

Suuri joukko siirtolaisia odottaa Liettuassa pääsyä muualle Eurooppaan. / LEHTIKUVA
Komissio kehuu nyt rajamuureja rakentavia reunavaltioitaan – Unkari sai aikanaan samasta toiminnasta roimat torut
Kreikka, Liettua ja Puola ovat joko rakentaneet tai rakentamassa raja-aitoja EU:n ulkorajoille. Syynä on hallitsematon ja laiton siirtolaisuus. Laittomia rajanylityksiä padonneita EU-maita kohdellaan kuitenkin eri tavoin.
Puola aikoo rakentaa raja-aidan Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen Liettuan tavoin. Euroopan komissio suhtautuu nyt paljon ymmärtäväisemmin rajavalvonnan lisäämiseen kuin vielä muutama vuosi sitten.
Komission sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson kertoi, että Liettuan raja-aita voisi olla ihan hyvä ajatus. Puola ja Liettua ravistelevat komissiota ymmärtämään, että laittomilla rajanylityksillä halutaan painostaa ja kiristää unionia. Viesti on alkanut mennä perille.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehui Kreikan tehostettua rajavalvontaa todeten alkuvuonna 2020 Kreikan olevan EU:n ”kilpi”, minkä hän ilmaisi vieläpä kreikaksi. Laittoman siirtolaisuuden kriisin räjähdettyä käsiin vuonna 2015 komission ymmärrys aiheesta oli varsin rajallisempi.
Unkarille sapiskaa
Vuosina 2015-16 komissio suhtautui rajamuureihin hyvin penseästi. Komissio riiteli Unkarin kanssa maan tehostettua merkittävästi rajavalvontaansa. Vuonna 2015 alkanut laittomien rajanylitysten aiheuttama kriisi johti noin miljoonan ihmisen vaellusta läpi erilaisten EU-maiden.
Huhtikuussa 2015 Unkarin valtaapitävän Fidesz-puolueen kannatus oli noi 39 prosentissa. Fidesz vastasi määrätietoisin ottein alkusyksystä alkaneeseen hallitsemattomaan ja laittomaan siirtolaisuuteen rakentaen muureja rajoilleen. Puolueen suosio kasvoi. Vuoden 2015 lopussa puolueen kannatus oli lähes 50 prosenttia.
Euroopan komissio ei norsunluutornissaan niellyt äänestäjien kannattamaa politiikkaa. Komission silloinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti Unkarin pääministeri Viktor Orbánin toimintaa ”lyhytnäköisenä”. Junckerin mukaan Eurooppa jakaantuu siirtolaisvastaisten muurien vuoksi.
Syksyllä 2016 Luxemburgin pitkäaikainen ulkoministeri Jean Asselborn halusi nakata Unkarin pihalle koko unionista. Hän sanoi, ettei hän voi hyväksyä EU:n perusarvoja rikottavan. Asselborn on maan sosialistisen työväenpuolueen jäsen.
Unkarin ystävät olivat vähässä. Itävalta tosin lähetti 60 henkilöä avustamaan Unkarin rajavalvontaa marraskuussa 2016. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz totesi hiljattain, ettei maahan ole tulossa ainoatakaan afgaania.
Onko komissio ymmärtänyt yskän?
Komission suhtautuminen ihmissalakuljettajien liiketoimintamalliin on muuttunut kielteisemmäksi. Se on kiistatonta. Mahdollisia syitä tähän ilmapiirin muutokseen voi olla useampikin.
Komissio on voinut oppia: laiton siirtolaisuus on herkkä aihe Euroopassa. Tämä näkyy poliittisina heilahduksina ja komissio saattaa pelätä, että laittomia rajanylityksiä estämään voi nousta puolueita, joilla on paljonkin hampaankolossa EU:ta vastaan. Esimerkiksi Unkarin lehdissä nostetaan perusteltuja syitä maan EU-erolle.
Vaikka Asselbornin haave Unkarin EU-erosta toteutuisikin, se olisi silti arvovaltatappio EU:lle.
Komission ja Unkarin sapelien kalistelu on voinut vaikuttaa komission kaksoisstandardien käyttöön. Arvovalta murenisi myös silloin, jos EU myöntäisi EU:lle hankalaksi käyneen Unkarin olleen oikeassa.
Liettuan ja Puolan rajakysymyksissä EU:lla on selkeä vihollinen: Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka. Unkarin kohdatessa massiivisia laittomia rajanylityksiä kyse oli Saksan liittokansleri Angela Merkelin linjauksesta tarjota kaikille syyrialaisille turvapaikanhakijoille turvapaikka.
Komissio yrittää osoittaa, että Valko-Venäjän hallinnon toiminta on masinoitua ja se on siksi torjuttavaa. Unkarin tai Liettuan rajoilla itse tilanne ja viranomaisten kohtaamat haasteet ovat silti samoja.
Unkaria on moitittu myös liiallisesta voimankäytöstä rajoilla. Satojentuhansien laittomien rajanylitysten sattuessa lyhyessä ajassa johtaa sekasortoiseen tilanteeseen, jossa viranomaisten on toisinaan välttämätöntä turvautua riittäviin keinoihin järjestyksen ylläpitämiseksi. Vastaavaa kaaosta on saatu nyt seurata tv-kuvista Kabulin lentokentällä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Aljaksandr Lukašenka Ylva Johansson Kaksoisstandardi Liettua Ursula von der Leyen Laiton maahantulo Fidesz Maria Ohisalo Rajavalvonta Jean Asselborn Viktor Orbán Unkari Puola Angela Merkel Euroopan komissio Jean-Claude Juncker
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen kansalainen pidätetty Puolassa laittoman maahantulon järjestämisestä

Huhtasaari: ”Italia ja Ranska odottavat kieli pitkällä Saksan vaaleja, jotta pääsevät toteuttamaan EU:n suurvaltaprojektia”

Itävallan vapauspuolue haluaa ”Euroopan linnoituksen” suojelemaan naisia ja lapsia

Bloomberg: 12 EU-maata haluaa unionin maksavan ulkorajojen muurit

Unkari saanee ensimmäisen naispresidenttinsä keväällä – Orbanin puolueen perheministeri presidenttiehdokkaaksi

Unkariin valittiin maan ensimmäinen naispresidentti
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








