LEHTIKUVA
Tilastokeskuksen juuri julkaisemat viime vuoden väestötilastot ovat karua luettavaa. Vuonna 2024 Suomen syntyvyyskehitys saavutti jälleen uusimman pohjalukeman.
Nykyisen kehityksen jatkuessa jokainen Suomessa asuva nainen saisi elinaikanaan keskimäärin 1,25 lasta, kun väestön nykyisen määrän ylläpitämiseksi luvun tulisi olla ainakin 2,1.
– Vaikuttaa siltä, että suomalaiset ovat eräs maailman nopeimmin katoavista kansoista. Suomalaisten sukupuutto voidaan estää ainoastaan lapsiperheitä nykyistä enemmän tukevalla perhepolitiikalla. Siksi vaadimme, että Suomeen on julistettava syntyvyyshätätila, vaatii Perussuomalaisen Nuorison 2. varapuheenjohtaja Nanna Väätäinen.
Valtiotasolla on PS-Nuorison mielestä kehitettävä rohkeita ja innovatiivisia keinoja suomalaisten perheellistymisen kannustamiseen. Järjestö julkaisi viime vuonna perhepoliittisen pamfletin, joka sisältää lukuisia kehitysehdotuksia suomalaiseen perhepolitiikkaan.
Osa siinä esitetyistä keinoista vaatisi taloudellisia investointeja, kuten esimerkiksi tuloveron keventäminen lapsiluvun mukaan ja opintolainahyvitys perheellistyville opiskelijoille. Osa keinoista taas olisi kustannuksiltaan maltillisia, kuten lapsilisien sitominen indeksiin ja hedelmöityshoitojen rajoitusten vähentäminen julkisessa terveydenhuollossa.
– Uskomme, että mahdolliset menolisäykset lapsiystävällisempään perhepolitiikkaan ovat investointi, joka maksaa itsensä takaisin parantuneen huoltosuhteen kautta. Rohkaisemme päättäjiä lukemaan Perussuomalaisen Nuorison perhepoliittisen pamfletin ja tutustumaan ennakkoluulottomasti siinä esitettyjen keinojen toteuttamisen edellytyksiin, avaa hallituksen jäsen Ava Vuorenpää.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustajan Onni Rostilan mukaan verotuksen painopistettä olisi aiheellista muuttaa lapsiperheiden hyväksi. Rostila esittää esimerkiksi säätiöiden ja yleishyödyllisten yhdistysten nauttimien veroetujen kohdentamista lapsiperheille.
Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisista oppilaista 61 prosentilla on niin heikko lukutaito, ettei heillä katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
