

PS ARKISTO
Peltokangas: Caruna-kauppa avasi Pandoran lippaan sähkön siirron riistohinnoitteluun
KOLUMNI Vuonna 2013 sixpack-hallituksen aikana rukattiin voimaan uusi sähkömarkkinalaki, joka mahdollisti sähkönsiirtoyhtiöiden myymisen ulkomaiseen omistukseen. Taustalla sähköyhtiö Fortumin myyntiaikeet. Laki allekirjoitettiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja silloisen elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren toimesta 9.8.2013. Hallituskoalitioon kuuluivat kokoomus, sdp, vihreät, rkp, kd ja vasemmistoliitto.
Itse Caruna-kauppaa olivat valmistelemassa omistajaohjauksesta vastanneet vihreiden Heidi Hautala ja Pekka Haavisto. Hautala ei tiettävästi ollut myötämielinen Fortumin myymiseen ja olisi halutessaan voinut vaihtaa koko Fortumin hallituksen estääkseen kaupan. Näin ei kuitenkaan käynyt, koska Hautala ”joutui” eroamaan ministerin tehtävistään ja vastaavaksi ministeriksi valittiin Haavisto, joka sitten nopealla aikataululla toteutti kaupan. Kauppahinta oli 2,55 miljardia euroa.
Kauppa itsessään päätettiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa eikä siitä äänestetty valtiopäivillä. Kauppaa käsiteltiin ainoastaan eduskunnan kyselytunnilla 12.12.2013 ja jossa silloinen kokoomuksen pääministeri Jyrki Katainen puolusti kauppaa mm. sillä, että perustettava uusi sähköverkkoyhtiö maksaa veronsa Suomeen. Myös kokoomuksen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vakuutti, ettei hintapiikkiä lain mukaan sähkön siirtoyhtiöt kykene edes rakentamaan.
Itse kaupan maaliin vienyt omistajaohjausministeri Haavisto ei vaivautunut olemaan keskustelussa edes paikalla, vaan lenteli muissa asioissa Brysseliin.
Kuinkas sitten kävikään siirtohinnoittelun? 80 prosenttisesti ulkomaalaisomistuksessa olevan Carunan vuoden 2014 liikevoitto oli yli 50 miljoonaa euroa, josta veroja yhtiö maksoi Suomeen noin 800 000 euroa eli 1,6 % ja loput rahat hävisivät kuin tuhka tuuleen veroparatiisimaihin. Se siis siitä ”verojen maksusta” Suomeen.
Vertailun vuoksi otan esiin vuoden 2018 liikevoiton, joka oli hulppeat 154,4 miljoonaa euroa. Kolminkertainen liikevoitto neljässä vuodessa eikä Vapaavuoren kieltämästä hintapiikistä ole muka tietoakaan. Ei lisääntyvä voitto sinne yrityksen kassaan tule muutoin kuin jatkuvalla siirtohintojen nostamisella ja verokikkailuilla, eikä tähän trendiin ole näillä näkymin tulosta muutosta. Trendi on vuosi vuodelta nouseva ja kuluttajaa riistävä. Niin sanottuun aggressiiviseen verosuunnitteluun ei suomen hallituksilla ole ollut muutenkaan halua puuttua, vaikka teknisesti se olisi mahdollista verolakeja muuttamalla.
Lain mukaan sähkönsiirtoyhtiöt voivat nostaa siirtohintojaan peräti 15 % joka vuosi eikä mitään määräaikaa ole. Laki on voimassa toistaiseksi. Yksikään yhtiö ei sitä kuitenkaan ole vielä tehnyt vaan nostot ovat pysyneet n. 3-4 prosentin vuosiluokassa. Jo tuo 15 %/vuosi on syy, miksi tähän riistohinnoitteluun tulee valtion taholta puuttua, eikä selitys korkeaan hinnoitteluun sähköverkon parantamisen investoinneista ja uusimisesta oikein mene läpi, sillä lain mukaan yhtiöillä ei voi näiden toimien jälkeen olla ylijäämää ja jos on, pitää se ylijäämä kompensoida kuluttajille takaisin.
Energiavirasto säätelee ja valvoo siirtoyhtiöiden tulosta tältä osin ja määrää hyvityksistä kuluttajille. Mikäli siirtoyhtiö ei näin tee, voidaan se haastaa markkinaoikeuteen. Tiedossani ei ole, onko markkinaoikeuteen saakka ketään vielä haastettu. Se, mikä hiertää monia kuluttajia on, että se on se kuluttaja, joka nämä sähköverkon investoinnit maksaa sähkönsiirtolaskuissaan osamaksuperiaatteella, mutta mitään omistusoikeutta ei verkkoon kuitenkaan synny. Lopulta suurin hyötyjä on osakkeenomistaja.
