

LEHTIKUVA
Mäenpää: Pitäisikö meillä olla teollisuudensuojelulaki?
Eduskunnassa käsiteltiin alkuviikosta Marinin hallituksen/toimitusministeriön esitystä eduskunnalle luonnonsuojelulain muuttamisesta. Annetun esityksen tavoitteena oli lähinnä korjata kaksi teknisluontoista erhettä luonnonsuojelulaissa ennen lain voimaantuloa. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kysyi puheenvuorossaan, pitäisikö Suomessa olla luonnonsuojelulain lisäksi myös teollisuudensuojelulaki.
Juha Mäenpää piti käsittämättömänä sitä, mitä Suomessa tapahtuu luonnonsuojelun ympärillä.
– Hyvä, että meillä on luonnonsuojelulaki ja hyvä, että siihen tehdään ihan fiksuja juttuja, mutta pitäisikö meillä olla myös teollisuudensuojelulaki eli työpaikkojensuojelulaki? hän kysyi.
Turpeen käytön vähentämisellä ikäviä seurauksia
Teollisuuden lisäksi Mäenpää puolusti voimakkaasti turpeen käyttöä. Mäenpää harmitteli sitä, että turve on Suomessa julistettu ikäväksi asiaksi ja toi esille tästä seuraavia ongelmia.
– Voimme lukea uutisista, että 40 000 rekkakuormaa on puuta kadonnut. Tässä ei ole mitään järkeä, jos meidän puita joudutaan hakkaamaan sen takia, että saadaan lämpöä tänne kansalaisille. Täältä katoaa teollisuus, hän puuskahti.
Mäenpää viittasi rekkakuormilla huhtikuussa julkisuuteen nousseeseen lukuun. Uutisoinnin mukaan valtava massa suomalaista sahatukkia on kadonnut teille tietämättömille. Sahateollisuuden edustajan mukaan kyse ei ole katoamisesta, vaan tukit ovat menneet väärään käyttöön.
Monet suomalaisyritykset potevat raaka-ainepulaa nyt, kun Venäjältä ei enää tipu tuontipuuta. Huolta on aiheuttanut sellupuun, jopa tukkien päätyminen polttoon eli energiapuuksi. Sen sijaan, että kuitupuu jalostettaisiin uusiutuvaksi ja kierrätettäväksi tuotteeksi, se palaa tuhkana lämmitykseen. Turpeen täysimittaisella hyödyntämisellä energiakäytössä voisi vähentää, jopa estää, arvokkaan tukkipuun päätymistä järjenvastaisesti poltettavaksi.
– Turve pitää ottaa takaisin palettiin, ja toivon, että se on tulevassa hallitusohjelmassa. Se pelastaa meidän teollisuuden, ja se pelastaa meidän lämmön- ja energiantuotannon, Mäenpää vaati.
Nautatilojen laajennukset vaarassa
Metsäteollisuuden lisäksi ilmajokinen kansanedustaja nosti puheessaan esille maatalouden ja luonnonsuojelun suhteen.
– Samalla kun täällä vannotaan luonnonsuojelun ja luontokadon sekä metsäkadon nimiin, on erikoisia kuvioita tapahtumassa Euroopan unionissa. Siellä halutaan kieltää niiden nautatilojen, jotka on rakennettu metsään tai joita ehkä tulevaisuudessa laajennetaan metsään, tuottaman maidon tai lihan myynti, Mäenpää valitteli.
Hän viittasi Euroopan unionin tulevaan metsäkatoasetukseen, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuussa äänestyksen jälkeen. Euroopan unionin alueella ei saa enää pian myydä tuotteita, jotka ovat aiheuttaneet metsäkatoa.
Uudet säännöt koskevat nautakarjaa, kaakaota, kahvia, palmuöljyä, soijaa, puuta, kumia, puuhiiltä ja painettuja paperituotteita. Metsäkatoasetuksen mukaan naudanlihantuottajan tulee huolehtia siitä, että lihan tuottaminen ei ole aiheuttanut metsäkatoa.
Nauta- tai lypsykarjatalouden rakennushankkeiden osalta on epäselvää, katsotaanko niitä metsäkatoa aiheuttaviksi. Maa- ja metsätalousministeriö onkin suositellut epäselvän tilanteen takia viivästyttämään sellaisia nauta- ja lypsykarjatalouden rakennushankkeita, joissa on mahdollisesti metsäkadoksi tulkittava rakennuspaikka.
Kansaa ja teollisuutta ei saa kurjistaa
Mäenpää toivoi, että hänen esille tuomansa ongelmat huomioidaan hallitusohjelmaneuvotteluissa.
– Jos meillä on puuta liian vähän jo nyt ja olette huolissanne metsäkadosta, niin kuitenkin tuulimyllyjen ja siirtolinjojen alta niitä saa surutta hakata mutta ei maatalouden naudanlihantuotannon alta, Mäenpää ihmetteli.
– Ei enää kurjisteta meidän omaa kansaa energian hinnalla, eikä kurjisteta teollisuutta sillä, että puuta poltetaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- metsäkatoasetus rakennushankkeet raaka-ainepula karjatilat luonnonsuojelulaki energiantuotanto lämmitys Juha Mäenpää Turve Maatalous Teollisuus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskela: Miten hallitus aikoo turvata metsäteollisuuden toimintaedellytykset?

Hakkarainen metsäkadon torjumisesta: Ottakaa Suomesta mallia

EU-komissiolta ehdotus metsäkadon pysäyttämiseksi – ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Vaarallista Suomen metsäteollisuudelle

Välikysymys ennallistamisasetuksesta – Purra: Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa Ponssen moto tai muukaan kato, vaan Euroopan unioni

Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä

Huoltovarmuuskeskus testasi turpeen varmuusvarastojen käyttöä – toimia turpeen huoltovarmuuden varmistamiseksi toivotaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








