

PS ARKISTO
Keskeneräisessä sote-sopassa ovat mukana kaikki puolueet – sote-palveluista ei olla leikkaamassa
Eduskunta käsitteli keskiviikkona keskustan ja Liike Nytin välikysymystä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela oikaisee välikysymystekstissä ja opposition puheenvuoroissa toistunutta väitettä siitä, että sote-palveluista oltaisiin leikkaamassa.
Jari Koskela toteaa tämän olevan väärää tietoa. Todellisuudessa hallituskauden aikana sote-palveluihin laitetaan 4,6 miljardia lisää eli noin miljardi euroa joka vuosi.
Samalla kun rahoitusta lisätään, sote-kustannusten nousua pyritään hillitsemään 1,4 miljardilla eurolla, mutta se tehdään pitkälti yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Koskela muistuttaa, että kustannusten nousun hillitseminen on myös yksi syistä, joiden takia sote-uudistusta ylipäänsä on tarvittu.
– Nykyiset oppositiopuolueet käyttävät merkittävää valtaa alueilla ja koko soten rahoitusmalli on edellisen hallituksen hyväksymä. Marinin hallitus myös varoituksista huolimatta alibudjetoi koko uudistuksen. Tässä pahasti keskeneräisessä sote-sopassa ovat mukana kaikki puolueet, ja kaikkia tarvitaan ratkaisujen löytämisessä, Koskela toteaa.
Henkilöstöpula vaikea ratkaista
Kansanedustaja Koskela huomauttaa, että tavoite hillitä sote-kustannuksia 1,4 miljardilla eurolla ei tule olemaan helppo. Parempi johtaminen ja esimerkiksi digitalisaation järkevä käyttö ovat hänen mielestään välttämättömiä keinoja säästöjä hakiessa, mutta ne eivät vielä yksin riitä kattamaan koko tavoitetta.
– Sote-kriisin keskeinen syy on vähäinen hoitohenkilöstön määrä. Tämän ratkaisemiseksi ei ole helppoja keinoja. Lyhyellä tähtäimellä voidaan houkutella alaa vaihtaneita takaisin ja pitkällä tähtäimellä pitää lisätä koulutusmääriä, jolloin soveltuvuuskokeet ovat myös ehdottoman tärkeitä, Koskela painottaa.
Kunnilla jatkossakin merkittävä rooli
Vaikka välikysymyskeskustelu keskittyi pitkälti hyvinvointialueiden rahoitukseen ja toimintoihin, on Koskelan mukaan muistettava myös kuntien rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnat tekevät jatkossakin paljon ennalta ehkäisevää työtä, jossa onnistuminen vähentää sote-palveluiden käyttöä etenkin tulevaisuudessa.
– Hyvinvointialueiden ja kuntien välillä on paljon harmaata aluetta ja rajapintoja, joiden yhteensovittamisessa riittää vielä työtä. Liikkuvat palvelut, esimerkiksi erilaiset hyvinvointibussit, tulevat todennäköisesti olemaan merkittävässä osassa tulevaisuudessa. Silloin syrjäisempienkin alueiden pitää olla tavoitettavissa. Voi olla, että kuntien pitää silloin ottaa vastuuta myös yksityisteiden huollosta, Koskela pohtii.
Koskela muistuttaa, että sote-uudistus ei ole valmis ennen kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus saadaan toimimaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hyvinvointialueiden rahoitus kustannusten nousu henkilöstöpula välikysymyskeskustelu Sanna Marinin hallitus sote-palvelut hyvinvointi Digitalisaatio sote-uudistus Jari Koskela Välikysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtiovarainministeri Purra muistutti kyselytunnilla keskustaa: ”Sote on teidän luomuksenne”

Koronapandemia jätti Suomeen mittavan hoitovelan, jonka purkaminen on hallituksen keskeinen tehtävä – ”Monet haasteista eivät ole ratkaistavissa rahalla”

Sosiaali-ja terveysministeri Juuso: ”Hallitus tekee parhaansa, jotta ihmiset voivat jatkossakin luottaa toimiviin julkisiin palveluihin”

Perussuomalaiset tylytti Saarikkoa: ”Mistään ylimääräisistä menoista ei teidän velkabileissä tingitty”

Keskustan viimeiset linnakkeet jäivät syrjäseuduille

Kansanedustaja Rami Lehtinen ihmettelee keskustan välikysymystä: ”Keskusta syyttää nykyistä hallitusta omista päätöksistään”

Länsi-Uudenmaan aluehallituksen jäsen Arja Juvonen: Lohjan synnytyssairaalan sulkeminen on virhe

Teemu Keskisarjan kolumni: Kaikkien aikojen kustannustehokkain sosiaalityöntekijä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








