
PS ARKISTO
Koskela tyytyväinen perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan – ”Maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea”
Perussuomalaiset julkaisi viime viikolla uuden maaseutupoliittisen ohjelman. Kansanedustaja Jari Koskela on tyytyväinen ohjelmaan ja siinä esitettyihin toimiin maaseudun ja maatalouden elinvoiman parantamiseksi.
– Ohjelmassa tulee hyvin esiin se, että maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea. Suomen vientiteollisuus nojaa maaseudun ja maaseutumaisten alueiden luonnonvarojen varaan. Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden suhteen maaseutu ja elinvoimainen maa- ja metsätalous ovat aivan avainasemassa, Jari Koskela muistuttaa.
Koko Suomi pidettävä asumiskelpoisena
Perussuomalaiset haluaa pitää koko Suomen asumiskelpoisena. Tämä tarkoittaa riittävien asumisen ja elämisen edellytysten turvaamista myös kaupunkien ulkopuolella. Koskela muistuttaa, että yhä useampi suomalainen haluaa asua maalla. Hänen mukaansa voidaan kysyä, onko hallitus riittävästi antanut ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa omia haaveitaan. Erityisesti korona-aikana lisääntynyt etätyö olisi tarjonnut tilaisuuden laajemmillekin asumis- ja elämäntapamuutoksille.
– Valitettavasti hallitus on tietoisella politiikallaan lähinnä näivettänyt maaseutua entisestään. Liikkumisen kustannukset ovat nousseet, mikä vaikuttaa mahdollisuuksiin elää maalla, koska auto on siellä välttämättömyys.
– Maaseudun monia elinkeinomuotoja on myös aktiivisesti ajettu alas. Esimerkkinä voidaan nostaa niin turveala, maatalous kuin metsäteollisuuskin. Samalla on myös tehty esimerkiksi politiikkaa, joka ajaa alas niin kyläkouluja kuin pienten paikkakuntien lukioitakin. Tämä vähentää pienten kuntien pito- ja vetovoimaa, Koskela harmittelee.
Yhteistyötä lisättävä yli kuntarajojen
Perussuomalaiset esittää ohjelmassaan lähikoululisää maaseutujen alakouluille, jotta vielä olemassa olevia kyläkouluja ei lakkautettaisi. Puolue haluaa myös tarkastella oppilaaksiottoalueita uudelleen niin, että koulun voisi valita myös kuntarajojen yli.
– Olen pitänyt esillä lisääntyvän seutuyhteistyön merkitystä. Pienten kuntien pitää jatkossa varmasti tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä, ja koulutussektori on aivan olennainen alue, jossa yhteistyötä yli kuntarajojen on lisättävä, Koskela linjaa.
Maanviljelijän toimeentulo turvattava
Perussuomalaiset haluaa ohjelmassaan tarkastella kaupan asemaa sekä kaupan ja tuottajien välisiä pitkiä sopimuksia. Puolueen mielestä sopimuksiin pitää tehdä aito mahdollisuus hinnantarkastuksiin, jotta nopeasti kasvavat tuotantokustannukset eivät ajaisi viljelijöitä konkurssiin.
– Maanviljelijän asema on aivan liian huono suhteessa kaupan asemaan. Tähän on yksinkertaisesti saatava muutos, jotta meillä on maataloutta vielä tulevaisuudessakin, Koskela sanoo.
Myös valtion on tehtävä oma osansa
Koskela muistuttaa, että myös valtion on tehtävä oma osansa maatalouden helpottamiseksi. Maatalousyrittäjät eivät voi elää jatkuvassa epävarmuudessa siitä, tuleeko alalle lisää tukipaketteja vai ei.
– Tarvitsemme maataloutta suosivaa veropolitiikkaa. Lisäksi maataloudelle ei voi enää asettaa epärealistisia päästötavoitteita, jotka vain ajavat tiloja mahdottoman eteen. Maa- ja myös metsätaloutta on viime vuosien keskustelussa käsitelty liikaa vain päästölähteinä ja luonnon monimuotoisuuden tuhoajina. Tällaisesta ajattelusta on päästävä eroon. Maa- ja metsätalous ovat hyvinvointivaltiomme selkäranka, joka vihdoin ja viimein tarvitsee ansaitsemansa kunnioituksen, Koskela sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maaseutupoliittinen ohjelma liikkumisen kustannukset maatalousyrittäjät etätyö omavaraisuus kyläkoulut turveala Maanviljelijät veropolitiikka Jari Koskela Maaseutu vientiteollisuus Metsäteollisuus Huoltovarmuus Maatalous koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas: Vihreimmänkin vihreän ja Mannerheimintiellä makoilevan elokapinallisen pitäisi jo ymmärtää, että kotimainen lähiruoka on ympäristöteko

Oppositiolta välikysymys maatalouden kriisistä: Hallitus on laiminlyönyt huoltovarmuuden, ruuan hinta valtavassa kasvussa

Tuumaustunnilla perjantaina: Jenna Simula ja Mauri Peltokangas esittelevät maaseutupoliittisen ohjelman (suora lähetys)

Perussuomalaisilta laaja politiikkaohjelma maaseudun pelastamiseksi: Kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus on turvattava

Elomaa välikysymyskeskustelussa: Suomessa on kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole koettu

Turvetta nostetaan ensi kesänä – tulevaisuus silti avoinna

Maatiloja menee nurin – hallitus ei tunnu piittaavan: ”Jossain kohtaa tulee pulaa ruoasta”

Simula alueellisesta opintolainahyvityksestä: ”Voisi parhaimmillaan edistää syntyvyyttä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








