

LEHTIKUVA
Perussuomalaisten valtuutetut Raatikainen, Kanerva ja Lindell: Mustaa Guggenheim-mörköä ei haluta Helsinkiin
Rumaa, mustaa Guggenheim-mörköä ei haluta arvopaikalle Helsingin Eteläsatamaan. Näin katsovat Helsingin perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut Esa Lindell ja Seppo Kanerva sekä ryhmäjohtaja Mika Raatikainen keskiviikkona ennen kaupunginvaltuuston ratkaisevaa kokousta.
Perussuomalaisten enemmistöllä on asiaan kielteinen kanta, vaikka varsinaista ryhmäpäätöstä ei asiasta ole tehty. Lindell ja Kanerva arvioivat Guggenheimin kaatuvan äänestyksessä, vaikka hallituksessa hanke meni yhdellä äänellä läpi. Kuinka tiukka äänestyksestä tulee, se nähdään illalla.
Kolmen metrin syvyys ei riittänyt
– Guggenheim on jo kertaalleen haudattu kolmen metrin syvyyteen. Se ei näköjään vielä riittänyt, joten nyt se pitää haudata uudelleen ainakin viiden metrin syvyyteen, Lindell linjasi keskiviikkona ennen illan äänestystä.
Myös Raatikainen arvelee esityksen kaatuvan. Tähän vaikuttavat kevään vaalit.
– Kuntavaalien alla on helpompaa painaa ei-nappia tällaisessa asiassa. Luulen, että kyllä-ääniä tulisi enemmän, jos vaalit olisivat kolmen vuoden päässä, Raatikainen arvioi.
Lindellin mielestä Guggenheim-päätöstä on valmisteltu sekavasti Ritva Viljasen (sd.) johdolla. Hankkeella ei ole taloudellisia perusteita ja se tulisi erittäin kalliiksi Helsingille.
– On uskomatonta, että tänne muualta tuleva taho arvioi itse, paljonko museoon tulisi kävijöitä. Yleensä vähintään kolme riippumatonta tahoa arvioi tällaiset asiat, Lindell huomauttaa.
80 miljoonaa tuskin riittäisi
Lindell uskoo, että valtuusto tekee selkeän kielteisen päätöksen. Hän korostaa, että kyse on todennäköisesti enemmästä kuin 80 miljoonasta, minkä Guggenheim on ilmoittanut Helsingin kaupungin osuudeksi.
– Julkisissa hankkeissa eivät arviot yleensä pidä paikkaansa. Se on sadan miljoonan euron päätös, vaikka sote-puolella tarvitaan paljon rahaa, Lindell toteaa.
Arvorakennukset yleensä valkoisia
Helsinkiläistä arvotaloa voi arvioida myös värin perusteella. Yleensä Helsingin arvotalot ovat valkoisia, nyt tulisi musta. Lindell ihmettelee, kuinka kamalalta se näyttäisi ja vielä arvopaikalla.
– Bilbaossa käy ihmisiä katsomassa hienoa titaanista rakennusta. Miksi tämä kamalan näköinen rakennus menestyisi Suomessa? Jos hanke menisi läpi, ehdottomasti pitäisi järjestää uusi arkkitehtikilpailu. Mutta mieluummin tyrmätään tämä, Lindell vaati.
Kanerva arvioi hankkeen kaatuvan äänestyksessä, mutta siitä voi tulla tiukkakin.
– Valtuustossa voi olla maksettuja äänestäjiä, minuakin on painostettu asialla, että ”vastustat kuulemma Guggenheimia, pyydän poistamaan minut yhteystiedoistanne ”. Vastasin, että ”kiitos – olen poistanut jo”, Kanerva paljastaa.
Veisi paikan risteilijältä
Meriupseerina Kanerva arvioi jo paikan olevan väärä: museo veisi arvokkaan paikan risteilyalukselta. Ja risteilijöistä juuri tulisi museoon kaavailtuja asiakkaita.
Tällainen hanke ei saa langeta veronmaksajien niskaan. Se pitää pystyä kustantamaan itse. Ja kun he eivät siihen pysty ja laskelmat ovat kuvitelmalaskelmia, niin minä en kannata sitä.
80 miljoonan euron tukipyynnöstä Kanerva sanoo, että pyyntö on laskemaan päin.
– Antaa sen laskea nollaan asti ja mietitään sitten uudelleen. Mutta sittenkin paikka olisi väärä, Kanerva toteaa.
Myös Raatikainen pitää museon rahoituskuvioita utopistisina, eikä siihen koukkuun pitäisi tarttua.
Isiksen päämaja?
Mustaa väriä Kanerva kommentoi, että eihän se kovin kulttuuriselta näytä. Raatikainen kommentoi sitä vielä värikkäämmin.
– Onhan se törkeän näköinen – puhutaan ”Pohjolan valkeasta kaupungista”, mutta turisti näkisi ensimmäisenä mustan jöötin, joka näyttää aivan Isiksen päämajalta – uskaltaako hän tulla laivasta ulos ollenkaan, Raatikainen oudoksuu.
Hän pitää myös kaavailtua lasikattoa kyseenalaisena Suomen ilmastossa ja sataman myrskyissä.
– Kuinka sieltä lasikatolta poistetaan lumet, Raatikainen kysyy ja ennakoi vastaavia ongelmia kuin Kiasmassa ja Kansallisoopperassa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset eivät hyväksy uutta Guggenheim-esitystä – Raatikainen: ”Jos kyseessä olisi hyvä bisnes, luulisi sille löytyvän paljon enemmän yksityisiä rahoittajia”

”Dr Solomon R. Guggenheim päässä Manhattan, työskentelen MUSEOSÄÄTIÖ – valtavaa hyötyä meille molemmille, lisenssi obtain jos lähetätte lunastusmaksu 80 Million EUR”

Ronkainen ja Mäkelä: Guggenheimin museohankkeen kaatuminen loistava voitto – ”Vain perussuomalaiset voivat pitää tämän järjettömän hankkeen syvälle haudattuna”

Halla-aho: Vihulainen torjuttu vain vähäksi aikaa – ”Guggenheim palaa kiusaamaan Helsinkiä, koska muitakaan hyväuskoisia ei löydy”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








