Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita

Perussuomalaisten puoluehallitus on nimennyt lisää ehdokkaita kevään europarlamenttivaaleihin. Ehdokkaiksi valittiin Kaisa Garedew Jyväskylästä, Simo Grönroos Espoosta, Joonas Kiviranta Tampereelta ja Johanna Ekman Orimattilasta.

Kaisa Garedew on kansanedustaja Keski-Suomen vaalipiiristä. Simo Grönroos toimii ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajana ja on entinen puoluesihteeri. Joonas Kiviranta on tekniikan lisensiaatti ja kaupunginvaltuutettu. Johanna Ekman toimii maakuntahallituksen jäsenenä Päijät-Hämeessä.

Ehdokkaiksi hakeutuneita ennätysmäärä

Perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää uskoo, että kiinnostus eurovaaleja kohtaan näkyy tunkuna listalle.

– Ehdokkaiksi hakeutuneita on varmaan jonkinlainen ennätysmäärä. Uskon sen kielivän siitä, että suomalaiset tuntevat turhautumista jatkuvasta sääntelystä ja Suomelle haitallisista päätöksistä, mitä EU:sta tulee. Halutaan vaikuttaa myös kansainvälisellä tasolla, koska se on pakko, Vuorenpää arvioi.

Kaisa Garedew: Suomen kansallinen etu kaiken edelle

Olen perheenäiti, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Keski-Suomesta, esittelee itsensä Kaisa Garedew.

– Eduskunnan talousvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä olen nähnyt millaisia esityksiä Euroopan unionista tulee, ja olen huolissani unionin vaikutusvallasta Suomen lainsäädäntöön sekä vaikutuksista kansantalouteemme.

– Minulle tärkeintä ovat kristilliset arvot, suomalaisten perheiden hyvinvointi sekä itsenäinen isänmaa.

– Euroopan parlamentista on kasvamassa yhä kalliimpi ja hallitsevampi koneisto. Sen tavoitteena on yhä tiukempi kontrolli yhä yksityiskohtaisemmista asioista, mikä kaventaa kansallista päätösvaltaa ja kansalaisen yksityisyyttä. Liittovaltiokehitykselle on laitettava jyrkkä stoppi.

Garedewin mielestä EU:n tulee pitää kyntensä erossa Suomen metsistä ja teollisuudesta.

– Suomella tulee säilyä itsenäinen päätäntävalta omista asioistamme, kuten siitä miten asumme ja liikumme. Suomen tulisi saada pohjoisen sijaintinsa, pitkien välimatkojen ja kylmien olosuhteiden takia reiluja helpotuksia, tukia ja erivapauksia suhteessa Manner-Euroopan maihin. Koko maapallon pelastaminen ja hiilineutraalisuustavoitteet tulisi heittää romukoppaan. Ei Suomi, eikä edes Eurooppa, pysty pelastamaan maapalloa, vaikka kuinka hankaloittaisi kansalaistensa elämää yhä tiukemmilla hiilidioksidisäännöillä ja maksuilla.

– Eurojäsenyys on Suomelle taloudellinen haitta. En hyväksy yhteistä velanottoa. Jokaisen maan tulee huolehtia omasta taloudestaan. Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta. Ylikireä EU-sääntely tappaa kilpailukyvyn, tuo lisää byrokratiaa ja käy kalliiksi.

– Hybridivaikuttaminen on nykytodellisuutta, jota ei tunnettu pakolaissopimuksia solmittaessa. Turvapaikkahakemusten vastaanottaminen on voitava keskeyttää kokonaan, mikäli sen taustalla on vieraan valtion vaikuttamisyritys.

Garedew kannattaa turvapaikanhaun ulkoistamista EU:n ulkopuolelle turvalliseen kolmanteen maahan.

– Islam on nähtävä uhkana koko Euroopalle, ja sen vaatimat muutokset yhteiskuntiimme on estettävä. En kannata EU:n yhteistä työperäisen maahanmuuton edistämistä unionin ulkopuolisista maista.

– Tiukkoja Venäjä-pakotteita tulee jatkaa, ja Venäjän keskuspankilta jäädytetyt varat on käytettävä Ukrainan tukemiseen.

