

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin
Turun Varissuon koulu on yksi Suomen monikulttuurisimmista kouluista. Oppilaista lähes 90 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Kun luokassa on vain kolme suomenkielistä oppilasta, maahanmuuttajat eivät opi suomea, vaan suomalaisetkin lapset alkavat puhua huonoa suomea.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) aloitti maanantaina koulukiertueen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) kanssa, kertoo Yle. Ensimmäinen vierailukohde oli Varissuon peruskoulu. Varissuo on Turun monikulttuurisin kaupunginosa, jossa maahanmuuttajat ovat nousemassa enemmistöksi. Erityisen hyvin tämä näkyy paikallisessa peruskoulussa.
Huono suomi tarttuu
Varissuon koulun opettajat ilmaisivat opetusministerille huolensa siitä, että maahanmuuttajaoppilaat eivät opi koulussa suomea, koska vertaisoppiminen jää pois. Kun suomalaisia lapsia on vain vähän, myös suomea äidinkielenään puhuvat ovat alkaneet puhua huonoa suomea. Opettajien mukaan huono suomi siis tarttuu. Monet oppilaat puhuvat keskenään suomen sijasta englantia, koska osaavat sitä paremmin.
Ratkaisuksi suomalaislasten vähäiseen määrään Varissuon koulussa opetusministeri Andersson ehdotti oppilaaksiottoalueiden muokkaamista, kertoo Yle. Turun sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen oli samoilla linjoilla, ja väläytti suunnitelmaa uudesta koulusta, joka rakennettaisiin Varissuon ja Pääskyvuoren rajalle. Tällöin noin 60 prosenttia oppilaista olisi kantasuomalaisia.
Sitä ei tiedetä, riittäisikö 60 prosentin suomenkielisyys torjumaan ”hoono soomi” -tartunnan leviämisen.
Ongelmia myös Helsingissä
Tutkijoiden mukaan Helsingissä näyttää vahvasti siltä, että suomalaiset lapsiperheet pyrkivät valitsemaan asuinalueensa selvästi ennen lasten kouluikää ja pysyttelevät tämän jälkeen aloillaan. Asuinalue valitaan siten, että lapset eivät joutuisi sellaiseen kouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia.
Kantaväestöön kuuluvien lapsiperheiden valikoiva muuttoliike on johtanut siihen, että naapurustojen sosiaalinen ja etninen eriytyminen on usein lasten kohdalla selvästi voimakkaampaa kuin aikuisväestöjen kohdalla. Tämä puolestaan on johtanut koulujen välisten osaamiserojen kasvuun entisestään.
Myös Helsingissä ongelman ratkaisuksi on ehdotettu oppilaaksiottoalueiden muokkaamista uudelleen siten, että vieraskielisten oppilaiden osuus eri kouluissa tasoittuisi. Eli yhä useampi suomalaislapsi joutuisi kouluun, jossa on suuri määrä maahanmuuttajia.
Opetusministeri näkee rikkautena
Varissuon kouluvierailun yhteydessä opetusministerille luovutettiin myös ministeriön teettämät selvitykset kielikoulutuksen saavutettavuuden ja kielten oppimisen tuen kehittämisestä. Selvityksen mukaan oppilaat eivät esimerkiksi asuinpaikastaan tai erilaisista kielellisistä tai sosioekonomisista taustoistaan johtuen todellisuudessa ole yhdenvertaisessa asemassa kielivalintoja tehdessään.
Opetusministeri Andersson oli Ylen mukaan huolissaan maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksesta.
– Heidänkin kielitaitonsa pitäisi nähdä vahvuutena ja pohtia monikielistä pedagogiikkaa, jotta voidaan tukea heitä ja nähdä rikkautena, että he pääsevät jo nuoressa iässä oppimaan monta vierasta kieltä, Andersson sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Timo Jalonen Varissuo tiede- ja kulttuuriministeri kieltenopetus suomi vieraana kielenä Hanna Kosonen koulut opetusministeri Turku Monikulttuurisuus Li Andersson Helsinki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Väitöskirja vahvistaa, että maahanmuuttajalääkäreiden kielitaito on usein puutteellinen – Purra: Kärsijöinä erityisesti ikääntyneet

Eerola: Turvapaikanhakijoiden vaikutus julkiseen talouteen negatiivinen – koulutus, kielitaito ja kyky integroitua puuttuvat

Juvonen: Suomen kieli uhattuna paitsi asiakaspalvelussa myös hoitotyössä

Saksa avaamassa ovensa riittävästi tienaaville ammattitaitoisille maahanmuuttajille – Suomessa ei tuloilla ja kieli- tai ammattitaidolla ole niin väliä

Perussuomalaiset kotouttamisen onnistumisesta: Tarvitaan enemmän kotiutusta kuin kotoutusta

Uskonto ei suo erivapautta – kunnassa vieraita tervehditään kättelemällä

Pisa-tulosten tulkintaa: Maahanmuuttajataustaiset lapset eriytyvät suomalaiskouluissa

Perussuomalaisten mielestä Suomessa tulee edellyttää suomen kielen osaamista

Ruotsin PISA-tulokset perustuvat vääriin lukuihin – maahanmuuttajataustaisia poistettu tulosten parantamiseksi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