Caruna on suurin jakeluverkkoyhtiö Suomessa ja kattaa n. 20 % siirtoverkosta. Carunalla on yli 680 000 asiakasta ja näin ollen suuri vaikutusvalta siirtohinnoittelussa. Vaikka yhtiö ei nykyhinnoittelultaan olekaan kallein, antoi se kuitenkin alkuperäisen lähtölaukauksen hintojen villiintymiseen.
Energiaviraston mukaan siirtohinnoissa on suuret alueelliset erot ja itäsuomalainen kerrostalossa asuva kuluttaja maksaa siirrostaan eniten, keskimäärin 16 senttiä kilovattitunnilta. Siirtohinnat halvimman ja kalleimman välillä ovat jopa kaksinkertaiset eikä kuluttaja voi tähän millään vaikuttaa muuten, kuin muuttamalla pois. Siirtoyhtiöillä on monopoliasema alueellaan.
Kuluttajan sähkölasku kasvoi reilut 10 % vuonna 2018, eli noin 85 euroa enemmän kuin vuonna 2017. Sähkölämmittäjän lasku kasvoi noin 260 euroa. Vaikka summat eivät vaikuta kovilta, pitää ottaa huomioon, että hinnat nousevat näillä summilla joka vuosi. Nousevatko palkat, nousevatko eläkkeet ja sosiaaliturva samassa suhteessa? Eivät nouse. Sinä maksat.
Nelivuotinen tarkastelujakso päättyi 2019 ja tätä edellisellä tarkastelujaksolla näitä ahneita siirtoyhtiöitä oli peräti 25, jotka perivät siirrostaan ylihintaa. Yhteensä 175 miljoonaa euroa. Suurimpana perijöinä Elenia ja Caruna. Energiaviraston mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä edellisen jakson liikaveloitettu siirtohinta on maksettava kuluttajalle takaisin, eikä ylijäämää nyt päättyneen tarkastelujakson lopussa saa olla. Mielenkiinnolla odottelen energiaviraston uutta raporttia asiasta.
Oravanpyörä, jossa häviäjinä ovat molemmat: valtio sekä kansa.
Omat hallituksemme eivät ole kautta aikojen ymmärtäneet sitä, että pienet sisämarkkinat ja myös työtä tekevän väestön jatkuva köyhtyminen veronkorotusten ja näin ollen lopulta kuluttajahintojen nousun seurauksena eivät nosta talouskasvua, vaan vähentävät sitä radikaalisti. Kun ostovoima laskee, laskevat myös verotulot. Tämän vuoksi katse olisi suunnattava vientiin ja helpotettava esimerkiksi vientiyritysten verotusta siten, että yritykset olisivat kilpailukelpoisia myös maailmanmarkkinoilla. Sähköenergian hinta ja siirtohintojen alentaminen voisi olla myös yksi keino.
Niin kauan, kun Suomi ei ole omavarainen sähköntuotannossaan, hinnoittelevat muut sähkön markkinahinnan. Huoltovarmuutemme on muutoinkin jo koetuksella, eikä hallitusta näytä sekään huolettavan.
Mauri Peltokangas
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
- verosuunnittelu Caruna-kaupat kuluttajat kolumni Sähkön siirtohinnoittelu Mauri Peltokangas Pekka Haavisto Sauli Niinistö Jan Vapaavuori KD Vasemmistoliitto Heidi Hautala vihreät perussuomalaiset SDP Jyrki Katainen RKP hallitus Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset hallitusneuvotteluista: Valtion omaisuuden jatkuva myyminen on hyvin vastuutonta politiikkaa – ”Eikö Caruna-kauppa opettanut vihervasemmistolle mitään?”

Ronkainen: ”Milloin hallitus herää Carunan sähkönsiirron riistohintoihin?”

Tavio vaatii hallitukselta toimia: ”Sähkön siirtohintojen nousu on kohtuuton”

Caruna-Pekka taivasteli sähkön hintaa

Antikainen: Sähkönsiirtomaksuille hintakatto

Tanska ja Puola jättävät ahneet veroparatiisiyhtiöt nuolemaan näppejään: korona-avustuksia ei tipu

Perussuomalaiset Naiset: Hallitus ei puutu tosissaan sähkönsiirron kiskurihintoihin – ”Voittoja on kerätty häikäilemättömästi”

Perussuomalaiset: Pohjavesiä ei saa myydä – kaupat estettävissä lakimuutoksella

Tavio: Sähkönsiirrolle hintakatto
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








