

LEHTIKUVA
Maatilojen ahdinko jatkuu – tuottajahintojen nousu ei kata kuluja
Vaikka maatalouden tuotantohinnat ovat nousseet, nousu ei kata tuotantokustannusten kasvua, varsinkaan lihantuotannossa. Kotimaisen sian- ja naudanlihan tuotanto vähenee, kun vuosittain 6-10 % kotieläintiloista lopettaa tuotantonsa. Myös kasvihuonetuotanto supistuu tänä talvena sähkön ja lämmityksen hintojen noustua. Kuluttajat saavat varautua siihen, että kaikkia kotimaisia vihanneksia ei talvella saa kaupasta.
Tänä vuonna tilojen ahdinkoa helpottivat vuosi sitten ostetut edullisemmat tuotantopanokset. Ensi vuonna kaikkien kulujen nousu iskee tiloihin kunnolla. Lannoitteiden ja sähkön saatavuus ja hinta huolettavat. Kotieläintilat eivät juuri pysty sähköä säästämään.
Tuottajahinnat eivät kata tuotantokustannuksia
Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta eivät kustannusnousua vastaavasti.
– Katetuotot ovat kaikissa kotieläintuotantosuunnissa edelleen merkittävästi heikommat kuin vuoden 2021 alkupuolella. Vaikeinta on lihan ja kanamunan tuotannossa. Sian- ja naudanlihan osalta tuottajahinnat eivät edelleenkään kata tuotannon muuttuvia kustannuksia, kertoo Suomen Uutisille MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen.
Maitotiloilla tilanne on kaksijakoinen.
– Osa maidonjalostajista on pystynyt nostamaan tuottajahintoja, ja huomattava osa kustannusnoususta on siten saatu vietyä hintoihin. Osalla maidonjalostajista tuottajahinta ei ole juuri muuttunut, joten hajonta tuottajahinnassa on poikkeuksellisen suuri.
Maatalouden muuttuvat kustannukset nousevat tänä vuonna noin miljardilla eurolla vuoteen 2020 verrattuna. Jos viljasato on ennusteiden mukainen ja viljan hinta säilyy nykyisellään, niin tuottajahintojen nousu kattaa hieman yli puolet kustannusnoususta.
Viljat saatava talteen
Viime vuonna helteet ja kuivuus pienensivät satoa. Viljatiloilla on koko maan tasolla ennusteiden mukaan tulossa pitkästä aikaa normaali viljasato.
– Tosin se pitää saada vielä kunnialla pellolta pois. Satonäkymien osalta tänäkin vuonna tilanne vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Kaakossa on taas kerran ollut liian kuivaa, kun Pohjanmaan alueella on monin paikoin satanut selvästi liikaa tarpeeseen nähden. Lounais-Suomen tilanne on huomattavasti viime vuotta parempi, arvioi Lappalainen.
Ne viljatilat, jotka ehtivät ostaa tuotantopanokset vuosi sitten ennen kustannusnousua, tekevät MTK:n mukaan taloudellisesti ihan hyvän tuloksen. Jos tuotantopanosten ostaminen jäi kevääseen, niin sitten taloudellinen tuloskin on ihan toinen.
Tilojen koko on kasvanut
– Tilakoon kasvaessa on maataloudessakin saatavissa mittakaavaetua, eli keskimäärin suurempi tila on kannattavampi kuin pienempi. Mutta yleensä nämä suuret tilat ovat investoineita tiloja, joilla on huomattava määrä velkaa. Viimeisen vuoden aikana tapahtuneissa hintasuhteiden muutoksissa nämä investoineet tilat ovat joutuneet kaikkein vaikeimpaan asemaan, koska maksuvalmius on heikentynyt voimakkaasti.
Hyvällä kannattavuudella ei ole mitään merkitystä, jos tila ei lyhyellä aikavälillä pysty maksamaan laskujaan ja lyhentämään lainojaan.
– Nyt pärjäävät tilat, joilla on hyvä maksuvalmius ja vähän velkaa ja jotka ovat onnistuneet tuotantopanosten hankinnan ajoituksessa ja pystyvät sopeuttamaan tuotantoaan hintatilanteiden mukaan, sanoo Lappalainen.
Omavaraisuus uhattuna
Kotieläintuotannossa omavaraisuus on haaste.
– Uudesta investoinnista on näillä hintasuhteilla todella vaikea saada kannattavaa. Kotieläintiloista kuitenkin 6-10 prosenttia lopettaa tuotannon joka vuosi, ja näitä korvaamaan tarvittaisiin investointeja jatkavilta tiloilta.
Kotimainen ruoantuotanto luo työtä ja hyvinvointia Suomeen.
– Lisäksi kotimainen ruuantuotanto on jokaisen kansakunnan itsenäisyyden kulmakiviä kriisitilanteissa, painottaa Juha Lappalainen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- viljatilat Juha Lappalainen sähkön hinnannousu maatilojen ahdinko lannoitteiden hinnat Ruoantuotanto kasvihuonetuotanto maitotilat kotieläintuotanto tuottajahinnat tuotantokustannukset omavaraisuus lihantuotanto MTK Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maatalouden kriisi on kärjistynyt siihen pisteeseen, että tukea tarvitaan välittömästi – ”Suomen maatalouden tulevaisuudesta päätetään nyt”

Ruuan hinta räjähtämässä, maatiloja suljetaan jopa 1 200 vuodessa – veronalennukset eivät sovi hallitukselle

Ruokakriisi, hätätila, maatiloja nurin! – ruoantuottajat vihersiirretään konkurssiin (video)

Kike Elomaa: Energian hintapommi osuu kipeästi maatalouteen – ”Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin”

Hallitus keskittyy ideologiseen puuhasteluun ja keskinäiseen riitelyyn – Meri: Hallituksen toimintakyky ja asioiden priorisointikyky ovat täysin hukassa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








