

Opiskelija käsitteli intersektionaalista feminismiä kriittisesti, gradulle mätkäistiin erittäin harvinainen hylkäyspäätös – ohjataanko tieteentekoa poliittisista syistä?
Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen yksikössä hylättiin maisterintutkintoa tekevän opiskelijan lopputyö. Helsingin aatehistorian dosentti Ari Helo kysyy, oliko kyse pikemminkin intersektionaalisen tutkimusnäkökulman kritiikin kieltämisestä. Helo toi tapauksen julki Suomen humanistiverkon julkaisussa, Agricolassa. Suomen Uutiset haastatteli Heloa aiheesta.
Alkuvuodesta 2022 Helsingin aatehistorian dosentti Ari Helo sai yhteydenoton opiskelijalta, joka tarvitsi apua. Opiskelijan maisteriopintojen lopputyö eli pro gradun kirjoittaminen oli muuttumassa painajaiseksi.
– Opiskelija kertoi, että häntä uhataan lopputyön hylkäämisellä, mikäli hän ei poista jo valmiiksi kirjoitetusta työstään noin 45 sivun pituista kriittistä analyysia intersektionaalisen tutkimusajattelun perusteista.
Opiskelija ei poistanut kritiikkiä, vaan jätti työnsä paria viikkoa myöhemmin. Hänen seksuaalista väkivaltaa käsittelevä gradunsa hylättiin. Gradun nimi on Breaking the Silence: Current discussion on sexual violence in Japan and in the West in connection with intersectional feminism.
Dosentti Helon mukaan gradujen hylkääminen on Suomessa erittäin harvinaista.
Syynä objektiivisuusvaateet, joita gradussa kritisoitiin
Työn hylänneet ohjaava yliopistonlehtori ja Itä-Aasian tutkimuksen professori esittivät hylkäyksen pääasialliseksi syyksi sen puutteet tutkimustyöltä vaadittavan objektiivisuuden kannalta.
– Tämä oli ironista, koska työn alkuosa nimenomaisesti käsitteli akateemisen toiminnan yleisiä objektiivisuusvaateita ja pohti niitä kriittisesti intersektionaalisen tutkimuksen osalta.
Helon mukaan gradu ei varsinaisesti ole mieltäylentävää luettavaa woke-ajattelun kannalta. Siinä kerrottiin esimerkiksi transihmisten (tai sellaisiksi tekeytyneiden) tekemistä raiskauksista naisvankiloissa.
Opiskelijalta oltiin siis epäämässä maisteriksi valmistuminen Turun yliopistosta. Hän laati asiasta virallisen valituksen ja oikaisupyynnön, joka jätettiin Turun yliopiston valituslautakunnalle 17.3.2022.
Kolme dosenttitason tutkijaa eri mieltä hylkäämisestä
Helo kirjoitti valituksen liitteeksi lausunnon, josta ote alla:
”..selostaa perusteellisesti intersektionaalisen feminismin aatehistoriallista taustaa liittäen sen myös oivaltavasti esimerkiksi postmoderniin filosofiaan ja tutkimusotteeseen. Työn kokonaisuuden kannalta intersektionaalisen tutkimusalan kriittinen tarkastelu painottuu liiaksi sen käytännöllisiin ja toisinaan epäsuoriin seurauksiin akateemisissa yhteisöissä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa laajemmin.
Tässä ei kuitenkaan ole kysymys asiavirheistä vaan vain työn kokonaisuuden kannalta painotuksellisesta ongelmasta, mikä on tutkimustyöhön kouluttautuvalta ymmärrettävää pro gradu -tasoisessa tutkimuksessa. Työn toinen osio valaisee hyvin tekstianalyysia hyödyntäen intersektionaalisen feminismin vaikutusta japanilaiseen seksirikollisuuskeskusteluun tapaustutkimuksen tyylisenä osiona.”
– Lopuksi totesin, että vaikka työssä oli paljon pieniä puutteita, niiden vaikutus itse työn kokonaisarvioon on marginaalinen, koska opiskelija ’ottaa kohteekseen pelottomasti kokonaisen, nykyisin monen mielestä yliarvostetun intersektionaalisen tutkimusperinteen’, jota pohtii, Helo tarkentaa ja lisää:
