

Venäläisalus Kirkkoniemen satamassa 2013. / LEHTIKUVA
Norjan pohjoisrajalla ovat vastakkain Nato ja Venäjä – Ukrainan sota nostattaa huolta vakoilusta, sabotaasista ja vaikutusyrityksistä
Norja aikoo kasvattaa maan pohjoisosissa panostuksia vastavakoiluun ja sabotaasintorjuntaan, kertoo Barents Observer. Ukrainan sodan synnyttämä uusi turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii Norjan hallituksen mukaan toimia, sillä maan pohjoisrajalla ovat vastakkain Nato ja Venäjä.
Kirkkoniemi (Kirkenes) sijaitsee Varanginvuonon rannalla 8 kilometriä Venäjän rajalta. Takana aukeaa Kuolan niemimaa. Rajan läheisyydessä sijaitsevat sekä Murmansk että Venäjän Arktisen voimaryhmän tärkeimmät sotilastukikohdat.
Vielä taannoin Norjan rajavartiosto ja Venäjän rajaturvallisuudesta vastaava FSB pitivät yhteisiä meripelastusharjoituksia Barentsinmerellä, mutta Ukrainan sota on kiristänyt tunnelmia Naton ja Venäjän rajalla.
– Riski on kasvanut, Ukrainan tapahtumien seurauksena, sanoo Norjan turvallisuuspalvelu PST:n johtaja Hans Sverre Sjøvold.
– Norja osallistuu Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja täällä pidetään sotaharjoituksia. Venäjä haluaa tietää, mitä täällä tapahtuu.
Rahaa vakoilun ja hybridiuhkien torjuntaan
Norjan halitus ehdottaakin ylimääräistä 100 miljoonan kruunun (10,5 milj.€) panostusta mahdollisten turvallisuusuhkien torjumiseksi.
Rahat menevät pääasiassa vastavakoilun lisäresursseihin sekä erityypppisten hybriduhkien tunnistamiseen ja torjumiseen.
Kirkkoniemellä asuu monen maan kansalaisia, myös ukrainalaisia ja venäläisiä. Siksi viranomaiset varautuvat torjumaan muun muassa vihamielisen tahon levittämää väärää informaatiota, joka voisi lisätä vastakkainasettelua ja johtaa jopa konflikteihin alueella.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- väärä informaatio hybridiuhka Norjan turvallisuuspalvelu FSB Norjan rajavartiosto Hans Sverre Sjøvold Kirkkoniemi Kirkenes puolustusliitto Ukrainan sota Venäjän hyökkäys PST konflikti sotilasliitto Norja Venäjä nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra eduskunnan Nato-keskustelussa: Naton ulkopuolella palaisimme myöntyväisyyspolitiikkaan

Antikainen vaatii venäläisten vakoilukonsulaatin lakkauttamista Ahvenanmaalla ja vakoilijoiden karkottamista – ”Ahvenanmaa on strategisesti erittäin merkittävä kohde Itämerellä”

Poikkeuksellisen monta vakoilijaa otettu kiinni Euroopassa – syynä verbi, jolla kansa kuvailee venäläistä huolimattomuutta ja epäonnistumista

Vaasan vaalipiirin kansanedustajat kysyvät Kauhavan lentotoimintaharjoituksista – kentän ylläpitäminen sekä kansallisen että Nato-liittolaisten puolustuksen kannalta tarpeellista
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








