Ronjan perheen oli myytävä kotinsa, kun taloyhtiöstä tuli monikulttuurinen – kolinaa, tömistelyä ja huutamista aamusta iltaan: ”Huonot naapurit voivat tehdä elämästä sietämätöntä”

Mukavassa ja rauhallisessa taloyhtiössä asuneen perheen elämä muuttui naapurin asuntokauppojen yhteydessä, kun yksityinen asuntosijoittaja osti kaksi sijoitusasuntoa, joihin asettui maahanmuuttajia vuokralle asumaan.

Asuinalueiden eriytyminen on kiihtynyt entisestään viime vuosikymmenellä. Suomen Uutiset kertoi viime viikolla asuntomarkkinoiden jakautumisesta: pääkaupunkiseudulle ja muuallekin Suomeen on syntynyt niin sanottuja ”hyviä alueita”, joilla asuntojen hinnat nousevat ja vastaavasti huonomaineisia alueita, joille ei haluta muuttaa. Asuntojen hinnat yleensä laskevat sitä mukaa, kun maahanmuuttajat asettuvat alueelle asumaan.

Maahanmuutto ja maahanmuuttajien suhteellinen määrä asuinalueella on voimakkaasti asuinalueen houkuttelevuuteen ja asuntojen hintakehitykseen vaikuttava tekijä, johon liittyy myös niin sanottu white flight-ilmiö, eli kantaväestön poismuutto maahanmuuttoalueilta.

Meteliä ympäri vuorokauden

Omista kokemuksistaan monikulttuurisessa taloyhtiössä Suomen Uutisille kertoo Etelä-Suomessa suuressa kaupungissa asuva Ronja (nimi muutettu). Hänen perheensä elämä muuttui pari vuotta sitten painajaismaiseksi, kun kodin yläkertaan asettui maahanmuuttajia.

Sitä ennen Ronja perheineen oli ehtinyt asua kodissaan viitisen vuotta. Asuntoa oli maksettu pitkään, ja se oli jo lähes velaton.

– Aiemmin kyseessä oli mukava ja varsin hyvässä kunnossa oleva taloyhtiö. Kaikki asukkaat suurin piirtein tunsivat toisensa. Yhtiön asunnoista suurin osa on omistusasuntoja, kuten meidänkin perheemme koti. Täällä oli joskus leppoisaa olla, Ronja kertoo.

Taloyhtiö muuttui asuntokauppojen yhteydessä. Yksityinen asuntosijoittaja osti kaksi sijoitusasuntoa Ronjan kodin yläpuolelta. Asuntoihin asettui maahanmuuttajia vuokralle asumaan.
Aluksi kaikki sujui hyvin. Kuitenkin melko pian yläkerrasta alkoi kuulua ääniä, kuten kolinaa, tömistelyä ja huutamista. Äänet alkoivat vähitellen häiritä alemman kerroksen asukkaita.

Ronja sanoo, että aluksi hän suhtautui meteliin välinpitämättömästi ajatellen äänien olevan normaalia elämää.

– Kerrostalossa naapurien asuminen kuuluu aina, ja ne äänet on kaikkien pakko hyväksyä. Jossain vaiheessa ymmärsin kuitenkin, että tilanne ei taida olla ihan normaali, koska meteli oli lähes ympärivuorokautista. Juttelin asiasta myös alakerran naapurimme kanssa, ja myös hän kertoi kärsivänsä metelistä. Saimme tietää, että äänet eivät niinkään kuuluneet sivusuunnassa oleviin asuntoihin.

Asuntojen omistaja vähätteli

Meluongelma alkoi paisua koronakeväänä. Ronja kuvailee, että hänen perheensä elämä muuttui tuolloin sietämättömäksi.

– Metelin vuoksi meillä ei ole viime kevään jälkeen enää kunnolla nukuttu saati sitten vietetty rauhaisaa perhe-elämää. Jatkuva huuto, tömistely ja kaikenlainen mekkalointi tuli osaksi arkeamme joka ikinen aamu, päivä, ilta ja yö.

– Kun lapset juoksevat ja aikuiset huutavat toisilleen aamusta iltaan, niin kyllä siitä tulee ääntä. Taloyhtiön sääntöjen mukaan talossa alkaa hiljaisuus kello 22, mutta mitään sääntöjä nämä asukkaat eivät kunnioittaneet.

Ronja päätti ottaa itse asian esille ja uskaltautui huomauttamaan metelistä naapureille. Siitä ei ollut apua.

– Kävin juttelemassa molempien asuntojen asukkaiden kanssa useammankin kerran, ja kaikki kiellettiin. Huomasin, että yläkerran asukkaat jopa loukkaantuivat, kun ilmoitin että asunnosta kuuluu taukoamaton meteli ja että muutkin taloyhtiön asukkaat pitäisi ottaa huomioon. Ymmärsin, että huomauttaminen ja keskustelu ei johda mihinkään.

Seuraavaksi Ronja kääntyi sekä taloyhtiön hallituksen että asunnot omistavan sijoittajan puoleen. Ronja kuvailee asuntosijoittajan suhtautumista vähätteleväksi. Aluksi sijoittaja ei edes vastannut Ronjan lähettämiin sähköposteihin.

