Perussuomalaisilta kovaa kritiikkiä aselain muutosehdotuksiin – ”Terrorismia ei torjuta laillisten aseiden omistajien asemaa hankaloittamalla”

Hallituksen esitys ampuma-aselain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta julkistettiin 3.5. Kyse on vuonna 2017 annetun EU:n ampuma-asedirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Hallituksen tarkoitus on saattaa lait voimaan 14.9.2018. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan esityksessä on useita puutteita, jotka tulisi eduskuntakäsittelyn aikana korjata. Lakia alusta asti kritisoineiden perussuomalaisten näkemyksen mukaan laillisesti hallussa pidetyt ampuma-aseet eivät ole yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaava ongelma.

– Olemme johdonmukaisesti vastustaneet sellaista lainsäädäntöä, jolla vaikeutetaan urheiluampujien, reserviläisten, asekeräilijöiden, metsästäjien ja asealan elinkeinonharjoittajien elämää. Valitettavasti olemme saaneet tälle työlle niukasti tukea muilta puolueilta, puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa.

Perussuomalaiset tekivät kriittisiä muutosesityksiä lausuntoon, jonka eduskunnan suuri valiokunta keväällä 2014 antoi komission ampuma-aseita ja aseturvallisuutta koskevaan tiedonantoon. He ovat myös vaikuttaneet aktiivisesti syksyllä 2015 annettuun komission direktiiviesitykseen Euroopan parlamentin käsittelyssä.

Terrorismia ei torjuta laillisten aseiden omistajien asemaa hankaloittamalla

Perussuomalaisten mukaan lopullinen direktiivi on huomattavasti parempi kuin komission alkuperäinen esitys, mutta se on silti merkittävä heikennys nykytilaan.

– Sen vaikutukset kohdistuvat laillisten aseiden omistajiin, eivät terrorismin ja rikollisuuden todellisiin syihin. Vaikka Suomi on EU:n jäsenenä velvoitettu noudattamaan direktiiviä, perussuomalaiset pitävät ensiarvoisen tärkeänä, että sitä tulkitaan pienimmän haitan periaatteella. Emme hyväksy sellaisia kansallisia tiukennuksia, jotka eivät suoraan seuraa direktiivistä.

– Myönteistä hallituksen esityksessä on, että vanhat aseluvat jatkuvat alkuperäisin ehdoin. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan hyväksy sitä, että uusia säädöksiä sovellettaisiin taannehtivasti aselupiin, jotka on myönnetty 12.7.2017 jälkeen. Näkemyksemme mukaan niitä tulee soveltaa vasta uusien lakien voimaanastumisen jälkeen myönnettyihin lupiin, Halla-aho täsmentää.

”Ei ole mielekästä rinnastaa lipasta esimerkiksi tykkeihin, kranaatinheittimiin ja sarjatuliaseisiin”

Esityksen myönteisistä yksityiskohdista perussuomalaiset mainitsevat pienoiskiväärin, -pistoolin ja -revolverin määritelmän muuttamisen siten, että se sisältää myös .22-kaliiperia pienempää reunasytytteistä patruunaa käyttävät aseet (6 §); ”taskuaseen” määritelmän yhdenmukaistamisen (8 §); sekä pitkälle aseelle asetetusta mielivaltaisesta 840mm vähimmäismitasta luopumisen (6 a §).

Urheiluampujia ja reserviläisiä on huolestuttanut eniten se, että direktiivin myötä itselataavan kiväärin ja yli 10 patruunaa vetävän lippaan yhdistelmä siirtyy ”luvanvaraisten aseiden” kategoriasta (B7) ”kiellettyihin aseisiin” (A7). Käytännössä tämä tarkoittaa suurempien lippaiden kieltämistä. Direktiivi kuitenkin mahdollistaa lupien myöntämisen tällaisiin yhdistelmiin mm. urheiluammuntaperusteella sekä yksittäistapauksissa maanpuolustukseen liittyvistä syistä.

Perussuomalaisten näkemys on, että direktiivin asettamat edellytykset urheiluperusteisen luvan myöntämiselle itselataavan kiväärin ja suurikapasiteettisen lippaan yhdistelmään vastaavat pitkälti sitä, mikä jo nyt on vallitseva käytäntö Suomessa niin sanottujen reserviläiskiväärien osalta. Luvan voi pääsääntöisesti saada vain harrastamalla lajia, jossa kyseisen kaltaista asetta käytetään, esimerkiksi practical-ammuntaa tai sovellettua reserviläisammuntaa. Näiden lajien harrastaminen vaatii lisenssin, jonka voi saada vain kuulumalla ampumaseuraan. Perussuomalaiset pitävät tarpeettomana hallituksen esitystä, jonka mukaan ”kielletyt” aseen ja lippaan yhdistelmät siirrettäisiin ”erityisen vaarallisten ampuma-aseiden” kategoriaan (9 §).

– Direktiivi ei tällaista edellytä, eikä ole asiallisesti mielekästä rinnastaa lipasta esimerkiksi tykkeihin, kranaatinheittimiin ja sarjatuliaseisiin. Muutos on omiaan lisäämään byrokratiaa ja kustannuksia mm. siksi, että luvat ”erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin” myöntää poliisihallitus eikä poliisilaitos.

