

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Puisto ja Immonen: Suomen talouden kantokykyä ajetaan koetukselle
Hallituksen kädet on sidottu sen omiin ideologisiin hankkeisiin, jotka rasittavat taloutta. Samalla kasvavat EU-vastuut lisäävät talouden kantokyvyn riskiä entisestään, toteavat perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Olli Immonen.
Tänä vuonna valtio ottaa velkaa 16,7 miljardia euroa, ja syyskuun budjettiriihessä hallitus sopi toimista, jotka kasvattavat alijäämän ensi vuonna 10,8 miljardiin.
Velkaantumisvauhti on nopeampi kuin finanssikriisin aikana Etelä-Euroopan kriisimaissa. Tähän ovat vaikuttaneet hallituksen pysyvät menolisäykset, kertaluonteiset menot sekä koronakriisin torjunta.
– Tilanteesta tekee vaarallisen se, ettei hallitus ole valmis arvioimaan kokonaislinjaansa. Hallitusohjelmassa luvattiin arvioida aiemmin päätettyjä menolisäyksiä uudelleen kuluvan vuoden budjettiriihessä, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen, Sakari Puisto ja Olli Immonen huomauttavat.
– Tämä kirjaus ei toteutunut, vaan hallitus on sen sijaan sitkeästi pitänyt kiinni kaikista sovituista menoista ja ennen kaikkea ideologisista hankkeistaan – tilanteessa, jossa menolisäysten tulopohja on romahtanut.
Suomi miljardien EU-nettomaksajana
Immonen ja Puisto toivovat realismia myös yhteisvastuiden osalta. EU:n elpymisrahastossa Suomi on miljardien nettomaksaja. Kansanedustajakaksikko huomauttaa, että Suomen perinteisten EU-verrokkimaiden, Hollannin, Tanskan, Ruotsin ja Belgian, joukossa Suomella on edelleen heikoin elintaso mitattuna ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella.
– Ministerit ovat väittäneet, että EU:n elpymispaketissa olisi kyse kertaluonteisesta ratkaisusta, mutta näin tuskin on. Viimeksi Euroopan keskuspankin piiristä esitettiin, että tulonsiirtomekanismista pitäisi tehdä pysyvä, Puisto kertoo.
Kun mukaan lasketaan Suomen erilaiset sitoumukset EU:n ja Euroopan keskuspankin kautta, Suomen ottamien vastuiden kokonaisarvo voi liikkua jo kymmenissä miljardeissa euroissa.
Puisto pelkää pitkään harjoitetun ultrakevyen rahapolitiikan ajavan keskuspankit kierteeseen, josta ei ole selvää ulospääsyä. Hän pohti teemaa talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa syksyllä ja kysyi asiaan kokouksessa kuullun Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin kantaa.
– Näkemyksiä tähän tilanteeseen kyllä pohditaan meillä ja muualla ahkeraan, mutta en oikein usko, että varsinaista vastausta on kenelläkään, harjoitettu epätavanomainen rahapolitiikka on niin poikkeuksellista, Puisto pohtii.
Suomi laittaa luottokelpoisuutensa likoon
Euroalueen pelastamiseksi euroaluetta ollaan kehittämässä askel askeleelta kohti tulonsiirtounionia. Tästä tuorein esimerkki on EU:n elpymisrahasto.
– Tulonsiirtounionissa vakuuksia, lainoja ja suoria rahallisia tukia voidaan siirtää maasta toiseen aina, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Tässä järjestelmässä Suomi tulee jatkossa toimimaan yhä vahvemmin nettomaksajan roolissa. Suomi ja muut ei-kriisimaat laittavat oman hyvän luottokelpoisuutensa likoon muiden maiden hyväksi, Immonen kuvailee.
– On epäoikeudenmukaista vetää Suomi kriisimaiden taloussotkujen maksumieheksi. Suomi ei ole syyllinen kriisimaiden ahdinkoon. Sen sijaan ranskalaiset ja saksalaiset pankit ovat osallisia sikäli, että ne ovat lainanneet holtittomasti rahaa ongelmamaille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tulonsiirtomekanismi EU-tukipaketit maksukyky valtion menot Sakari Puisto Suomi Velkaantuminen perussuomalaiset hallitus Olli Immonen talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ministeri Saarikko jakaisi Suomelle tulevaa EU-elvytystä kunnille: ”Nopeat nettiyhteydet kaikille” – Halla-aho palautti maan pinnalle: ”Suomi ei tosiasiassa saa EU:lta senttiäkään”

Perussuomalaisten Halla-ahoa lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat tukevat sitä, että Suomi kippaa 6,6 miljardia euroa EU-elvytykseen

Kolme miljoonaa euroa joka päivä ei riitä: Hallitus lisää kehitysapua 50 miljoonalla eurolla – velaksi, tottakai!

Perussuomalaiset: Hallitus siirtää kaiken vastuun tuleville hallituksille – ”Rahaa riittää kyllä jaettavaksi ideologisiin hankkeisiin, mutta vaikuttavat työllisyystoimet puuttuvat”

Ranskalainen sosialistimeppi moraalimalliksi: Ryhtyi nälkälakkoon EU-varojen kohdentamisen vuoksi

Ranne: Budjettiprosessia uudistettava – ”Kaikki turha karsittava pois”

Euroalueen talous jäämässä taas Yhdysvaltain ja Kiinan toipumisesta jälkeen – kaksoistaantuma häämöttää

PS-edustajat jätelakiesityksestä: ”Isku toimialan yrittäjiä ja työllistäjiä kohtaan”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








