

Autot palavat ja rikollisuus rehottaa Ruotsin ongelmalähiöissä. / LEHTIKUVA
Ruotsin ongelmalähiöt umpikujassa – maahanmuuttajat halutaan asuttaa muualle
Puhtaasti maahanmuuttajien kansoittamilla asuinalueilla voi hyvin lähinnä rikollisuus. Vaalien alla Ruotsissa on herännyt kiihtyvä keskustelu turvapaikanhakijoiden oikeudesta valita vapaasti asuinpaikkansa. Uudet maahanmuuttajat haluttaisiin asuttaa muualle kuin ongelmalähiöihin.
Skäggetorpin kaupunginosa Linköpingissä on poliisin luokittelussa tyypillinen ongelmalähiö. Sellaisia on Ruotsissa parikymmentä. Vuosien 2012–2018 alueen väestö vaihtui Dagens Nyheterin mukaan tehokkaasti: lähiön 11 000 asukkaasta 7 936 muutti pois ja tilalle tuli pääosin tuoreita maahanmuuttajia, jotka etsivät maanhenkilöidensä seuraa.
”Nuoriso myy huumeita täysin avoimesti”
– Minulla on neljä poikaa eikä tämä ole oikea paikka heille kasvaa kaikenmaailman huumeiden keskellä. Siksi olemme ostaneet talon Boråsin ulkopuolelta, sanoo irakilainen nainen, joka haluaa pysyä nimettömänä. DN jututtaa naista Skäggetorpissa paikalla, jossa muutama viikko sitten ammuttiin Bandidos-moottoripyöräjengin jäsen.
– Olemme juuri muuttaneet toiseen kaupunginosaan täällä Linköpingissä, kertoo puolestaan Somaliasta kotoisin oleva viisilapsisen perheen äiti.
– Kaikki näkevät täällä, kuinka nuoriso myy huumeita täysin avoimesti. Mitä asialle voi sitten ylipäänsä tehdä, näitten poikien vanhemmat kun ovat usein eronneet ja perheissä voi olla riitaisaa.
”Kantaruotsalaisia ei ole enää jäljellä”
Tämä on vaarallinen kehityskulku, joka meidän on murrettava, sanoo sosialidemokraattinen kaupunginvaltuutettu Elias Aquirre.
– Segregaatio ja vaihtuvuus ovat vain pahentuneet. Kantaruotsalaisia ei enää ole juurikaan jäljellä ja töitä saaneet maahanmuuttajat äänestävät jaloillaan. Heikko-osaiset elävät sitten omaa elämäänsä ulkopuolisina tietämättä juuri mitään ruotsalaisesta yhteiskunnasta.
Aquirre vetää myös yhtäläisyysmerkit jengirikollisuuden ja ongelmallisten alueiden nopean väestönvaihtuvuuden välille. Muuttoliike on jatkunut siitä huolimatta, että Ruotsin vastaanottamien pakolaisten määrä on vähentynyt.
Ei enää uusia maahanmuuttajia ongelmalähiöihin
Ruotsissa on voimassa niin sanottu EBO-laki (Eget boende), joka sallii turvapaikanhakijan asettautua asumaan maassa haluamalleen seudulle. Tuet seuraavat aina mukana. Kuntasektori on yhä voimakkaammin korostanut, että EBO-laki itse asiassa lisää segregaatiota. Tämä johti viime vuonna siihen, että valtiopäivät antoi 32 kunnalle oikeuden toimia pakolaisten asuttamisen osalta haluamallaan tavalla.
Ruotsissa järjestetään parlamenttivaalit vuoden kuluttua syksyllä ja maahanmuuttoon liittyvien kysymysten ennustetaan olevan vaalitaistelun ytimessä. Kokoomus on jo seurannut ruotsidemokraatteja ja ottanut huomattavasti entistä tiukemman kannan maahanmuuttoon. Viitteitä on siitäkin, että sosialidemokraatit seuraavat perässä:
– En usko, että voimme sivuuttaa tätä kysymystä. Kansa on selvästi sitä mieltä, että näihin segregaation syömiin lähiöihin ei enää asuteta uusia maahanmuuttajia, sanoo sosialidemokraatti Aquirre.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- parlamenttivaalit EBO heikko-osaisuus kantaruotsalainen irakilainen Bandidos Elias Aquirre Skäggetorp Linköping valtiopäivävaalit ongelmalähiö sosialidemokraatit somali Jengirikollisuus Ruotsidemokraatit Turvapaikanhakijat pakolaiset Ruotsi Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset haluavat vastuun kotoutumisesta maahanmuuttajalle sanktioiden uhalla: ”Emme halua Suomen luisuvan Ruotsin tielle”

Perussuomalaiset: Suomalaisten turvallisuus jää maailmanparantamisen jalkoihin – tällä kertaa poliisien määrä leikkurissa

Purra: Poliisi myöntää, että Suomi on nuorten jengirikollisuudessa Tanskan ja Ruotsin tiellä – ”Ongelmasta puhuttava rohkeasti muulloinkin kuin budjettiriihen alla”

Lähiötodellisuus valtasi Tukholman paraatipaikan – hurjastelu, huumekauppa ja prostituutio peittävät pääkaupungin tunnetuimmat näkymät

Räjähdys kerrostalossa jätti sadat kodittomiksi Göteborgissa – rikollisjengit tekevät kaupungissa mitä lystäävät

Jengitodellisuutta ei pääse pakoon – yhä nuorempia lapsia painostetaan mukaan Ruotsin rikollisjengeihin

Ruotsalainen kriminologi haluaa nuoret väkivaltarikolliset heti 10 vuodeksi vankilaan: ”Opitaan elämään ihmisiksi”

Kolme uutta aluetta Ruotsin ongelmalähiöiden listalle – tunnusmerkit rikollisuuden keskittyminen, vaikenemisen kulttuuri ja poliisin vaikeus tehdä työtään

Klaanit ovat tuoneet omat roolimallinsa ruotsalaiseen esikouluun: ”Kunniakulttuuri sortaa tyttöjä ja tekee pojista aggressiivisia sortajia”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