– Uudenlainen isänmaallinen ja konservatiivinen Eurooppa voi olla mahdollinen. Se vaatii määrätietoisempaa ennakkovaikuttamista ja yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa. On oltava tarvittaessa valmis äänestämään enemmistön kantaa vastaan sekä käyttämään veto-oikeutta.

Garedew sanoo, että jos EU:n kehityssuuntaa ei saada muuttumaan radikaalisti, ero EU:sta voi tulevaisuudessa tulla ajankohtaisemmaksi.

– Tätä ennakoiden tulisi kehittää eurosta eroamiseen sekä yhteismarkkinoille pääsyyn liittyviä menettelytapoja.

– Suomi tarvitsee kansallisvaltiokeskeisen puolustajan tulevalle EU-parlamenttikaudelle. Nyt on aika puolustaa rohkeasti Suomea ja laittaa Suomen kansallinen etu, suomalaisten turvallisuus ja elinolot kaiken muun edelle.

Simo Grönroos: Ehdoton ei turvapaikanhakijoiden ”taakanjaolle”

Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos on 40-vuotias kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Espoosta.

– Johdan työkseni ajatuspajaa, joka tuottaa tutkittua tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Olen toiminut aiemmin mm. puoluesihteerinä ja puolueen nuorisojärjestön pääsihteerinä. Koulutukseltani olen filosofian tohtori historian alalta.

Grönroos sanoo olevansa ehdolla, koska EU-politiikka tarvitsee täyskäännöksen kansalliseen suuntaan.

– Ehdoton ei turvapaikanhakijoiden ”taakanjaolle” – siirtolaisvirtojen torjumiseksi humanitaarinen maahanmuutto muista maanosista Eurooppaan tulee lopettaa kokonaan. Turvapaikanhakijat tulee käännyttää ns. Ruanda-mallin mukaisesti Euroopan ulkopuolelle, jonne he myös jäävät nauttimaan mahdollisesta turvapaikasta.

– Suomi ei voi olla ikuisesti maksumies tukipaketeissa, joilla rahoitetaan huonosti asiansa hoitavien jäsenmaiden toiminta – kaupankäynnin ei pitäisi edellyttää maiden välisiä tulonsiirtoja. Suomi ei voi katsoa sivusta liittovaltiokehitystä, jossa Bryssel kaventaa jatkuvasti kansallista päätäntävaltaa päätöksillä, jotka puuttuvat milloin pullonkorkkeihin ja milloin metsänhoitoon.

Grönroosin mielestä EU-jäsenyyden ei pitäisi olla Suomelle itsetarkoitus, vaan keino edistää kaupankäyntiä ja kansainvälistä yhteistyötä.

– Äänestämällä minua saat edustajaksesi pitkän linjan perussuomalaisen, joka puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja tietää, mitä maahanmuutolle tulee tehdä – laitetaan yhdessä Euroopalle rajat!

Johanna Ekman: Turvallinen ja menestyvä Suomi on myös EU:n etu

Suomi tarvitsee EU:ssa puolustajakseen isänmaallisen kielitaitoisen verkostoitujan, joka osaa tuoda Suomen erityispiirteitä eri tahojen tietoisuuteen, siksi lähdin mukaan ehdolle europarlamenttivaaleihin”, kertoo orimattilalainen Päijät-Hämeen maakuntahallituksen jäsen ja CPMR:n Itämerikomission liikennetyöryhmään kuuluva Johanna Ekman.

– Olemme erityisasemassa maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Turvallisuusympäristömme on muuttunut niin Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan, NATO-jäsenyytemme kuin Venäjän huolestuttavan kehityksen myötä.

– Vahvalla yhteistyöllä yhteisten kansallisten intressiemme eteen voimme saada EU:n sisällä alueelliset tarpeemme kuulluksi ja vaikuttaa EU:n päätöksentekoon, kuten myös etsimällä yhteisiä kansainvälisiä intressejä muiden jäsenmaiden kanssa. EU:ssa ennakkovaikuttaminen ja asioiden aktiivinen seuranta aina valmistelusta toimeenpanoon on erityisen tärkeää, jotta saamme kantamme kuulluksi ja ymmärretyksi esimerkiksi liikenteeseen, turvallisuuteen, talouteen, ilmastoon, energiaan, maa- ja metsätalouteen ja ruuantuotannon liittyvissä kysymyksissä, että saisimme tämän jättiläisen sisällä äänemme kuuluviin meille tärkeissä hankkeissa sekä torpattua meille epäedulliset hankkeet ajoissa ennen kuin ne etenevät valmistelu- ja päätäntäprosesseissa.