– Asuntojen omistaja kielsi ensin kaikki ongelmat ja sanoi asukkaiden olevan hänen parhaita vuokralaisiaan, jotka eivät kuulemma metelöi. Myöhemmin omistaja sitten tuli itse vierailulle taloyhtiöön yhdessä erään vuokralaisensa kanssa ja he kävivät henkilökohtaisesti kyselemässä asukkailta, onko asuntoihin kuulunut meteliä. Selvää tietenkin on, että tuollaisessa tilanteessa ei kenenkään ole helppoa kertoa kokemuksistaan.

Poliisit paikalle

Mikään ei muuttunut, ja yläkerran asunnoista kuului edelleen meteliä. Eräänä yönä Ronja ei keksinyt muuta vaihtoehtoa kuin hälyttää poliisit paikalle. Ronja sai tietää, että yläkerrassa oli tuolloin ollut vieraita, ja että poliisi oli poistanut yläkerran asunnosta ainakin kaksi henkilöä.

Seuraavaksi Ronjaan kohdistui yllättäen naapurien vastatoimia: poliisi otti Ronjaan yhteyttä Ronjaan kohdistuvan tutkintapyynnön vuoksi. Tutkintapyyntö liittyi siihen, kun Ronjan mies oli aiemmin kesällä käynyt naapurien ovella pyytämässä hiljaisuutta.

– Tästä syystä naapurit olivat ilmoittaneet poliisille. He vetosivat siihen, että heidän kotirauhaansa oli häiritty ja että perheen lapsetkin olivat väitetysti säikähtäneet. Kerroin puhelimessa poliisille tapauksen taustat, eikä mitään tutkintaa lopulta suoritettu, eihän siihen ollut aihettakaan.

Ronja oli kertonut meluongelmista myös taloyhtiön hallituksen edustajalle, jonka kehotuksesta Ronja ryhtyi tekemään kirjanpitoa meluongelmasta, päivämääristä ja kellonajoista.

– Minulla on olemassa muistiinpanot, joita olen näyttänyt taloyhtiön hallitukselle. Hallituksen edustajat kuitenkin ohjeistivat, että kirjanpidosta huolimatta vuokralaisten saaminen ulos asunnosta olisi hyvin vaikeaa. Ymmärsin vähitellen, että taloyhtiön kanssa tuskin tulen pääsemään asiassa eteenpäin, Ronja kertoo.

Jotta taloyhtiö pääsee eroon häiritsevistä asukkaista, taloyhtiö voi asunto-osakeyhtiölain mukaisin edellytyksin päättää ottaa huoneiston hallintaan, jolloin samalla vuokralaisen oikeus pitää asuntoa hallinnassaan lakkaa taloyhtiön hallinnan ajaksi. Huoneiston ottaminen hallintaan tosin edellyttää ensin varoituksen antamista. Huoneiston hallintaan ottaminen voi olla epävarmaa, koska taloyhtiön päätöksen voi riitauttaa oikeudessa.

Ei enää maahanmuuttajien naapuriin

Taloyhtiö on antanut varoituksen Ronjan yläkerran naapureille, mutta eläminen ja asuminen on jatkunut samanlaisena kuin ennenkin. Metelin vuoksi Ronjan perheessä nukuttiin syksyllä huonosti, joten perheenjäsenet ovat usein aamuisin joutuneet lähtemään töihin ja kouluun väsyneinä.

– Meteli vaikutti erityisesti tyttäreni mielialaan ja vireyteen, Ronja huokaa.

Hän kertoo, että poliisikäynnin jälkeen yläkerran asunnoista alkoi kuulua entistä enemmän ääniä, jopa tahalliselta vaikuttavaa lattian polkemista. Ronjan perhe ei halunnut lähteä ratkaisemaan asiaa oikeusteitse. Koska taloyhtiöstäkään ei saatu tukea, perheessä päädyttiin lopulta ratkaisuun, jonka mukaan asunto myydään.

Asunto meni kaupaksi alle kuukaudessa siitä, kun se oli jätetty myyntiin. Ronja kuitenkin laskee, että rahallisesti kaupoissa jäätiin tappiolle.

– Asunto oli lähes velaton, mutta emme saaneet edes sitä hintaa, jolla olimme aikoinaan asunnon ostaneet. Tällä hetkellä asuntojen hinnat ovat laskussa näillä seuduilla. Myyntitappio on kuitenkin vain rahaa, joten en ole jaksanut miettiä asiaa enempää.

Perhe on löytänyt uuden asunnon, johon he ovat muuttaneet äskettäin. Ronja sanoo, että jos hän olisi nyt ensimmäistä kertaa hankkimassa asuntoa, sijainti ja viihtyvyys olisivat ensimmäisiä kriteerejä asunnon valinnassa.

– Sen voin sanoa, että en ainakaan itse tämän kokemuksemme perusteella uskaltaisi muuttaa taloyhtiöön, missä asuu maahanmuuttajia. Huonot naapurit voivat tehdä elämästä sietämätöntä.

– Meidän perheemme kokemus on ollut karvas ja väsyttävä. Ikävintä kuitenkin on kokemani voimattomuuden tunne, eli se miten vaikeaa tilanteeseen on ollut puuttua, ja miten asiat eivät edisty ollenkaan.