

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsalainen Staffanstorpin kunta jätti kiintiöpakolaiset lentokentälle – ottaa vain ukrainalaisia
Pieni Staffanstorpin kunta eteläisessä Ruotsissa jatkaa taisteluaan Maahanmuuttovirastoa vastaan. Maahanmuuttovirasto yrittää pakottaa kunnan ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia, mutta kunta ei halua. Neljä Ruotsiin lennätettyä kiintiöpakolaista jäi torstaina lentokentälle, kun Staffanstorpin kunta kieltäytyi hakemasta heitä. Kyse on myös kuntien itsehallinnosta ja oikeudesta päättää, millaista pakolaispolitiikkaa kunnassa harjoitetaan.
Staffanstorpin kunnan edustajat olivat sitä mieltä, että heidän ei tarvitse hakea lentokentältä ketään, koska he ovat jo aikoja sitten sanoneet, etteivät halua kiintiöpakolaisia.
Maahanmuuttovirasto joutui antamaan periksi ja lähettämään kiintiöpakolaiset – joiden kotimaata ei ole kerrottu julkisuuteen – johonkin toiseen kuntaan taksilla. Maahanmuuttovirasto kuitenkin korostaa, että tämä poikkeus ei tarkoita sitä, etteivätkö he jatkossakin yrittäisi väkisin tyrkyttää kiintiöpakolaisia Staffanstorpiin.
Maahanmuuttoviraston mielestä Staffanstorpin kunta rikkoo turvapaikanhakijoiden kuntapaikkoja koskevaa lakia, jonka mukaan Maahanmuuttoviraston ei tarvitse enää neuvotella kuntien kanssa kuntapaikoista, vaan se voi yksinkertaisesti määrätä kunnat ottamaan vastaan tietyn määrän kiintiöpakolaisia riippuen kunnan asukasluvusta.
Kunta haluaa auttaa vain Ukrainan pakolaisia
Staffanstorpin kokoomuslainen kunnanhallituksen puheenjohtaja Christian Sonesson on sitä mieltä, että niin kauan kuin Euroopassa vallitsee sota ja suurin toisen maailmansodan jälkeinen pakolaiskriisi, hänen kuntansa ei tule ottamaan vastaan pakolaisia Euroopan ulkopuolelta.
Kunta on velvoitettu ottamaan vastaan 244 Ukrainan pakolaista, ja tätä vastaan kuntalaisilla ei ole mitään. Monet kuntalaiset ovat majoittaneet ukrainalaisia vapaaehtoisesti koteihinsa.
Ukrainalaisten lisäksi Maahanmuuttovirasto haluaisi lähettää Staffanstorpiin kuluvan vuoden aikana 36 kiintiöpakolaista, mutta kunta päätti maaliskuussa lopettaa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen kokonaan.
Pakolaisissa on eroa
Suomen Uutiset kertoi jo maaliskuussa miten Ruotsin yleisradio teki uutisjutun ihan vain paheksuakseen sitä, että Staffanstorpin kunta haluaa auttaa ukrainalaisia pakolaisia, vaikka sinne eivät Lähi-idän pakolaiset aiemmin kelvanneet. Staffanstorp on Ruotsin kunnista se, jossa asuu kaikkein vähiten vuonna 2015 Lähi-idästä tulleita turvapaikanhakijoita ja yleensäkin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.
Kunnanhallituksen puheenjohtajan mielestä pakolaisissa on eroa. Sonesson sanoo, että vuonna 2015 Ruotsiin tuli parhaassa iässä olevia miehiä, jotka olivat etsimässä parempaa elämää.
– Nyt on kyse ihmisistä, jotka tarvitsevat oikeasti turvaa. Sieltä tulee naisia, lapsia ja vanhuksia, kun taas miehet ovat jääneet Ukrainaan, Sonesson sanoo.
Kyse on kuntien itsehallinnosta
Edes YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kiintiöpakolaisiksi luokittelemat henkilöt eivät Sonessonille kelpaa. Hänen mukaansa kiintiöpakolaisia on ”erittäin vaikea kotouttaa ruotsalaiseen yhteiskuntaan”.
Sonessonin mukaan kyse on kuntien itsehallinnosta. Kunnilla tulisi olla oikeus itse päättää, millaista pakolaispolitiikkaa ne haluavat harjoittaa. Nyt pakolaisten kuntapaikkoja koskeva laki on säädetty kuntien pään yli, vaikka se vaikuttaa suoraan kuntiin ja niiden asukkaisiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kuntien itsehallinto Ukrainan pakolaiset Christian Sonesson Staffanstorp Ukrainan sota UNHCR kiintiöpakolaiset YK Pakolaiskriisi Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sotaa pakenevat ukrainalaiset karttavat erästä valtiota: ”Ruotsiin? Kiitos, mutta ei kiitos”.

Miksi nallekarhua puristavaan pakolaislapseen suhtaudutaan eri tavalla kuin bodattuihin korstoihin? Halla-aho kertoo

Tanska avaa sylinsä Venäjän hyökkäystä pakeneville – ja jatkaa pakolaisten palauttamista takaisin Syyriaan

Mitä ihmettä? Suomalainen media vihjailee valkoisen pakolaisen auttamisen olevan rasismia (video)

Ruotsalaiskunta kieltäytyy kiintiöpakolaisista – ”Näin ei olisi voinut käydä Suomessa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








