Nyt on veronmaksajille luvassa kylmää kyytiä: Näin hallitus lisää maahanmuuttajien kotouttamishyysäämistä – enää ei puutu kuin torvisoittokunta ja punainen matto

Perussuomalaiset moittii ankarasti hallituksen kotoutumislakiesitystä, joka ei sisällä mitään velvollisuuksia kotoutumisesta maahanmuuttajalle itselleen. Sen sijaan kunnille säädettäisiin yksityiskohtaisia tehtäviä muun muassa lentokentälle vastaan menemiseen ja ruuan ostamiseen liittyen. Kunnan tulisi rientää apuun jopa asunnon kalustamisessa.

Eduskunnassa käsiteltiin maanantaina hallituksen kotoutumislakiesitystä, joka lisää voimakkaasti kuntien vastuuta maahanmuuttajien kotoutumisesta, palveluiden järjestämisestä ja palveluihin pääsystä – jopa naurettavan pikkutarkasti ja yksityiskohtaisesti. Hallituksen esitys esittelee lain tarkoituksen tutuilla taikasanoilla ja hokemilla höystettynä.

Esityksen ensimmäisen pykälän mukaan lain tarkoituksena olisi muun muassa edistää maahanmuuttajan kotoutumista, työllisyyttä tai yrittäjyyttä, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja tasa-arvon toteutumista, hyviä väestösuhteita ja yhteiskunnan vastaanottavuutta sekä monialaista yhteistyötä kotoutumista edistävien toimijoiden välillä.

Pääasiallisesti lakia on tarkoitus soveltaa maahanmuuttajaan, jolla on voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Lakia sovelletaan myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti. Lakia sovelletaan myös Pohjoismaan kansalaiseen, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity siten kuin Pohjoismaiden välillä väestön rekisteröinnistä on sovittu. Kotoutumista edistäviä ja tukevia palveluita tarjottaisiin maahanmuuttajille, jotka täyttävät palvelujen saamisen edellytykset siten kuin laissa tarkemmin säädetään.

Hyysääminen alkaa jo lentoasemalta

Hallituksen esitykseen on kirjattu liki kaikenkattavasti maahanmuuttajalle tarjottavien palvelujen tarjoamisvastuusta – vain punainen matto ja torvisoittokunta jäävät puuttumaan, kun esityksessä kunnille määrätään varsin yksityiskohtaisesti tehtäviä esimerkiksi lentokentälle vastaan menemiseen, asunnon kalustamiseen ja ruuan ostamiseen liittyen.

Lakiesitys on täynnä hyysäämistä ja paapomista. Hallituksen esityksen mukaan kunta vastaisi lähtökohtaisesti jo kiintiöpakolaisen vastaanottamisesta esimerkiksi lento- tai juna-asemalta.

Mikäli henkilöllä olisi merkittäviä sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeita, joista johtuen vastaanottotilanteessa olisi oltava hyvinvointialueen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä, kunnan tulisi yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa varmistaa, että tällainen henkilö on mukana vastaanottamassa henkilöä.

Asuntoa maksetaan ennen saapumista

Kiintiöpakolaisen maahantulo voi kestää kuukausia ja myös vastaanottokeskuksesta kuntaan siirtymisessä voi mennä aikaa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että asunnon varaamisesta syntyneitä kustannuksia voitaisiin korvata kunnalle.

Lakiehdotuksen mukaan kunnalle voitaisiin korvata kuntapaikalle ohjatun henkilön vastaanottoon varautumisesta aiheutuneita välttämättömiä kustannuksia jopa 4-8 kuukauden ajalta ennen henkilön Suomeen tuloa tai kuntaan muuttoa.

Perustellusta syystä kustannukset voitaisiin korvata enintään kahdeksalta kuukaudelta. Perusteltu syy voisi olla esimerkiksi kunnan asuntotilanne tai henkilön maahantulon viivästyminen hänestä itsestään riippumattomista tai ennalta arvaamattomista syistä. Kunta voisi kalustaa asunnon välttämättömiltä osin ennen kiintiöpakolaisen maahantuloa ja hakea siihen valtiolta korvausta.

Kunta lähtisi avuksi jopa ruokaostoksille

Hallituksen esitys lähtee ilmeisesti siitä ajatuksesta, että maahanmuuttajat eivät osaisi edes itse käydä kaupassa, koska esityksessä kunnan tehtäväksi ehdotetaan jopa avun tarjoaminen ruokaostoksille.

Kunnan tulisikin jatkossa avustaa henkilöä muiden kalusteiden, käyttötavaroiden ja elintarvikkeiden ostossa, mikäli sille on tarvetta. Tällöin kunnan työntekijä, esimerkiksi maahanmuutto-ohjaaja, voisi osallistua henkilön kanssa asiointiin.

Jo lainvalmisteluvaiheessa lakihanketta kritisoitiin tarpeettomasta pikkutarkkuudesta, sillä maahanmuuttajien hyysääminen on viety esityksessä niin pitkälle, että se ei enää palvele lain varsinaista tarkoitusta.

Hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa Espoon maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto toteaakin, että lakiesityksen säätely on turhan yksityiskohtaista ja se ei ota riittävästi huomioon kuntien erilaisia toimintaympäristöjä.

Moninaiset palvelut nielevät rahaa

Hallituksen esitys lisää monin tavoin kuntien vastuuta kotoutumisen edistämisestä, ja maahanmuuttajille tarjottaviin moninaisiin palveluihin hupenee rahaa. Haapalehto toteaa lausunnossaan, että laissa tavoiteltu kotoutumisen nykytilan koheneminen ei tapahdu ilmaiseksi.

