

LEHTIKUVA
Polttoaineiden hinnat pilvissä – kasvavat ilmastotoimet ajavat suomalaisia energiaköyhyyteen: ”Kyllähän tämä hirvittää”
Jyrkästi nousevat polttoainekulut syövät yhä suuremman osan suomalaisten käytettävissä olevista varoista tänäkin vuonna. Jos henkilöauton sai aiemmin tankattua esimerkiksi 70 eurolla, niin nyt siihen uppoaa jo 90 euroa.
Kiristynyt menoveden hinta tuntuu esimerkiksi jyväskyläläisen Minna Vejanderin kukkarossa. Hän tankkaa Volkswagen-merkkiseen henkilöautoonsa 95E10-laadun bensiiniä.
Polttoaine.net-sivuston mukaan 95E-bensiinin keskihinta on nyt 1,88 euroa litralta, kun vielä vuosi sitten joulukuussa se oli 1,43 euroa litralta. Euroopan komission keräämien hintatilastojen mukaan Suomessa ajellaan Euroopan toiseksi tai kolmanneksi kalleimmalla polttoaineella päivästä riippuen.
– Kyllähän tämä hirvittää. Eihän tavallisella kansalla voi maksattaa tämmöisiä hinnankorotuksia, Vejander parahtaa.
Hän toimii kauneudenhoitoalan yrittäjänä ja tarvitsee päivittäin henkilöautoa työmatkoihin sekä tukussa ja ostoksilla käymiseen. Hän käy myös viikoittain hoitamassa äitiään Haapamäellä, jonne edestakainen matka on Jyväskylästä yhteensä noin 160 kilometriä.
– Tässä maaseudun väkeä ei kuunnella ollenkaan. Siellä auto on välttämätön. Kaikki eivät asu keskustoissa, missä on julkiset kulkuneuvot. Minäkään en pääsisi äitini luokse ollenkaan ilman omaa autoa. Polttoaineen hintaa ei saisi nostaa ja antaa tavallisen kansan kärsiä tästä, Vejander sanoo.
Hallitus maksattaa kansalla
Bensiinin hinnanmuodostukseen vaikuttaa raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, mutta huomattavinta roolia näyttelevät verot. Liikennepolttoaineveroja on kiristetty viimeisten kolmen vuoden aikana.
Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus bensiinin litrahinnasta on noin euron luokkaa. Hallitukselle autoilun verottaminen on helppo keino kerätä rahaa valtion kassaan.
– Kyllä se tuntuu, sillä käteen ei jää ollenkaan niin paljon kuin ennen. Tässä on joutunut kiristämään tosi paljon omia menoja ja tekemään erilaisia valintoja. Korotuksia tulee korotusten perään, Vejander harmittelee.
Kallis polttoaine nostaa kuljetuskustannuksia ja tavaroiden hintaa sekä leikkaa suomalaisten ostovoimaa ja hidastaa talouskasvua.
– Polttoaineen hintaa pitää saada ehdottomasti alaspäin. Tässä vielä tekee palveluksen yhteiskunnalle hoitamalla palkatta omaa äitiä tekemällä ammattilaisen työt. Ei näin korkeita hintoja voi sallia.
Näkyvissä lisää korotuspaineita
Hallitus aikoo puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennystavoitteeseen yritetään päästä muun muassa lisäämällä sähköautojen määrää. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan edullisimman sähköauton saa alle 20 000 eurolla ja kalleimmat sähköautot maksavat jopa noin 200 000 euroa.
– Yrittäjänä täytyy sanoa, että minulla ei ole todellakaan mahdollisuutta ostaa varsinkaan uutta sähköautoa. Sen verran olen lukenut, että vanhaa sähköautoa en edes uskaltaisi ostaa. Siinä ei voi tietää, miten sen kanssa tulisi käymään.
– Luulen, että kovinkaan monella muullakaan suomalaisella ei ole mahdollisuutta ostaa uutta sähköautoa, Vejander tuumii.
Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan seurauksena suomalaisten polttoainekulut uhkaavat kasvaa entisestään. Lisää paineita polttoaineiden hinnannousulle tuo jatkossa kiristyvä biopolttoaineiden jakeluvelvoite, liikenteen EU:n laajuinen päästökauppa sekä liikenne- ja viestintäministerin ajama kansallinen päästökauppa.