Ampumaharrastus vaikeutuu ja kynnys harrastuksen aloittamiseksi kasvaa korkeaksi

Esitysluonnos edellyttää, että urheiluperusteista lupaa ”kiellettyyn” yhdistelmään hakevan henkilön tulee olla harrastanut lajia, johon asetta tarvitaan, vähintään kahden vuoden ajan (45 §). Direktiivi edellyttää vain vuoden harrastushistoriaa. Liian pitkä odotusaika nostaa perussuomalaisten mukaan harrastuskynnyksen korkeaksi. Lisäksi on huomioitava, että esitys ei anna ampumaseuroille mahdollisuutta hakea yhteisölupaa ”erityisen vaaralliseen” itselataavan aseen ja suurikapasiteettisen lippaan yhdistelmään (45 a §).

– Herää kysymys, millä aseella harrastajan on tarkoitus harjoitella kahden vuoden ajan ennen kuin hän voi hakea lupaa omaan aseeseen. 45 §:n mukaan harjoittelun on tapahduttava ”ampuma-asetyypillä, johon lupaa haetaan”. Tämä on mahdotonta, jos ampumaseuroilla ei ole mahdollisuutta pitää hallussaan samantyyppisiä ampuma-aseita.

– 87 §:ssä todetaan, että ”erityisen vaarallisen ampuma-aseen” saa lainata vain sille, jolla on oikeus vastaavan ”erityisen vaarallisen ampuma-aseen” hallussapitoon. Koska itselataava kivääri kuitenkin on esityksen mukaan ”erityisen vaarallinen” vain, jos siihen on liitettynä yli 10 patruunaa vetävä lipas, on hyvin epäselvää, saako ”erityisen vaarallisena” luvitetun aseen lainata ilman yli 10 patruunan lipasta henkilölle, jolla on ”tavallinen” lupa täysin vastaavaan aseeseen, Halla-aho ihmettelee.

Esitys asettaa erityisrajoituksia paitsi ”erityisen vaarallisille” aseille myös niiden osille. Itselataavien kiväärien tapauksessa ”erityinen vaarallisuus” kuitenkin koskee aseen ja lippaan yhdistelmää, ei itse asetta. On siis Halla-ahon mukaan mahdotonta määritellä, onko itselataavan kiväärin osa ”erityisen vaarallisen” aseen osa vai ei.

– Perussuomalaisten kanta edellä sanotusta johtuen on, että direktiivin kategoriaan A7 kuuluvia aseen ja lippaan yhdistelmiä ei tule kansallisessa laissa siirtää ”erityisen vaarallisten aseiden” kategoriaan. Samoin katsomme, että ampumaseuroille tulee antaa mahdollisuus hakea lupia kyseisiin aseisiin. Vaadittu harrastamisen kesto tulee muuttaa kahdesta vuodesta yhdeksi vuodeksi.

Patruunojen valmistukseen liittyvissä pykälissä ristiriitoja

Esityksen 19 § toteaa, että patruunoiden valmistaminen omaan käyttöön ei ole luvanvaraista, jos ”valmistajalla on kyseisten patruunoiden hallussapitoon oikeuttava lupa”. Tämän kanssa on osittain ristiriidassa 19 a §, jonka mukaan patruunoita saa valmistaa vain sellaiseen ampuma-aseeseen, ”jonka hallussapitoon oikeuttava lupa valmistajalla on”. Hallussapitolupa oikeuttaa myös muiden patruunoiden hallussapitoon kuin sellaisten, jotka sopivat valmistajan omistamaan aseeseen.

– 19 a § johtaisi siihen, että esimerkiksi laillisesti lainassa olevaan aseeseen ei saisi valmistaa patruunoita, ellei valmistajalla ole lupaa kaliiperiltaan vastaavaan aseeseen. Vielä suurempi ongelma on, että tällaisen rajoituksen valvonta edellyttäisi latauslaitteiden ja -komponenttien saattamista luvanvaraiseksi. Tämä puolestaan aiheuttaisi ongelmia laitteiden ja komponenttien myyjille. 19 a § on muutettava vastaamaan 19 §:n sisältöä.

Taskuaseiden erityisrajoituksista on luovuttava

Aselakia uudistettaessa olisi perussuomalaisten mielestä syytä luopua ”taskuasetta” koskevista erityisrajoituksista (44 a §).

– Koska kaikki yhden käden aseet ovat käytännössä helposti kätkettäviä, mielivaltainen kokorajoitus ei tuo lisäarvoa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden näkökulmasta. Samoin tulisi luopua keräilyaseille asetettavasta ampumakiellosta, joka ei palvele mitään tarkoitusta, Halla-aho toteaa.

Esityksen 53 a § edellyttää, että kaikkien itselataavaa kertatulta ampuvan aseen haltijoiden on toimitettava viiden vuoden välein selvitys lupaedellytysten voimassaolon jatkumisesta. Vuodesta 2011 tämä vaatimus on koskenut yhden käden aseita. Direktiivi ei edellytä tällaista ajoittaistarkastelua, minkä lisäksi sen voidaan Halla-ahon mukaan katsoa tosiasiassa nakertavan omaisuudensuojaa ja oikeusvarmuutta.

Luvanhaltioiden oikeuden ja urheiluammunnan, reserviläistoiminnan, metsästyksen ja asekeräilyn edellytykset turvattava

Perussuomalaisten mielestä aselain uudistamisen tulee paitsi turvata nykyisten luvanhaltijoiden oikeudet myös mahdollistaa urheiluammunnan, reserviläistoiminnan, metsästyksen ja asekeräilyn edellytykset tulevaisuudessa.

– Aselainsäädäntö ei saa perustua ideologiseen asevastaisuuteen tai virheellisiin mielikuviin. Aiomme vaatia mm. yllä kuvattujen epäkohtien korjaamista hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyssä.