

Comfreak, Pixabay
”Murrerasismi” rikoslakiin – Ranska kieltää puhetapaan perustuvan syrjinnän, maksimirangaistus jopa kolme vuotta linnaa
Ranskan kansalliskokous on hyväksynyt lain, joka kieltää kielellisen syrjinnän eli ”glottofobian”. Henkilön syrjiminen aksentin tai murteen perusteella rinnastetaan jatkossa rasismiin, seksismiin tai muuhun kiellettyyn syrjintään.
Lakialoite glottofobian kieltämisestä hyväksyttiin äänin 98-3. Asiasta käytiin vilkas eduskuntakeskustelu, jossa kuultiin monia ranskan kielen aksentteja ja murteita Polynesiasta Algeriaan. Osa kansanedustajista uskaltautui myös vastustamaan lakialoitetta.
– Minä en pyydä säälipisteitä tai erityissuojelua. Minä olen mitä olen, sanoi Ranskan lounaiskolkan baskialuetta edustava Jean Lassalle omalla murteellaan.
Oikeusministeri Éric Dupond-Moretti oli kuitenkin äärimmäisen vakuuttunut uuden lain tarpeellisuudesta, kertoo Guardian-lehti.
Lakialoitteen takana oli Emmanuel Macronin En Marche -puoluetta edustava Christophe Euzet. Vastaavanlaista glottofobialakia on aiemmin vaatinut saman puolueen togolaistaustainen kansanedustaja Laetitia Avia, jolta Ranskan uudehko nettisensuurilaki Lex Avia on saanut nimensä.
Jopa kolme vuotta vankeutta murresyrjinnästä
Maksimirangaistus puhetapaan perustuvasta syrjinnästä on kolme vuotta vankeutta ja enintään 45 000 euron sakkoa, kertoo Ranskan julkishallinnon tiedotussivusto. Uusi syrjintäkriteeri on tarkoitus sisällyttää sekä rikoslakiin että työlainsäädäntöön.
Syrjintäkriteeriä sovellettaisiin esimerkiksi tapauksissa, joissa joku kokee tulleensa syrjityksi työhönotossa tai ylennyksissä murteensa vuoksi. Kiellettyä on myös puhetapaan perustuva syrjiminen tavaroiden tai palvelujen myynnissä.
Äärivasemmistolainen pilkkasi toimittajan aksenttia
Yleensä kaikenlaisesta syrjinnästä syytetään äärioikeistoa, mutta tällä kertaa murrerasismin takana on äärivasemmisto. Yksi glottofobian vastaisen lakialoitteen taustalla olevista tapauksista on se, kun vasemmiston presidenttiehdokkaanakin viime vaaleissa toiminut kansanedustaja Jean-Luc Melenchon pilkkasi kameroiden edessä toimittajaa, joka esitti hänelle kysymyksen vahvalla eteläisen Ranskan aksentilla.
– Voisiko joku kysyä minulta kysymyksen ranskaksi? Ja vähän ymmärrettävämmin, Melenchon sanoi.
Aiheesta on Suomessa aiemmin uutisoinut ainakin Iltalehti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Éric Dupond-Moretti murteet Christophe Euzet En Marche -puolue Jean Lassalle kielellinen syrjintä murrerasismi glottofobia Laetitia Avia Syrjintä Jean-Luc Mélenchon Emmanuel Macron Rasismi Ranska
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Marine Le Pen vapautettiin vihapuhesyytteestä – postasi kuvia Isis-terroristien uhreista
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