– En ollut ainoa dosenttitason tutkija, joka oli asiasta eri mieltä Turun Itä-Aasian tutkimuksen opettajien kanssa. Valituksessa oli mukana myös kolmen muun kulttuurintutkimuksen asiantuntijan pikavilkaisulla antamat arviot työn hylkäämisen mahdollisuuksista.
Valitusprosessi eteni hitaasti
Helo ei koskaan tavannut itse opiskelijaa, vaikka auttoi sähköpostitse häntä vastineiden laadinnassa koko prosessin aikana.
– Apua annoin enintäänkin vain tyylillisesti, vaikka joitain muotoiluja esimerkiksi objektiivisuuskysymyksen osalta hioimme myös argumentatiivisesti toimivammiksi.
Monien vaiheiden jälkeen tilanne näytti siltä, että valitus ei tuota tulosta. Yksi oleellinen seikka oli kuitenkin jäänyt huomiotta.
– Tekijällä oli aiempi maisterintutkinto Helsingin yliopistosta, joka osoitti, että opiskelija oli ollut aiemmin kykenevä pro gradu -työn tasoiseen tieteelliseen ajatteluun. Tästä huomattiin mainita lautakunnalle vasta prosessin loppupuolella.
Lopulta lautakunta hankki lausunnon vielä Aasian tutkimuksen asiantuntijalta Helsingin yliopistosta. Hänkin arvioi työtä todella ankarasti, mutta päätyi Turun yliopiston arvosteluohjeistusta tarkasti noudattaen suosittamaan sille arvosanaa 2. Lausuntoa moitittiin Itä-Aasian tutkimuskeskuksen taholta epäasiantuntevaksi. 22.7.2022 valituslautakunta päätyi hyväksymään gradun arvosanalla 1.
Helo sanoo, että lopullisessa päätöksessä työlle suotu alin mahdollinen arvosana tarkoittaa, ettei työ varsinaisesti täytä edes pro gradun minimitavoitteita, mutta on sentään hyväksyttävissä.
– Opiskelija siis lopulta voitti valitusprosessin, vaikkakin nihkeästi.
Kyseessä ei ole yksittäistapaus
Helon mukaan sensuuri on laajempi ongelma.
– Se ei ole yhden yliopiston, vaan koko suomalaisen humanistisen ja yhteiskunnallisen yliopistokoulutuksen ongelma koskien tätä teoreettista oppirakennelmaa, joka tunnetaan intersektionalistisena tutkimussuuntauksena. Sensuurilla luodaan pelon ilmapiiriä, joka kannustaa opiskelijoita itsesensuuriin tämän yksittäisen tutkimussuuntauksen kriittisen analyysin sijaan. Ja kriittinen ajattelu on koko yliopisto-opiskelun perinteinen päätavoite, hän päättää.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yhteiskunnallinen yliopistokoulutus humanistinen yliopistokoulutus kriittinen ajattelu Ari Helo Adolf Hitler Woke-ideologia Woke intersektionaalinen feminismi Intersektionaalisuus Intersektionalismi Helsingin Yliopisto Gradu Turun yliopisto Sensuuri
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Brittitutkimus: kansalaiset mieltävät WOKEN entistä enemmän negatiiviseksi käsitteeksi

Plan Suomi vaatii, että naisia pitää nyt alkaa kutsua menstruoiviksi ihmisiksi – Twitter-käyttäjiltä topakka kurinpalautus

Paunio: Punavihreä itsepetoskupla on puhkeamassa Euroopassa – milloin Suomessa?

Naisjärjestöjen voimaantumiskonventissa taisteltiin taantumusta vastaan, kattauksena tiedostavaa hymistelyä – vain samanmielisille

Helsingin Sanomat johdattelee lukijoitaan uskomaan, ettei woke-ilmiötä ole olemassa

Woketus huipussaan: Yökerho kieltää luvattoman tuijottelun

Ukrainan sota ja energiakriisi osoittivat puutteita finanssimaailman ESG-vastuullisuuskriteereissä

Cancel-kulttuuri ja woke juuttuivat vastavoiman puristukseen Suomessa ja Ruotsissa – kansallismielisten puolueiden nuorisokannatus kasvaa

Britannian uusi sisäministeri poliiseille: Lopettakaa ”woketus” ja keskittykää poliisityöhön
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








