
Kuinka syvä juopa euromaiden välillä on koronakriisin laskun maksusta? – ”Hollanti näyttää keskisormea etelälle”
Euromaiden valtiovarainministerit ovat kokoustaneet koronapandemian tiimoilta muutaman kerran. Diplomaattilähteet kertovat, että jokainen kokous on ollut tunnelmaltaan aiempaa kireämpi. Tiedotustilaisuuksien kohteliaiden ja toiveikkaiden lausuntojen takana kytee lähes vihamielinen ympäristö.
Keskiviikkona 8.4. hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) muistutti, että koronakriisin ja 90-luvun laman vertaamisen erona on se, että nyt käytössämme on ”vakaa euro”.
On vaikeaa jakaa ministerin näkemystä vakaudesta sen jälkeen, kun hiemankin tutkii taustalla vellovaa riitaa. Virallinen liturgia toki pyrkii olemaan toivoa herättävää ja kohteliasta, vaikka Portugalin pääministeri António Costa torjui Hollannin kommentit varsin tylysti. Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra ihmetteli, mistä eteläisten euromaiden varallisuuspuskurien puute voisi johtua.
Keskisormea etelälle
Hoekstran tiedustelu pöyristytti eteläiset maat. Italialaisdiplomaatin mukaan ”Hollanti näyttää keskisormea etelälle.” Kiteytettynä kyse on siitä, että pohjoiset euromaat eivät haluaisi lapioida ehdotonta rahaa etelään. Taustalla on epäilys moraalikadosta.
Pohjoisten maiden näkemys taas on, että eteläiset maat haluavat vain päästä käsiksi pohjoisten maiden luottokorttiin.
Suomen kanta on, ettei yhteistä velkaa voida hyväksyä. Jokainen euromaa vastaa omista veloistaan. Myös pohjoiset euromaat joutuvat nostamaan roppakaupalla velkarahaa viruksen eristystoimien tuoman talouskaaoksen pehmentämiseksi.
EU:n kohtalo rahallisen tuen varassa
Espanja aikoo elvyttää talouttaan seisahduksen vuoksi 200 miljardilla eurolla. On mahdotonta ajatella, että pohjoiset euromaat pystyisivät kuittaamaan näitä laskuja omiensa lisäksi.
Espanja antaa kuitenkin ukaasin: EU:n kohtalo riippuu yhteisestä velasta. Tiistaina alkaneen 16-tuntisen kokouksen aikana Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire väsyi riitelyyn.
– Tämä on häpeäksi euroryhmälle, häpeäksi Euroopalle, hän ruoti kokousta.
Berliinin ja Brysselin koronkiskurit
Rahoitustuesta on jo nähtävissä joitain suuntaviivoja. Euroopan komissio aikoo tukea yrityksiä 100 miljardilla eurolla, jotta ne eivät irtisanoisi väkeä. 200 miljardia euroa olisi tarjolla Euroopan investointipankin kautta. Euroopan vakausmekanismi EVM:ltä voisi saada tukea yhteensä noin 200 miljardin euron verran.
Italialle EVM:n käyttö on punainen vaate. Maan vasemmistopopulistinen hallitus ei haluaisi tukeutua EVM:n rahoihin. Oppositiojohtaja Matteo Salvini varoitti hallitusta, ettei se koskisi EVM-rahaan, jota hän pitää Berliinin ja Brysselin ”koronkiskureiden” rahana.
Italian hallitus on huteralla pohjalla. Hallituksessa on kaksi verivihollista arveluttavilla kannatustuloksilla.
Italia on liian suuri pelastettavaksi
Saksa yrittää toimia Hollannin ja Italian näkemysten ääripäiden yhdistäjänä. Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz toppuuttelee, ettei EVM:n käyttö tässä tilanteessa tarkottaisi komissaarien ja troikan laskeutumista maahan ohjailemaan talouspolitiikkaa vuosikausiksi.
Perusongelma ei katoa kuitenkaan mihinkään. Italia on liian suuri pelastettavaksi, mutta se on myös liian suuri kaatumaan. Taustalla vellovat riidat vaikeuttavat välimuotojen etsintää.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- António Costa koronakriisi Katri Kulmuni Wopke Hoekstra Euroryhmä Matteo Salvini Olaf Scholz Bruno Le Maire Hollanti Saksa EVM Italia
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


FT: Italia menettämässä hermonsa unioniin – tyytymättömyys kasvanut koronakriisin myötä

Talouden odotetaan supistuvan nopeinta vauhtia rauhan aikana – äkkipysäys niin poikkeuksellinen, että sille vaikeaa löytää riittävää adjektiivia

Huonolla taloudenpidolla on raskas hinta – Italian terveydenhuoltoa ajettiin eurokriisin jälkeen alas

GnS Economics: Pandemian taltuttamisnopeus ratkaisee, vajoaako maailmantalous mustaan aukkoon

Saksa rakensi strategianuotit koronakriisin hallintaan ja rajoitusten purkamiseen – edellyttävät tilanteen ja vaikutusten jatkuvaa seurantaa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








