

KUVAKAAPPAUS/YLE
Lulu Ranne: Julkisen talouden epätasapainoa ei voi ratkaista sillä, että maahan otetaan lisää työntekijöitä, jotka tarvitsevat tukia – ”Maahanmuuttajien on tultava palkallaan toimeen”
Ylen eilisessä A-Talkissa eduskuntapuolueiden kansanedustajat esittivät hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten valtion taloutta tulisi vahvistaa ja miten kiihtyvään velkaantumiseen pitäisi reagoida kehityksen pysäyttämiseksi. Perussuomalaisten mukaan vähemmän tärkeistä julkisista menoista tulee ensiksi luopua ja asioita tulee tehdä paremmin, minkä jälkeen talouden dynamiikkaa voidaan myöhemmin vauhdittaa veronalennuksilla.
Kansanedustaja Lulu Ranne toi eilen Ylen A-Talkissa esille, että perussuomalaiset on sitoutunut tasapainottamaan valtion talouden kahdessa vaalikaudessa laajalla keinovalikoimalla.
Ranteen mukaan taloutta on piristettävä esimerkiksi poistamalla työn kannustinloukut, leikkaamalla toissijaisia julkisia menoja ja keskittymällä olennaiseen.
Velka ja verotus talouskasvun esteinä
Asioita on tehtävä entistä paremmin. Verotusta ei tulisi Ranteen mukaan kiristää ja tarpeetonta velkaa tulee välttää.
– Tällä hetkellä velka ja verotus ovat keskeisimpiä talouskasvun esteitä. Suomen velkasuhde jatkaa kasvuaan, ja olemme jo huonommassa tilanteessa kuin keskeiset verrokkimme eli muut Pohjoismaat, Ranne sanoi.
Hän painotti, että tilanne on vakava, koska velkaantuminen maksaa koko ajan enemmän.
– Arvioiden mukaan jo 2030-luvulla Suomen pelkät korkomenot voivat olla 7 miljardia, kun korkomenot ovat nyt 2,5 miljardia.
Demarien Mäkynen esitti korulauseita
Sanna Marinin (sd) hallitusta Ranne kutsui velkahallitukseksi.
– Ihmettelen sitä, että nykyisen velkahallituksen mukaan velkaantuminen johtuu kriiseistä, kun samaan aikaan muut verrokkimaat – myös monet Euroopan maat – ovat kyenneet laskemaan velkaantumistasoa.
SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen myönsi, että Marinin hallitus on jättämässä seuraajalleen isot velat, mutta tuttuun tapaan Mäkynen kehysti velkaantumisen menolisäyksiksi, jotka ovat seurausta kaikkien tuntemista kriiseistä.
– Olemme tehneet selkeitä arvovalintoja, haluamme satsata tulevaisuuteen jotta talouskasvu ja työllisyys vahvistuisivat. Nyt on kyse siitä, miten julkinen talous tasapainotetaan talouskasvun ja työllisyyden kautta, Mäkynen päästeli.
Mäkysen puheenvuoroa voi kuvata ylioptimistiseksi, sillä Suomen talous ei ole kasvanut liki 15 vuoteen, eli vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen hyvinvointia on ylläpidetty velalla. Näkyvissä ei ole merkkejä, että kasvua olisi äkillisesti odotettavissa.
Andersson vetosi koronaan ja sotaan
Hallitusta niin ikään edustava opetusministeri Li Andersson (vas) puolusteli hallituksen ottamaa velkaa myös tutun ennalta-arvattavasti koronalla ja Venäjän Ukrainassa aloittamalla sodalla.
Andersson väitti, että velkaantuminen olisi ollut perusteltua muun muassa siksi, että työllisyyskehitys olisi vahvistunut.
– Työllisyys on ennätyksellisen korkealla tasolla, ja tällä kertaa Suomi pääsi kiinni talouskasvuun, Andersson kaunisteli.
Totta on, että työllisyysaste on noussut viime aikoina. Ongelma on siinä, että nousevasta työllisyysasteesta riemuitseminen antaa vääristyneen kuvan todellisuudesta. Näin muun muassa siksi, että työllisyysasteen työssäolon ehdot ovat sangen löysiä.
Henkilö katsotaan työllistyneeksi jo silloin, kun hän tekee palkkatöitä vain yhden tunnin viikossa. Työllisyysasteen nousu johtuukin lähinnä siitä, että työntekijöitä on eläköitynyt. Taustalla on myös osa-aikatyön voimakas kasvu, jolloin työntekijöitä on kyllä enemmän, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei kasva.
Vasemmistoa ei suomalainen työtön kiinnosta
Ranne kuunteli ihmeissään kansanedustajakollegoidensa puheita talouskasvusta ja työllistymiskehityksestä. Hän totesikin Mäkyselle ja Anderssonille, etteivät nämä ole sisäistäneet tilanteen vakavuutta.
– Tosiasia on, että Suomen talous on verrokkimaita jäljessä. Me olemme paisuttaneet velkaa, eikä valoa näy tulevaisuudessa. Korupuheisiin talouskasvusta ei voi tässä tilanteessa luottaa. Meidän on välttämätöntä tulevaisuudessa keskittyä vain niihin menokohteisiin, jotka ovat välttämättömiä meille suomalaisille.
Vasemmiston Anderssonin puheet karkailivat seuraavaksi taas haave- ja mielikuvitusmaailman puolelle.
Suomessa on satojatuhansia ihmisiä vailla työtä tai tahtomattaan vajaatyöllistettyinä. Heistä monet ovat korkeasti koulutettuja. He ovat reservityöntekijöitä ja moni olisi heti valmis tekemään täyttä työpäivää.
Suomi on myös osa EU-alueen työmarkkinoita, ja kaikki yritykset voivat rekrytoida vapaasti henkilöstöä EU-alueelta. Tästä huolimatta Andersson väitti, että Suomessa talouskasvun este olisi muka työvoiman saamisen ongelmat.
– Meillä ei ole riittävästi osaavia ihmisiä. Me tarvitsemme myös ihmisiä muualta, Andersson päästeli, ilmeisesti tarkoittaen nimenomaan ihmisiä EU:n ulkopuolelta.
Selväksi kuitenkin tuli, että vasemmisto viittaa kintaalla työhaluisten, Suomessa työtä vailla olevien ihmisten murheille.
Leikkauksia vain toissijaisiin kohteisiin
Ranne vastasi Anderssonille huomauttaen, että julkisen talouden epätasapainoa ei voi ratkaista eikä kasvua saada aikaan sillä, että maahan otetaan EU:n ulkopuolelta lisää työntekijöitä, jotka eivät tule toimeen omalla työllään vaan tarvitsevat palkan päälle Kelan tukia.
– Kun ensinnäkin meidän on priorisoitava julkiset menot, se tarkoittaa, että kaikesta siitä on karsittava, mikä ei ole suomalaiselle välttämätöntä. Perussuomalaiset haluaa poistaa tulonsiirtojen ja tukien tarvetta. Perussuomalaisten tavoite on, että jokainen tulee toimeen omalla palkallaan. Tämä tarkoittaa sitä, että myös muualta tänne tulevien on tultava palkallaan toimeen. Ei niin, että tukia tarvitaan jälleen lisää.
– Perussuomalaiset lähtisi leikkaamaan kohteista, joista ei ole haittaa suomalaisille. Ensiksi leikkauskohteita olisivat kehitysapu, EU- ja ilmastoprojektit ja Yleisradio. On olemassa pitkä lista muitakin asioita, joista leikkaaminen ei koskettaisi suomalaisten hyvinvointia.
Suomalaisten palvelut pelastettava
Matias Mäkynen huusi väliin, että ”Eurooppa on sodassa”.
– Me emme nyt puhu sodasta Euroopassa, vaan puhumme siitä, miten pelastamme suomalaisille tärkeät terveys-, hyvinvointi- ja turvallisuuspalvelut. Rahat eivät riitä kaikkeen.
– Me perussuomalaiset haluamme tietysti auttaa myös ukrainalaisia, mutta on kiinnitettävä katse kokonaisuuteen: me emme voi myöhemmin laskea veroja eikä Suomessa löydy palkannostovaraa, ellei julkista taloutta ryhdytä tasapainottamaan, Ranne vastasi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- verrokkimaat Matias Mäkynen EU-tukipaketit toissijaiset menokohteet toimeentulo Yleisradio hyvinvointi palkka tulonsiirrot palvelut Kannustinloukut Työperäinen maahanmuutto Julkinen talous Lulu Ranne leikkaukset Li Andersson Sosiaaliturva Vasemmistoliitto Velkaantuminen perussuomalaiset SDP työllisyys kehitysapu verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maahanmuutolla ei saa korjattua kestävyysvajetta – vain aniharvoilla maahanmuuttajaryhmillä on positiivinen vaikutus julkiseen talouteen

