

PS ARKISTO
Naton parlamentaarinen yleiskokous Suomeen 2027 – perussuomalaisten Immonen: Täysjäsenyyttä ei toteuteta kirjekurssilla
Suomen eduskunta järjestää Naton parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunnon marraskuussa 2027. Kokouskutsun esitti Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Tomi Immonen puhuessaan yleiskokouksen kevätistunnossa Bulgarian Sofiassa sunnuntaina.
Tomi Immonen ilmoitti puheenjohtajiston kokouksessa, että Suomi on valmis järjestämään Naton parlamentaarisen syysistunnon Suomessa vuonna 2027. Tämä ilmoitus otettiin puheenjohtajiston kokouksessa vastaan raikuvin suosionosoituksin.
– Yhdessäkään kokouksessa ei ole tapahtunut aikaisemmin sitä, että puhuja joutuu keskeyttämään puheensa kolmeen kertaan suosionosoitusten vuoksi, kertoo Immonen.
Tämä lämmin ja vilpitön tapa osoittaa Suomelle kunnioitusta hiukan yllätti Immosen.
– Suomen rooli ja esiintyminen Nato PA:n kokouksissa on ollut vahva, ja muiden maiden vastaanotto on ollut erittäin kunnioittava ja ystävällinen, kuvailee Immonen.
Suomi näyttää, minkälainen jäsenmaa se on
– Suomi haluaa uutena Naton jäsenmaana kantaa vastuunsa myös parlamentaarisessa yhteistyössä ja näyttää liittolaisille ja kumppaneille, millaisen jäsenmaan Nato Suomesta sai, Immonen perustelee.
– Täysjäsenyyttä Natossa ei toteuteta ”kirjekurssilla”, vaan se edellyttää aitoa vastuunkantoa ja uskottavaa osallistumista organisaation toimintaan, toteaa Immonen.
Arktinen turvallisuus isosti esillä
Kokouksessa katsottiin myös tulevaisuuteen ja toteutettiin ensimmäinen tapaaminen Kanadan ja Ruotsin delegaatioiden kanssa, ajatuksena luoda yhteistyöverkosto, jonka tärkeimpänä asiana olisi edistää arktisen alueen turvallisuutta Natossa. Osallistujiksi edellä mainittujen lisäksi suunniteltiin kutsuttavan Iso-Britannia, Islanti, Tanska, Grönlanti ja Norja.
Arktisen alueen turvallisuus tulee olemaan jo lähitulevaisuudessa merkittävä asia, koska Venäjä ja Kiina ovat lähteneet liikkeelle saadakseen vaikutusvaltaa alueella sekä strategisen sijainnin että myös alueen luonnonvarojen vuoksi.
– Konfliktin vaara arktisella alueella kasvaa samalla tavalla kuin Taiwanin merialueilla, joissa Kiina jo osoittaa voimaansa kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta. Kiinan selän takana Venäjä varmistelee myös asemiaan ja pyrkii palauttamaan arktisella alueella muualla menettämäänsä valta-asemaa, arvioi Immonen.
Etelän turvallisuusongelmat konkretisoituvat nopeasti
Naton parlamentaarisessa kokoonpanossahan on jo olemassa oma verkostonsa, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää turvallisuutta Välimeren alueella, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.
– Alueen turvallisuusongelmat konkretisoituvat yllättävän nopeasti Euroopassa ja Suomessa pakolais- ja siirtolaisongelmina, kertoo Immonen.
Syyskokous on Naton parlamentaarisen yleiskokouksen vuoden tärkein istunto. Siihen odotetaan noin 700–800 osanottajaa jäsen- ja kumppanimaista sekä lukuisista tarkkailijavaltioista ja -järjestöistä. Kyseessä on suurin eduskunnan koskaan järjestämä kansainvälinen kokous.
Suomi osallistui Naton parlamentaarisen kokoonpanon kokouksiin Sofiassa 25.-27.5.2024. Suomen Naton parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskuntaa johti puheenjohtajana perussuomalaisten Tomi Immonen, ja siihen kuuluivat hänen lisäkseen Jukka Kopra (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Mika Kari (sd.).
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- arktinen turvallisuus Naton parlamentaarinen yleiskokous siirtolaisongelma Jukka Kopra Tomi Immonen turvallisuusongelmat konfliktit pakolaisongelma Mikko Savola Mika Kari Etelä-Eurooppa Pohjois-Afrikka Välimeri Kiina Arktinen alue Venäjä nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreiden Sofia Virta vastustaa EU:n ja Turkin välistä pakolaissopimusta: Rajat auki ja kireämpää ilmastopolitiikkaa

Ministeri Ranne historiallisesta Nato-kokouksesta: Suomen liikenneinfran vahvistaminen lopullisesti osaksi Naton liikennejärjestelmäsuunnittelua

Rajaturvallisuuslaki torjumaan välineellistettyä maahantuloa – rajoitusalueella ei poikkeuksia lukuun ottamatta otettaisi vastaan turvapaikkahakemuksia

Riikka Purra suuressa EU-vaalitentissä: Siirtolaispaine ja aggressiivinen hybridihyökkäys ovat ”kaksi täysin eri asiaa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








