

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koposen mukaan hallitus panostaa vahvasti koulutukseen sekä osaamiseen ja tuo valoa tulevaisuuteen.
– Punavihreä politiikka jätti jälkeensä koulutuspoliittisen kaaoksen, jossa maahanmuuton ongelmilta suljettiin silmät, ettei oma pilvilinna murennu. Tämä hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen, Ari Koponen julistaa.
Hallitus panostaa kasvuun ja koulutukseen
Koponen nostaa esiin useita konkreettisia esimerkkejä hallituksen ensi vuoden panostuksista kohti kasvua. Korkeakoulujen perusrahoitus kasvaa 77 miljoonalla eurolla. Eniten tukea tarvitseville peruskouluille ja varhaiskasvatukseen laitetaan 55,2 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen täydennyskoulutukseen panostetaan kuusi miljoonaa euroa, ja vapaa sivistystyö saa 17,1 miljoonaa euroa enemmän rahoitusta.
– Näiden lisäksi teemme oppimisen tuen uudistuksen, lisäämme matematiikan ja äidinkielen tunteja, rajoitamme kännykän käyttöä ja palautamme oppimisrauhan kouluihin, Koponen iloitsee.
– Investoimme satoja ja satoja miljoonia euroja, jotta Suomi voi menestyä osaamisella, innovaatioilla ja kasvulla, vaikka taloudellinen tilanne on nyt haastava, Koponen kuvaa.
Oppimistulosten parantaminen keskiössä
Erityisesti peruskoulun oppimistulosten parantaminen on hallituksen toimien keskiössä. Koposen mukaan jokaisen nuoren tulee osata lukea, kirjoittaa ja laskea, kun peruskoulusta valmistuu. Inkluusiolle ei häneltä heru kehuja, vaan hän pitää hallituksen suuntaa kohti tarpeellisia pien- ja erityisluokkia välttämättömänä.
– Lukemiseen kannustan esimerkin kautta jokaista vanhempaa. Hallitus tuo lukulahja lapselle -rahoituksen kautta kirjat vastasyntyneiden perheisiin. Käyttäkää se hyväksi, Koponen vetoaa vanhempiin.

KUVA PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- oppimisen tuki lukeminen koulutuksen kunnianpalautus koulutuksen rahoitus inkluusio maahanmuuton ongelmat oppimisrauha punavihreä politiikka Ari Koponen Koulutuspolitiikka oppimistulokset Peruskoulu Varhaiskasvatus koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Pisa-tulokset sen kertovat – ennen ainakin suomalainen koulu oli parempi

Tulevaisuuden osaaminen tehdään koulutuksella – hallitus panostaa merkittävästi koulutukseen ja osaamistaidon parantamiseen

Perussuomalaiset tekee kaikkensa, että Suomi säilyy turvallisena ja hyvänä maana nuorille

Hallitus korjaa koulutuspolitiikassa tehtyjä virheitä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








