

Miten hallitus on onnistunut EU-politiikassaan – eurovaaliehdokkaat vastaavat
Huonosti. — Juho Eerola
Hallituksen ainoa linja on seurata Saksan pääministerin Angela Merkelin liittovaltiomyönteistä linjaa. Perussuomalaisena käännän katseeni Britanniaan ja David Cameroniin. — Simon Elo
Hyvä EU-politiikka on tiukkaa ja kansallisesta edusta kiinnipitävää mutta rakentavaa. Hollanti on viime vuosina ollut tässä lajissa taitava. Kataisen hallituksen EU-politiikan tavoitteena on ollut lähinnä katteettomia vaalilupauksia jakaneen SDP:n kasvojen pelastaminen. Kosmeettisella vakuuskiukuttelulla romutettiin se arvostus, jota Suomi ehkä joskus nautti, mutta ei saatu vastineeksi tosiasiallisesti yhtään mitään. — Jussi Halla-aho
Huonosti. Kataisen sateenkaarihallitus on taipuillut antamaan pala palalta pois sitä päätäntävaltaa, jota itsenäisellä valtiolla tulisi olla omista asioistaan ja veronmaksajiensa rahojen käytöstä. Kataisen komissaarihalu ja Stubbin nyrpeys supisuomalaisuutta kohtaan ovat käyneet meille kalliiksi. Heidän virheisiin ja vihreisiin meillä ei ole varaa. — Erkki Havansi
Hallitus on epäonnistunut EU-politiikassa. Tilastoista paljastuu, että Suomella ei pitäisi olla mitään tekemistä kriisitoimien kanssa. Suomi ei ole osallistunut velkakuplan puhaltamiseen tai sen rahastamiseen. Silti Suomi rahoittaa eurokriisiä tukipaketeilla. Saksa ja Ranska olisivat saaneet pääomittaa pankkinsa itse. Tolkuttomat EU-maksut ja direktiivit tulevat kalliiksi sekä heikentävät kilpailukykyämme. Onkin surullista, että hallitus on tukenut toimia, jotka vievät Suomea kohti syvempää liittovaltiota. — Laura Huhtasaari
Kataisen hallitus on jatkanut edeltäjiensä liittovaltio-, eurotukipaketti- ja yhteisvastuupolitiikkaa kritiikittä. Suomen talous ja päätösvalta on kaventunut entisestään. Moni hallituspuolue on unohtanut vaalilupauksensa. Arvosana heikko. — Toimi Kankaanniemi
Hallitus on ainoastaan onnistunut ajamallaan EU-politiikalla syventämään Suomen vastuuta kriisimaiden veloista. Sitä ei suomalaisten enemmistö hyväksy, emmehän? — Jani Kolehmainen
Hallitus on onnistunut erittäin hyvin: vientiteollisuus on pienentynyt ja työpaikkoja menetetty. Energia-asiat ovat hakusessa, suomalainen työ ja yrittäminen ovat saaneet tämän hallituksen toimesta kovan, kovan kolauksen. Ja hallitus vielä kehuu itseään konsensushengestä! — Marko Kulpakko
Hallituksen EU-politiikassa ei ole ollut riittävän korkeaa ja rohkeaa profiilia. Olisi uskallettava ajaa voimaperäisesti kansallisen etuun tähtäävää linjaa. Kiltisti vain on lopulta taivuttu, vaikka toisin on annettu ymmärtää koti-Suomessa. — Kimmo Kivelä
Hallituksen EU-linja on epäselvä. Puhutaan ytimessä olemisesta, mutta miten se näkyy? Missä ovat konkreettiset tulokset? Takuut, joita kukaan muu ei halunnut eivät sellaisiksi riitä. — Maria Lohela
Hallitus tekee pelkurimaista ”joo-joo, me ei haluta olla vaikeita neuvottelijoita” -EU-politiikkaa. Ylimielisyydestä kertoo se, että käsiteltäessä valtioneuvoston EU-selontekoa eduskunnassa ei eurooppaministeri Stubbilta löytynyt aikaa puheenvuorojen kuunteluun. Hallituksen antaman EU-selonteon perusteella vaikuttaa siltä, ettei hallituksella ole tavoitteita eikä mielenkiintoa EU-politiikassaan. On vaikea arvioida sellaista mitä ei ole. — Anne Louhelainen
