

LEHTIKUVA
Pakolaispaine kasvaa edelleen EU:ssa – turvapaikanhakijat nukkuvat jo kaduilla Belgiassa
Turvapaikanhakijoiden korpivaellus EU:n alueelle kasvaa ennätysvauhtia. Belgiassa sadat maahanpyrkijät nukkuvat kaduilla ja laitureilla. Viime vuonna maahan saapui 100 000 turvapaikanhakijaa – 63 000 sotaa pakenevan ukrainalaisen lisäksi. Belgia enää ei pysty hallitsemaan maahantulijoiden vyöryä ja tilanne on jo kriittinen myös Hollannissa ja Luxemburgissa.
Brysselissä keskustan tuntumassa sijaitsee kaupungin vastaanottokeskus ”Petit-Château”. Lähikaduille ja laitureille on majoittunut telttoihin satoja paperittomia sekä turvapaikanhakijoita. He kaikki odottavat viranomaisten päätöksiä ja uutta suuntaa elämäänsä.
Alueelle on sijoitettu kymmenisen siirrettävää vessaa, paikallisten asukkaiden protesteista huolimatta. Virtsan haju on voimakas ja ihmisten ulosteet valuvat pitkin laituria, jossa väki ennen kävi tarpeillaan.
– Juuri nyt täällä leviää syyhyepidemia, josta on vaikea päästä eroon, koska väki ei pysty peseytymään, eikä myöskään voi pestä vaatteitaan, toteaa David Vogel Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä Svenska Dagbladetissa.
Hallitus kieltäytyy maksamasta sakkoja
Belgian hallitusta on kritisoitu siitä, ettei se tee tarpeeksi turvaa ja parempaa elämää hakevien auttamiseksi. Belgia on jopa haastettu EU-tuomioistuimeen, ja saattaa saada sakot puutteellisesta eurooppalaisten lakien noudattamisesta turvapaikanhakijoiden kohtelussa.
Belgian oikeuslaitos on useissa tuomioissaan tullut samaan lopputulokseen lakien vastaisesta siirtolaisten asioiden käsittelystä. Brysseliläinen tuomioistuin on jopa päättänyt, että hallituksen on maksettava 250 euroa päivää kohti jokaisesta turvapaikanhakijasta, joka jää vaille yöpymispaikkaa.
Belgian hallitus kieltäytyy maksamasta. Syynä se, että sakkorahat saattaisivat houkutella maahan yhä enemmän siirtolaisia. Myös Hollanti ja Luxemburg ovat toistuvasti ilmoittaneet viime kuukausien aikana, että turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut ennätysvauhtia ja että maiden vastaanottokeskukset ovat täynnä.
Sopua taakanjaosta ei näköpiirissä
Viime vuonna EU:sta haki turvapaikkaa miljoona ihmistä. Sodan jaloista unionin alueelle pakeni tilapäiseen suojeluun neljä miljoonaa ukrainalaista. Yleistä ilmapiiriä ei kohenna se, että samaan aikaan eurooppalaiset itse tuskailevat tavoittamattomiin karkaavien omien kustannustensa kanssa.
EU:n pakolaisvirasto EASO ennustaa, että turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa kasvuaan vuonna 2023. EU:ssa jatkuvat edelleen 27 jäsenmaan neuvottelut turvapaikanhakijoiden jakamisesta jäsenmaiden kesken. Ajatus kiintiöpakolaisista ei ole saanut jakamatonta kannatusta, eikä sopua välttämättä edes ole näköpiirissä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sopimus taakanjaosta David Vogel Petit-Château ukrainalaiset Ukrainan sota tilapäinen suojelu Venäjän hyökkäys kiintiöpakolainen EASO laittomat maahanmuuttajat siirtolaiset Euroopan unioni maahanmuuttajat vastaanottokeskus EU-tuomioistuin Lääkärit ilman rajoja Luxemburg Sakot Bryssel Taakanjako Paperittomat Turvapaikanhakijat Belgia pakolaiset Hollanti EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liettua uhmaa EU-tuomioistuimen päätöstä – aikoo puolustaa rajojaan jatkossakin

Purra ja Rantanen äimistyneinä: Olipa kriisi mikä tahansa, hallitus haalii lisää turvapaikanhakijoita Suomeen

Perussuomalaiset tyrmäsi kyselytunnilla hallituksen unelman saada laittomasti maassa olevat jäämään Suomeen: ”Kutsuhuuto haittamaahanmuutolle, joka maksaa miljardeja”

Purra: Pakolaisuuksia on todella erilaisia

Laittomien maahanmuuttajien vyöry Eurooppaan vilkkainta sitten vuoden 2016

EU:lta kauppaetuja kehittyville maille – jos ottavat vastaan ilman oleskelulupaa jääneitä paluumuuttajia

Sijaisäiti raiskauksen takia Britanniasta karkotetulle afgaanille: ”Älä tule takaisin – täällä ei ole sinulle mitään”

Maahanmuuttajien taakanjako etenee EU:ssa – Hakkarainen: ”Kansallisvaltioille ei jää paljoa sanansijaa”

Pakolaiskriisi on täällä taas – Välimeren ylittää yli 2 000 laitonta siirtolaista vuorokaudessa ja luvut lähestyvät vuoden 2015 tasoa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