Ekmanin mielestä Suomen täytyy muuttua nettomaksajasta EU:n aktiiviseksi toimijaksi.

– Meidän tulee saada omat erityispiirteemme kuulluksi EU:ssa. Esimerkiksi pohjoinen sijaintimme Itämeren perukoilla, pitkät välimatkat, riippuvuutemme merikuljetuksista, pitkä raja Venäjän kanssa asettavat omat haasteensa toimintaympäristöllemme.
Aktiivisen EU-politiikan myötä meidän on mahdollista saada rahoitusta esimerkiksi kriittiseksi katsottaviin infrastuktuurihankkeisiin, rajaturvallisuuteen tai sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvissä hankkeissa. Tähän vaikuttaa etenkin muuttunut geopoliittinen tilanteemme niin Suomessa kuin Itämeren vaikutusalueella.

– Tarvitsemme kriittistä edunvalvontaa. EU:n kehitys kohti liittovaltiota on huolestuttavaa Suomen kannalta. Meidän tulee pystyä päättämään kansallisomaisuudestamme. Tulevaisuudessa puhdas vesi ja ruoka, metsävarat ja vastuullinen kaivostoiminta tuovat meille kilpailuetua ja ovat mahdollistamassa pärjäämistämme, kunhan saamme ne pidettyä riittävästi omissa käsissämme.

– Haluan antaa tähän työhön oman panokseni ja olla rakentamassa taloudellisesti vahvempaa, turvallista ja hyvinvoivaa Suomea. Helppoa vaikuttaminen EU-tasolla ei ole, muttei mahdotonta: tarvitsemme onnistuaksemme aktiivisia, yhteistyökykyisiä ja kansallista etuamme ajavia edustajia.

Joonas Kiviranta: Kohti innovaatioita ja talouskasvua

Joonas Kiviranta on 32-vuotias tekniikan lisensiaatti ja kaupunginvaltuutettu Tampereelta.

– Yksi vahvuuksistani on laaja kielitaito sekä kokemus monikulttuurisista ympäristöistä, sillä olen asunut USA:ssa, Saksassa,
ja Ruotsissa yhteensä yli 10 vuotta. Näiden maiden kielten lisäksi osaan jonkin verran ranskaa ja hollantia, joten voisin kommunikoida Suomen näkökantoja monipuolisesti laajalle yleisölle.

– Haluaisin myös tarjota tekniikan ja tieteen osaamistani käyttöön EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehittämisessä. Jos emme onnistu tuottamaan edullista ja luotettavaa energiaa, on vaarana teollisten työpaikkojen kiihtyvä katoaminen Euroopasta, talouden stagnaatio ja kansalaisten ostovoiman heikentyminen. Samaan aikaan kasvihuonepäästöjäkin pitäisi vähentää. EU on etenkin aiemmin syrjinyt ydinvoimaa, jolloin se on sulkenut pois yhden äärimmäisen potentiaalisen keinon pois. Tällaiseen tiedevastaisuuteen meillä ei ole varaa, kun yritämme löytää hankalaan yhtälöön vastauksia, vaan ongelmia tulee ratkaista teknologianeutraalisti sekä realistisia tavoitteita asettaen.

Kiviranta kertoo arvostavansa EU:n neljää vapautta ja kannattavansa Suomen EU-jäsenyyttä.

– EU on kuitenkin ajautunut alati kasvavan byrokratian ja keskushallinnon tielle. EU:n identiteetin tuleekin muuttua regulaation suurvallasta kohti innovaatioiden ja talouskasvun suurvaltaa.

---

Nimettyjä PS-eurovaaliehdokkaita on nyt neljätoista. Aiemmin nimetyt ehdokkaat ovat Sanna Antikainen, Vilhelm Junnila, Ari Koponen, Lauri Laitinen, Arto Luukkanen, Teija Makkonen, Mauri Peltokangas, Sebastian Tynkkynen, Veikko Vallin ja Nanna Väätäinen.