Suomen hallituksen EU-politiikka on ajopuustrategia eli mennään valtavirran mukana kritiikittömästi ja ilman omaa näkemystä siitä, mikä on oikeasti Suomen ja suomalaisten paras etu. Suurin epäonnistuminen on osallistuminen ns. euron tukipaketteihin. Sen estämiseksi olisi riittänyt kohtelias ja selkeä ilmoitus, että noudatamme olemassa olevia sopimuksia. Mutta edes tähän ei riittänyt rohkeutta ja seurauksena tästä on nyt sitten miljardilasku suomalaisille! — Ilkka Matinpalo
Hallituksen EU-politiikka on ollut haparoivaa. Durbanin ilmastoneuvotteluista tuli durpaan, EU (komissio) lupasi meille kompensaation metsiemme joutumisesta laskennallisen, siis näennäisen hiilipäästön kohteeksi. Vieläkään komission lupaamaa hyvitystä ei ole saatu. Maataloudessa ollaan menettämässä mm. ympäristötukia alueilla, jotka ovat muutoinkin kärsineet maatalouden tukirakenteiden muutoksesta. — Pirkko Mattila
Omasta mielestään varmaan hyvin: Suomi on viety yhä syvemmälle EU:n syövereihin alistamalla kotimainen talouspolitiikka Brysselin määräysten ja valvonnan alle. Paniikkitunnelma on toiminut sopivasti sumuverhona ja hallituksen politiikan selvä liittovaltiotavoite kiistetään kiivaasti. Perussuomalaiset on ainoa todellinen vaihtoehto tälle menolle! — Piritta Poikonen
Hallitus toimii kaksoismandaatilla: ministerien tulisi ajaa suomalaisten etua ensisijaisesti, mutta kritiikitön vallankiima EU:n pöytiin ajaa periaatteiden yli ja sumentaa järjenkäytön. — Sakari Puisto
Hallitus on epäonnistunut EU-politiikassaan. Suomen velkapiikki avattiin Euroopan kriisimaille keskustan ollessa pääministeripuolue vuonna 2010. Piikki on edelleen auki. Tällä hetkellä Suomen vastuut muiden euromaiden veloista ovat useita kymmeniä miljardeja euroja ja Kreikan seuraava tukipaketti on jo oven takana odottamassa. Suomen nettomaksu EU:lle on noin 650 Me vuodessa. — Pirkko Ruohonen-Lerner
Jos tarkoitus on ollut viedä Suomi liittovaltioon, lisätä yhteisvastuuta ja lähettää mahdollisimman paljon suomalaisen veronmaksajan rahoja ulkomaille, tavoitteet ovat onnistuneet varsin hyvin. Jos tarkoitus on ollut joku muu, kuten kansallisen etumme puolustaminen, niin tavoitteet ovat epäonnistuneet täysin. — Sampo Terho
Hallitus ei ole onnistunut EU-politiikassaan. Hallituksen pitäisi valvoa Suomen etuja, se on kuitenkin unohtanut omat kansalaisensa. EU:n merkitys on muuttunut alkuperäisestä rauhan rakentajasta ja vapaakauppaliiton ylläpitäjästä aktiiviseksi liittovaltion rakentajaksi. Hallitus on unohtanut, että unioniin kuuluu nyt ja pitäisi kuulua myös vastaisuudessa pelkästään itsenäisiä valtioita. EU ei nykyisellään noudata edes omia sääntöjään. Tästä esimerkkinä tukipaketit pankeille ja valitettavasti myös Euroopan suurimmille rahanpesumaille. — Maria Tolppanen
Hallitus on onnistunut huonosti pitämään Suomen puolia tukipaketeissa, tai yleensä tukiessaan tukipaketteja. Ei maataloustukienkaan osalta voi henkseleitä paukutella. Myös direktiivien innokas implementointi, eli istuttaminen suomalaiseen lakiin (esimerkiksi rikkidirektiivi), on teollisuudellemme tuhoisaa politiikkaa. — Mauno Vanhala
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 3/2014 -lehdessä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Sakari Puisto Jani Kolehmainen Marko Kulpakko Mauno Vanhala Piritta Poikonen Ilkka Matinpalo Erkki Havansi Toimi Kankaanniemi Laura Huhtasaari Juho Eerola Kimmo Kivelä Maria Lohela Pirkko Mattila Jussi Halla-aho Pirkko Ruohonen-Lerner Sampo Terho Maria Tolppanen Anne Louhelainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








