

LEHTIKUVA
Senaatti-kiinteistöjen sopimukset haittaavat valtion kiinteistöjen korjauksia – PS:n Raatikainen kysyi asiasta jo vuosi sitten
Apulaisoikeusasiamies tutkii Senaatti-kiinteistöjen aseman valtion monopolivuokranantajana. Ongelmaksi on noussut se, että vuokrasopimukset vaikeuttavat välttämättömien korjausten ja perusparannusten suorittamista. Ongelmat koskevat esimerkiksi räjähdevarastoja ja vankiloita. Viime kädessä kyse on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja kysyi asiasta eduskunnassa jo viime istuntokaudella.
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on ilmoittanut ryhtyvänsä selvittämään valtion vuokrajärjestelmän oikeudellista perustaa ja Senaatti-kiinteistöjen asemaa vuokranantajana. Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos eli osa valtiota. Sen tehtävänä on huolehtia valtion kiinteistövarallisuudesta. Kun valtio vuokraa kiinteistön itseltään eli valtiolta, tilanne aiheuttaa erilaisia juridisia ongelmia muun muassa eri osapuolten vastuisiin liittyen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen esitti jo reilu vuosi sitten eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän sopimusoikeudellisesta pohjasta. Varsinaisessa työssään poliisina toimiva Raatikainen kertoo Suomen Uutisille, että Senaatti-kiinteistöjen monopoliasema on ollut yleinen huolenaihe viranomaispiireissä jo pitkään.
– Monesti on tuntunut, että kun poliisin määrärahoja korotetaan, lisärahat menevätkin toimitilojen vuokrankorotuksiin, Raatikainen kertoo.
Vuosi sitten Raatikaisen kysyessä asiaa eduskunnassa, tuolloinen kuntaministeri Anu Vehviläinen vastasi, että Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän laillisuus on kunnossa ja varmistettu. Kansanedustaja Raatikainen piti kuitenkin vastausta juridisesti monin tavoin epämääräisenä. Siksi hän teki aiheesta kaksi muutakin kirjallista kysymystä, mutta vastaukset eivät tulleet sen selvemmiksi. Nyt eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut samaan aiheeseen.
Puutteita vankiloiden ja varuskuntien kunnossa
Poliisiasemille, vankiloihin, tuomioistuimiin ja varuskuntiin tehtyjen eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian tarkastusten yhteydessä havaitaan ajoittain rakennuksiin ja toimitiloihin liittyviä puutteita ja epäkohtia. Tällaisia epäkohtia on tuotu esiin myös kanteluissa, kirjoittaa apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen selvityspyynnössään. Kun puutteiden syitä ja korjaamismahdollisuuksia selvitellään, havaitaan usein Senaatti-kiinteistöjen osuus asiassa.
Ongelmaksi on noussut se, että vaikka tiloihin liittyvät viat ja puutteet olisivat tiloja käyttävän viraston johdon tiedossa, niiden korjaaminen ei onnistu Senaatti-kiinteistöistä johtuvista syistä. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että Senaatti-kiinteistöjen perimien maksujen vuoksi korjauksia ei voida toteuttaa viraston käytössä olevien resurssien puitteissa.
Esimerkkeinä apulaisoikeusasiamies mainitsee vankilan ilmastointijärjestelmän parantamisen ja puolustusvoimien räjähdysainevarastojen turvallisuuden parantamisen.
Ähtärin räjähdysonnettomuus johtui varastointiolosuhteiden puutteista
Ähtärin asevarikolla tapahtui vuonna 1999 räjähdeonnettomuus ajankohtana, jolloin varastoinnin kuntoon saattamiseksi asetettu 15 vuoden määräaika oli juuri päättymässä, mutta tarvittavia toimenpiteitä ei oltu tehty. Onnettomuus oli tutkijalautakunnan mukaan seurausta muun muassa varastointiolosuhteiden puutteista. Varikolle olisi pitänyt rakentaa maapeitteiset varastointisuojat.
Eräs insinöörieversti evp. kanteli tähän liittyen puolustusvoimien räjähteiden varastoinnin ongelmista oikeusasiamiehelle. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt totesi, että ”kantelussa on kiinnitetty mielestäni perustellusti huomiota myös räjähteiden varastoinnista vastaavien henkilöiden oikeusturvaan. Kentällä työskentelevillä räjähdeturvallisuudesta vastaavilla henkilöillä ei ole käytännössä ollut mahdollisuuksia päättää todettujen puutteiden korjaamisesta.”
Karjalan Prikaatin komentaja oli vuonna 2005 jopa ilmoittanut, ettei hän enää voinut varastojen huonosta kunnosta johtuen vastata joukko-osastonsa räjähdevarastoinnista. Vastaavia vastuunjakoa koskevia kysymyksiä liittyy myös vankiloiden ja valtion virastojen kuntoon ja terveellisyyteen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Karjalan Prikaati Jukka Lindstedt Ähtärin räjähdysonnettomuus varuskunnat vankilat Pasi Pölönen apulaisoikeusasiamies oikeusasiamies kirjallinen kysymys Senaatti-kiinteistöt Anu Vehviläinen Mika Raatikainen perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