Etla haluaa Suomeen 44 000 maahanmuuttajaa joka vuosi julkisen talouden rahoituksen ja työvoiman turvaamiseksi – laskelmat ovat täysin tuulesta temmattuja

Kokoomuksen mielestä nyt on huutava työvoimapula – Leena Meri huomauttaa, että Suomessa on satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita ja päälle vajaatyöllistetyt: ”Mitäs heille tehdään?”

Kokoomus haluaa Suomeen töihin bussikuskeja ja hoitajia kehitysmaista – Riikka Purran mukaan kokoomuksen malli on utopiaa: ”Ei ole positiivista julkisen talouden kestävyyden kannalta”

Maahanmuutto kasvattaa huono-osaisuutta, joka ei ratkea kotouttamisella – Purra: ”Se ei ole perussuomalaisten visio hyvästä Suomesta”

Suomen Perustan analyysi: Työllisyysaste ei ratkaise talouden ongelmia

Leena Meri: Veronkorotusten tie on käyty loppuun – ”Suomalaisilla ei ole ostovoiman puolesta mahdollisuutta maksaa enempää”

Uusi kansanedustaja Miko Bergbom: ”Äärimmäisen kiitollinen fiilis”

Valtion talous on karmeassa kunnossa Marinin velkahuikkahallituksen jäljiltä: Vuosina 2019-2023 lisää velkaa kertyi jopa liki 40 miljardia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








