

Katsomo.fi
Pankkiunioni ja Nato nousivat pintaan MTV3:n eurovaalikeskustelussa
Nato nousi puheenjohtajatentissä vahvasti esille, vaikkei siitä tulevissa EU-vaaleissa äänestetäkään. Väistyvä pääministeri Jyrki Katainen sanoi puolueensa kannattaneen Nato-jäsenyyttä jo 10 vuotta, mutta muut puolueet eivät suostu keskustelemaan asiasta. Rkp:n Carl Haglund totesi, että hänen mielestään tilanne on muuttunut ja asia on tullut ajankohtaiseksi keskustelun kannalta.
Sen sijaan keskustan Juha Sipilän mielestä tilanne ei ole Suomen kannalta muuttunut. Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mielestä Suomella voi olla vain yksi puolustuspolitiikka ja ulkoasiainvaliokunnassa, jota hän johtaa, on nähty hyväksi sotilaallinen liittoutumattomuus ja Nato-optio. Myös SDP:n Antti Rinne piti hyvänä, että Suomi pitää päätösvallan itse.
Suomen Katainen kysyi, mitä maailmalla pitäisi tapahtua, jotta Nato-jäsenyydestä keskusteleminen olisi ajankohtainen?
– Suomen pitäisi kohdata sotilaallisia uhkia, Sipilä vastasi.
Soini muistutti, ettei Nato-jäsenyys olisi välttämättä läpihuutojuttu: kaikkien Nato-maiden pitäisi se hyväksyä ja sanoi, ettei itse ole nyt sen kannalla.
Haglundinkaan mielestä puolustusratkaisu ei voi perustua Nato-optioon.
Hallituksesta ei paljon jäljellä
Hallituksen tilanteesta Soini totesi, että kyllä se mätänee:
– Pääministeri otti hatkat, valtiovarainministeri sai potkut. Vasemmistoliitto antoi itse itselleen potkut. Ei ole paljon jäljellä, Soini teilasi.
SDP:n Antti Rinteeltä kysyttiin, aikooko hän nostaa yhteisöveron uudelleen 24 prosenttiin, hän kun on veron alennusta moittinut rajusti. Kysyttiinpä jopa, aikooko hän palauttaa perintöveron.
Rinne vastasi, että hän arvostelee yhteisöveron rajua alennusta yhä, mutta hallituksessa hän toimii sen mukaan, kuten porukka on aikaisemmin päättänyt.
Komissaarikysymys vaalien mukaan
Katainen sanoi mieltyneensä EU-tehtävistä ja hakeutuvansa mielellään alan töihin, mutta jos se ei onnistu, niin sitten töitä haetaan Suomesta.
Puheenjohtajilta kysyttiin, pitävätkö he Kataista hyvänä komissaariehdokkaana sekä sitä, onko asia kansallinen kysymys? Soini vastasi, että hän sinänsä on hyvä ehdokas, mutta asia pitäisi ratkaista eurovaalimenestyksen mukaan: onko demokraattista, että asiasta päättäisi vain kokoomus ennen kuin EU-vaaleja on edes pidetty.
– On outoa, että vaaleilla valittu pääministeri vaihtaa tehtävänsä vaaleilla valitsemattomaan EU-virkaan, Soini sivalsi.
Katainen vastasi, että tämä ”Soinin federalistinen näkemys” on outo, että EU:n virkamiehetkin pitäisi valita vaaleilla.
Soini ihmetteli, että kun pääministeriltä kysytään, miten aiotte mennä Suomea EU:ssa edustamaan – niin nyt hän ei edustakaan Suomea!
Onko oikea hetki jättää tämä laiva, Kataiselta kysyttiin. Tämä vastasi, että pitää osata luopua, jotta uudet ihmiset ja ajatukset pääsevät esiin.
Vakuuspaketit olivat kalliit
Soini sanoi, että pankkien valvonta on hyvä asia, mutta yhteisvastuu ei, koska se johtaa liittovaltiota kohti.
Keskustelussa sivuttiin myös Kreikan tukipaketteja. Soini muistutti, mikseivät muut maat ottaneet vakuuspakettia:
– Koska se oli kallis. Suomi maksoi 1,4 miljardia euroa pysyvään EVM-rahastoon, muut maksoivat vähitellen. Suomi kärsi siinä 50 miljoonan euron tappion, ehti Soini sanomaan juontajien vastusteluista huolimatta.
Natosta sanottiin yhtä ja toista enimmäkseen vältellen. Tuore oppositioedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) löysi Nato-jäsenyydelle hinnan:
– Natoon liittyminen veisi Suomen koululaisten ruokapöydistä kalapuikot.
Soini vastasi tähän tuota pikaa:
– Vaikka kalapuikot eivät eurovaaleihin kuulukaan, niin koululaisten maitoasia EU:lle jo kuuluukin, Soini myhäili.
Fennovoiman kohtalo?
Puheenjohtajilta kysyttiin, mitä Fennovoiman ydinvoimaprojektille pitäisi tehdä, jos Suomesta ei löydy asiaan osakepääomaa. Soinin mielestä kotimainen enemmistö pitäisi ehdottomasti löytyä, mutta hanketta ei pidä hylätä pelkästään venäläisen osapuolen mukanaolon takia. Hankkeen lupa pitäisi kyllä käsitellä eduskunnassa asianmukaisesti, vanhalla Toshiban luvalla ei lupaa pitäisi myöntää.
Sipilän mielestä kotimaisen enemmistön löytymisen ratkaisee, tarvitaanko voimalaa vai ei. Jos enemmistöä ei löydy, sitten rakennetaan ratkaisut kotimaisen bioenergian varaan. Katainen sanoi myös, että markkinat ratkaisevat. Hän vetosi suomalaisiin yrityksiin: haluavatko ne sähköä tietyllä hinnalla vai eivät. Rinne oli samoilla linjoilla: jos ei kotimaista pääomaa löydy, sitten siirrytään kotimaisten energianlähteiden varaan.
Sipilä moitti hallituksen korvanneen bioenergian hiilellä.
– Koksia kattilaan, sanoo hallitus, Soini säesti.
Rinteen ”eka kerta”
SDP:n tuore puheenjohtaja osallistui tenttiin nyt ensimmäistä kertaa. Toistuvasta utelusta huolimatta Rinne ei suostunut vastaamaan, rupeaako hän valtiovarainministeriksi. Hän sanoi, että asia päätetään puolueessa yhteisen keskustelun jälkeen.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ukraina opettaa

Soini tänään puheenjohtajatentissä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