– Ministereiden kannattaisi oikeasti miettiä, että jos heille laitettaisiin tietty toimeentulo päälle kuukaudeksi, niin pärjäävätkö he sillä, millä normaali kansa elää, Vejander huomauttaa.
Hinnat karanneet käsistä
Sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat pilvissä. Tämä johtuu pääosin maailmanmarkkinatilanteesta, mutta suurelta osin myös hallituksen harjoittamasta vihreästä politiikasta. Energiaköyhyys uhkaa talviaikana, kun esimerkiksi lämmitykseen ei ole enää varaa.
– Suomessa ei jostain syystä juuri puhuta polttoaineiden ja sähkön hintojen aiheuttamasta ahdingosta sen oikealla nimellä – siis energiaköyhyydestä. Se vain yhdistetään osaksi yleistä vähävaraisuutta, vaikka valtiolla olisi mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen. Energiaköyhyys voi aiheuttaa pitkäaikaisia taloudellisia vaikeuksia tai jopa terveysongelmia, kun tupaa ei ole varaa lämmittää, Perussuomalaiset Naiset huomauttaa.
Naisjärjestö muistuttaa, että Suomessa lämpiää yhä noin 130 000 pientaloa öljyllä, eikä kaikilla ole varaa vaihtaa uudempiin järjestelmiin, vaikka valtio tukeekin muutosinvestointia.
– Kyse on yli 10 000 euron investoinnista helposti. Ei mökin mummolla ole sellaiseen varaa, vaikka valtio tukisi muutostyötä muutamalla tuhannella eurolla. Jos näillä ihmisillä ei ole enää varaa ostaa polttoöljyä pitääkseen tupaa lämpimänä, niin aikooko hallitus vain katsoa tumput suorana vierestä? Suomessa on nopeasti luotava järjestelmä, jolla valtio kompensoi hintoja.
Matalapalkka-aloilla ei enää ajella
Tällä vaatimuksella viitataan EU-komission viestiin jäsenmaille, jonka mukaan kuluttajahintojen laskeminen on kansallisissa käsissä. Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa, Puolassa ja Välimeren maissa, mutta Suomen hallituksella ei ainakaan toistaiseksi ole aikeita puuttua hintakehitykseen.
Myös liikennepolttoaineiden hinnat ovat karanneet käsistä. Tämä vaikuttaa suoraan työnteon kannattavuuteen ja ostovoimaan.
– Bensan ja dieselin hinnat ovat räjähtäneet, ja keskihinnat ovat vuodessa nousset jopa 50 senttiä litralta. Matalapalkka-aloilla ei pitkiä matkoja kannata pian ajella, jos haluaa, että edes jotain jää käteen. Toisekseen logistiikkakustannukset siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin, kuten ruuan hintaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kuluttaja ilmastotoimet päästövähennystavoitteet hinnankorotukset asuminen ja liikkuminen ostovoima työmatkaliikenne sähkön hinta öljylämmitys polttoaineiden hinta Euroopan komissio hallitus talous verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peruselämän kustannukset karkaavat käsistä: Polttoaineiden, sähkön ja lämmitysenergian hinnannousu sekä sote tietävät ankaria aikoja suomalaisille

EU:lla taas ketunhäntä kainalossa: ”Jokainen maksaisi tankatessaan veroa Brysseliin”

Suomalaiset helisemässä polttoaineiden hintojen kanssa – Peltokangas: Suora leikkaus veroon on ainoa toimiva keino

Ilmastohypetys maksaa: Kaupassa joutuu miettimään entistä tarkemmin, mitä laitetaan ostoskärryyn – ”Ruuan hinta on noussut selvästi”

Autoilun ja asumisen hinta alemmaksi – perussuomalaiset leikkaisi polttoaineverosta ja lämmittämisen verotuksesta

Ammattidiesel otettava käyttöön Suomessa – bensakuskiakin paleltaa

Perussuomalainen Nuoriso käynnisti uuden kansalaisaloitteen: Kertaluontoinen ja tarkkarajainen elvytyspaketti autoilulle

EU käy asunnonomistajien kimppuun – Tavio: ”Suomi pakotetaan samalle viivalle Etelä- ja Itä-Euroopan maiden kanssa”

Sähkökriisi tuuperruttamassa Euroopan talouden – jättipankki arvioi kotitalouksien energialaskujen nousevan vielä 50 prosenttia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








