epäilyksen varjo, mikäli eduskunta ei myönnä lupaa asettaa Mäenpäätä syytteeseen tämän eduskuntapuheenvuoron takia. Scheininin mukaan Mäenpää ei siten nauti syyttömyysolettaman, eli syyttömän suojaamisen periaatteen suojaa.
Perussuomalaisten juristikansanedustaja Leena Meri sekä Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää kuitenkin kiistävät Scheininin näkemyksen.
Suomen uutiset julkaisi myöhemmin Scheininin lähettämän vastineen, jota kansanedustaja Meri kommentoi edelleen.
Scheininin: Rikoksesta epäillyksi jääminen on mahdollista
Vastineessaan Scheinin itse toteaa:
”Syyttömyysolettama kuuluu perustaviin ihmisoikeuksiin, ennen muuta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (2) artiklan nojalla. Huomionarvoista kuitenkin on, että tuolla sopimuskohdalla on oma soveltamisalansa, jota koskee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen laaja arvovaltainen käytäntö. Syyttömyysolettama on rikoksesta syytetyn oikeus ja se kohdistuu erityisesti tuomioistuimeen, jonka toimintaa ei saa rasittaa ennakkokäsitys syytetyn syyllisyydestä. Syytetty on syyllinen vasta kun syyttäjä on näyttänyt tuomioistuimessa rikoksen toteen ja tuomioistuin on tämän vahvistanut. Siksi eduskunnan päätös estää syytteen nostaminen ei tekisi Mäenpäästä syytöntä vaan tämä jäisi pysyvästi rikoksesta epäillyksi. Ei rikolliseksi, ei syytetyksi, ei syyttömäksi – vaan rikoksesta epäillyksi.
Meri on viitannut myös Suomen omaan esitutkintalakiin, jonka mukaan syyttömyysolettama on voimassa jo esitutkinnan aikana. Tämä on totta, mutta ei muuta edellä sanottua. Mäenpää on nauttinut syyttömyysolettamaa poliisin esitutkinnassa, joka on päättynyt poliisin arvioon, jonka mukaan häntä epäillään rikoksesta.”
Syyttömyysolettama kuuluu hyvään journalistiseen tapaan
Meren mukaan Scheinin kuitenkin käyttää melko omaperäisiä ja vakiintuneiden oikeusperiaatteiden vastaisia tulkintoja.
– Scheinin katsoo, että on olemassa syyllisiksi ja syyttömiksi todettujen kategorioiden lisäksi jonkinlainen ikuinen syytä epäillä -kategoria, jossa ihminen roikkuu loppuikänsä. Lisäksi hän katsoo että syyttömyysolettama loppuu jos poliisi katsoo, että henkilöä on syytä epäillä.
– Esimerkiksi rikosoikeuteen hyvin perehtynyt oikeustieteen tohtori Ari-Matti Nuutila on kirjoittanut seuraavaa:
”Esitutkintalain 4 luvun 2 § mukaan rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Konflikti syyttömyysolettaman ja asian selvittämisen välillä on ilmeinen, sillä esitutkinta rakentuu ajatukselle epäillyn syyllisyydestä. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan syyttömyysolettama on kuitenkin voimassa jo esitutkinnassa, jollei jo ennen sitä. Syyttömyysolettaman voidaan esitutkinnassa katsoa tarkoittavan sitä, ettei vaihtoehtoisia tapahtumankulkuja ja mahdollisia muita epäiltyjä saada sulkea pois, vaan poliisin on otettava ne huomioon ja selvitettävä. Poliisin tai syyttäjän ei ole esitutkinnan tai syyteharkinnan aikana asiallista ottaa kantaa epäillyn syyllisyyteen.
Syyttömyysolettama esitutkinnassa ja oikeudenkäynnin aikana on ollut esillä myös mediahuomiota saaneissa rikostapauksissa. Hyvään journalistiseen tapaan kuuluu syyttömyysolettama. Suomalaisten journalistin ohjeiden mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan syyttömyysolettamaa voi loukata viranomaisen menettely jo ennen esitutkinnan alkamista. Syyttömyysolettaman syntymiseksi riittää, että henkilöön kohdistuva rikosepäily tosiasiallisesti vaikuttaa henkilön asemaan.
Pääsääntöisesti käräjäoikeuden päätöksen mukaan langettavan tuomion osakseen saanut on syyllinen, ja syyttömyysolettama on kumottu. Toisaalta taas on ymmärrettävää ajatella syyttömyysolettaman kestävän kunnes koko prosessi on käyty läpi.”
Scheinin menettänyt objektiivisuutensa
Meri huomauttaa, että myös prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää vastasi keskustelussamme Twitterissä (johon myös Scheinin viittaa, muttei mainitse keskustelua), että: ”Minä en sanoisi, että joku aiempi epäilyksen aste, kuten syytä epäillä (esitutkintakynnys) tai todennäköisiä syitä (syytekynnys) jää voimaan. Sen sanon, ja olen kirjoittanutkin jossain kirjassani, että syytteen hylkääminen poistaa jälkipuheet syyttämättä jättämistä tehokkaammin.”
– Eli syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan, kuten Scheinin väittää. Ei myöskään ole mitään ikuista syytä epäillä -kategoriaa, kuten Scheinin väittää. Näin ollen sanoisin, että professori Scheinin on lähtenyt luomaan ihan omia oppeja ja tulkintoja, joita hän jakaa mielellään medioissa, Meri sanoo.
Meren mukaan median olisi syytä haastatella näistä asioista laajasti rikosprosessioikeutta tuntevia osaajia eikä pelkästään jaella professori Scheininin ajatuksia, jotka näyttävät värittyneen hänen omilla tulkinnoillaan.
– Hän (Scheinin) on minusta menettänyt objektiivisuutensa, koska hän on itse osallistunut prosessin vireillepanoon ja edelleen jatkaa asian parissa painostaen eduskuntaa hänen toivomaansa ratkaisuun antaen ymmärtää, että jos eduskunta ei anna lupaa prosessiin on henkilö ikuisesti syytä epäillä -kategoriassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Mikko Vuorenpää objektiivisuus oikeusperiaatteet Syyttömyysolettama Martin Scheinin Leena Meri Twitter Juha Mäenpää perussuomalaiset eduskunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Sananvapautta uhataan monelta suunnalta

Persujahdista riehaantunut oikeusproffa Martin Scheinin unohti jo syyttömyysolettamankin – prosessioikeuden professori palautti maan pinnalle

Valtakunnansyyttäjä pyytää eduskunnan suostumusta asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen

Professorilta ankarat moitteet valtakunnansyyttäjä Toiviaiselle: ”kansanedustajan voitava toimia kenenkään uhkaamatta ja painostamatta” – Juha Mäenpään tapaus rinnastuu presidentin immuniteettiin

Perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Syytelupaa ei pidä myöntää kansanedustaja Mäenpään tapauksessa

Perustuslakioppinut Martin Scheinin ankarana – uhkaa lakiprofessoria tutkintapyynnöllä, jos tämä jatkaa keskustelua hänen seinällään
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








