
LEHTIKUVA
Mäkelä: Esitys paikallisen sopimisen edistämisestä vie työmarkkinoita toimivampaan suuntaan – ”Kaikki pääsevät sopimaan”
Eduskunta käsitteli tänään lähetekeskustelussa hallituksen esitystä paikallisen sopimisen edistämisestä. Kyseessä on yksi hallituksen työmarkkinapolitiikan uudistuksista, joilla kehitetään Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan ja vahvistetaan työllisyyttä.
Paikallisen sopimisen edistäminen on olennainen osa hallituksen työmarkkinapolitiikan uudistuksien kokonaisuutta. Uudistuksen myötä paikallinen sopiminen olisi mahdollista riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on.
Työlainsäädännön useista säännöksistä voi nykyisin poiketa valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäyhdistysten välisellä työehtosopimuksella. Jatkossa vastaava sopimismahdollisuus liittyisi myös yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Lisäksi työntekijäpuolta edustavana sopijapuolena voisi jatkossa olla myös valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistys.
Työlainsäädännön pakottavilla säännöksillä turvattaisiin jatkossakin työsuhteiden olennaisimmat vähimmäisehdot.
Työmarkkinat muuttuvat
Vasemmistolle ei tietenkään kelvannut työmarkkinoiden joustavuuden ja sopimisen vapauden lisääminen, vaan esimerkiksi demarien kansanedustaja Niina Malm moitiskeli hallitusta ”työmarkkinoiden sotkemisesta”.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kuitenkin huomautti, että esitys vie työmarkkinoita toimivampaan suuntaan.
-Tämähän vahvistaa työehtosopimusten yleissitovuutta, kun kaikki pääsevät sopimaan. Samalla tunnustetaan se tosiasia, että työmarkkinat muuttuvat: yritysten koot muuttuvat, ei enää ole sitä, että mennään saman tehtaaseen töihin ja ollaan siellä eläkeikään asti, vaan työmarkkinat ovat muutostilassa, Mäkelä sanoi ja jatkoi, että esitys muuttui matkan varrella parempaan muotoon.
– On hyvä, että sen kriteerit tiukentuivat, mahdolliset epäkohdat on huomioitu ja niihin on reagoitu, valvontaan on panostettu. Näin sen pitää mennäkin. Olin nimittäin huolissani siitä, miten käy tämän yleissitovuuden kannalta, jos nämä ehdot ovat liian löysät: johtaako se silloin siihen, että TESit tiukentuvat liikaa, ja se johtaisi silloin suurten yritysten kilpailukykyongelmiin ja työrauhahäiriöihin niissä. Nyt kuitenkin näen, että tämä riski on oleellisesti pienentynyt, kun valvontakeinot ovat parantuneet ja kriteerit tiukentuneet.
Tarkoitus estää keltaisten liittojen syntyminen
Vasemmiston Aino-Kaisa Pekosen mielestä esitys ”uhkaa koko työehtosopimuksien yleissitovuutta, ja Pekonen arvaili, saivatko perussuomalaisia äänestäneet työntekijät sitä, mitä he tilasivat.
Perussuomalaisten Jorma Piisinen muistutti, että jo hallitusohjelmassa sovittiin siten, että järjestäytymättömille yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille annetaan tulevaisuudessa samat työehtosopimuksen mukaiset oikeudet sopia toisin asioista kuin järjestäytyneillä yrityksillä on jo nykyisin.
– Eli paikallisessa sopimisessa ei voida sopia mistään sellaisesta asiasta, mitä ammattiyhdistysliike ei ole jo aiemmin hyväksynyt.
– On hyvä muistaa, että sellaisilla aloilla, joilla ei ole valtakunnallista yleissitovaa työehtosopimusta, paikallisen sopimisen neuvotteluissa työntekijöitä edustaa aina valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys. Tällä kirjauksella pyritään estämään näennäisten, niin sanottujen keltaisten ammattiliittojen perustaminen, joiden intressit ovat työnantajien eduissa, Piisinen sanoi.
Piisiseltä kuultiin myös vastaus Pekoselle:
– Pekoselle, joka kyseli, mitä perussuomalaisia äänestäneet palkansaajat saivat: Tämä äsken mainitsemani kirjaus oli puhtaasti perussuomalaisten vaatimus hallitusneuvotteluissa, ja tämän mennessä lakiin voidaan laki nimetä perustellusti Lex Putkoseksi. Tämä oli Matti Putkosen ehdoton vaatimus, samoin perussuomalaisten kynnyskysymys, se, että yleissitovuudesta pidetään kiinni paikallisessa sopimisessa. Tätä taustaa vasten tuntuvat merkillisille ammattiyhdistysliikkeen ja SDP:n ja myöskin vasemmiston voimakkaat hyökkäykset perussuomalaisia vastaan.
Oppositiosta kiitokset
Hallituksen esitys sai kuitenkin myös tukea oppositiosta. Keskustan edustaja Eeva Kalli totesi, että esityksestä on syytä antaa kiitokset hallitukselle.
– Paikallisen sopimisen edistämistä tarvitaan, ja siksi on hyvä, että tämä esitys on nyt saatu eduskuntaan — siitä kiitos hallitukselle ja ministeri Satoselle.
Yksityiskohtiin perehdytään tietysti huolellisesti valiokuntatyössä ja asiantuntijoita kuullaan, ja jos ilmenee, että joissakin yksityiskohdissa on tarvetta tarkennukseen, niin keskustalla on toki valmius myös siihen. Mutta on hyvä, että esitys on nyt tänne saatu, Kalli sanoi.
Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 5. syyskuuta .2024. Hallitus esittää, että muutokset tulisivat pääosin voimaan 1. tammikuuta 2025.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Purra: Paikallinen sopiminen helpottaa seuraavan työntekijän palkkaamista
Oppositio hamuaa kehitysmaista lisää halpatyövoimaa, vastustaa paikallisen sopimisen maltillisia muutoksia – Purra huomauttaa ristiriidasta: ”Kaikkein hulluinta on..”
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työlainsäädäntö työehtosopimukset Eeva Kalli Jorma Piisinen Niina Malm työntekijät Työmarkkinat Yleissitovuus oppositio Yritykset Paikallinen sopiminen Arto Satonen Aino-Kaisa Pekonen Jani Mäkelä Ay-liike Vasemmisto perussuomalaiset Matti Putkonen hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hallitusohjelmassa korostuvat talous, työ, ostovoima ja turvallisuus – Purra: Unohdetaan ryntäily ja palataan perusasioiden äärelle

Ay-liike uhittelee työtaistelutoimilla – jatkossa työllistyminen on helpompaa ja palkasta jää enemmän käteen – ”Työntekijän ei tarvitse olla huolissaan”

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaksi vaalikautta – ”Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan”

Bergbom: Ay-liike teki epäisänmaallisen ratkaisun

Puheenjohtaja Riikka Purran puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa – ”Yritysten on Suomessa välttämätöntä kyetä toimimaan ja kasvamaan”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