– Hallituksen tulisi osoittaa kunnille, joille ollaan kirjaamassa lakiin kokonaisvastuuta kotoutumisen edistämisestä, riittävät resurssit lain toimeenpanoon. Kysymyksen vakavuutta korostaa se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämiseen hyvinvointialueille liittyvät julkisten palveluiden rahoitusjärjestelmän muutokset kaventavat merkittävästi suurten, kasvavien kaupunkien taloudellista liikkumavaraa.

Lakiluonnoksen mukaan esimerkiksi ”ulkomaalaistaustaisten naisten elämäntilanteeseen soveltuvien joustavien kotoutumispalveluiden tarjonnassa on katveita”. Haapalehto huomauttaa, että katveiden paikkaamisen rahoitusta ei voi jättää hallitusohjelman vastaisesti niiden kuntien vastuulle, jotka kantavat jatkossa suurimman vastuun lakisesityksessä kaavaillusta ”kuntien kokonaisvastuusta” kotoutumiseen liittyen.

Oleskelulaki vai kotoutumislaki?

Eduskuntakäsittelyssä maanantaina perussuomalaiset kritisoivat ankarasti lakiesitystä, joka on täysin ristiriidassa eduskunnan uudistukselle asettamien tavoitteiden kanssa. Esityksessä maahanmuuttajille keskitytään lähinnä tarjoamaan lisää palveluita ilman minkäänlaisia vaatimuksia tai velvoitteita.

Kansanedustaja Mari Rantanen huomauttikin, että kotoutumislaissa on 101 pykälää, joista yksikään ei velvoita maahanmuuttajaa tekemään mitään oman kotoutumisensa eteen.

– Täällä edellytetään, että on valmiiksi asunnot, on kalustettu asunnot, sen lisäksi olisi tärkeätä jatkossa avustaa henkilöä muiden kalusteiden, käyttötavaroiden ja elintarvikkeiden ostossa, mikäli sille on tarvetta. Tällöin kunnan työntekijä, esimerkiksi maahanmuutto-ohjaaja, voisi osallistua henkilön kanssa asiointiin. Kunnan tulee myös avustaa henkilöä asuntoon ja kuntaan tutustumisessa. Kysynpähän nyt ihan vaan, onko tämä oleskelulaki vai kotoutumislaki.

– Tämä on täynnä palvelutarjotinta, mutta täällä ei ole sitä toista tarjotinta toisessa kädessä, jossa olisi jonkunnäköisiä velvoittavuuksia. Eli käytännössä suomalainen yhteiskunta palvelee ihmiset pilalle, Rantanen sanoi.

Omat kansalaiset nuolevat näppejään

Hän huomautti, että tässä taloustilanteessa, jossa monet suomalaiset eivät saa kunnollisia sosiaali- ja terveyspalveluita hyvinvointialueilta, etusijalle asetetaankin maahanmuuttajat ja heidän palvelunsa.

– Tämmöiset palvelut, myös kauppa-asioinnit. Ei niitä ole tarjottu vammaisille tai vanhuksille, meidän omille kansalaisillemme. Kyllä sanoisin, että prioriteetit ovat erikoiset.

Kansanedustaja Mauri Peltokangas kuvasi hallituksen kiilusilmäistä halua kotouttaa koko maailma Suomeen käsittämättömäksi.

– Kuntien tehtävät nousevat. Tällä hetkellä kunnissa on rahat loppu, mutta aina vain työnnetään lisää vastuita, velvollisuuksia. Tällainen lainsäädäntö on vastuutonta.

Todellisiin ongelmiin ei puututa

Perussuomalaiset jätti jo hallintovaliokunnassa vastalauseen ja esitti lain hylkäämistä. Vastalauseessa todetaan, että hallituksen esitys kotoutumislaista ei vastaa eduskunnan kannanotossa hallitukselle asetettua tehtävänantoa.

Esitys ei anna konkreettisia parannusehdotuksia jo kiistatta havaittuihin ongelmiin, jotka liittyvät tiettyjen maahanmuuttajaryhmien syrjäytymiseen ja yliedustukseen esimerkiksi työttömyydessä ja rikostilastoissa. Myöskään kannanotossa edellytettyä velvoittavuuden lisäämistä ei ole esitetty.

Vastalauseessa kannetaan huolta kuntien tilanteesta, sillä esitetyt muutokset lisäävät merkittävästi kuntien tehtäviä, jos pientenkin kuntien on perustettava erilaisia yhteistyöryhmiä kotoutumisen edistämiseksi.

Asiantuntijalausunnoista ilmenee, että esityksen sääntely on monilta osin turhan yksityiskohtaista ja ei ota riittävästi huomioon kuntien erilaisia toimintaympäristöjä. Painotamme myös sitä epäkohtaa, että kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät vastaa palvelutuotannosta aiheutuneita kustannuksia tilanteessa, jossa sote-uudistus kaventaa kuntien taloudellista liikkumavaraa muutoinkin.

Ylisukupolvinen riippuvuus tulonsiirroista

Samat maahanmuuttajaryhmät, pääosin Afrikasta, Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta, ovat olleet vuosikausia yliedustettuina työttömyysluvuissa, eikä muutosta parempaan ole tutkitun tiedon varassa tullut.

On huolestuttavaa, että esimerkiksi suurempi riippuvuus sosiaalituista on tietyissä kansalaisuusryhmissä ylisukupolvinen ilmiö. Tämä kumoaa sen optimistisen teesin, jonka mukaan ajan kuluessa maahanmuuttajat jälkeläisineen ikään kuin automaattisesti kotoutuisivat Suomeen.

Eduskunta äänestää vastalauseesta perjantaina.