SKAL pitää lausunnossaan tärkeänä, että Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi suunnitelmassa otetaan huomioon yritysvaikutukset kuljetus- ja logistiikkatoimialalle aiempaa vahvemmin. Kustannusvaikutukset kuljetusalalle kertautuvat moninkertaisina monelle muulle alalle. Suomen logistisen kilpailukyvyn perusedellytys on toimiva liikennejärjestelmä ja väyläinfra.
– Monelle toimialalle tiestö on työpaikka, joka on pidettävä kunnossa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on myös kuljetusalan ammattilaisten työturvallisuussuunnitelma, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.
– Kuljetusyritykset pitävät huolta siitä, että suomalaiset tuotteet saadaan vietyä maailmanmarkkinoille. Toimivat yhteydet korostuvat kansainvälisessä kilpailussa ja yritysten sijoittumisessa yhä vahvemmin.
Tiestön korjausvelka on saatava pienenemään
Liikennejärjestelmäsuunnitelmalle on luonnoksessa asetettu kolme tavoitetta; toimivuus, turvallisuus ja kestävyys. SKALin mielestä nämä ovat oikeita tavoitteita, mutta niihin pääsemiseksi tarvitaan enemmän rahoitusta tiestölle, sillä tiestön korjausvelka on kasvanut jo 2,5 miljardiin euroon.
– Tiestön korjausvelka on saatava pienenemään. Vuonna 2024 on hallituksen investointiohjelman korjausvelkapaketin myötä tullut uutta päällystettä yli 4 000 kilometriä, ja tänä vuonnakin saataneen päällystettyä reilut 3 000 kilometriä. Näillä toimenpiteillä on saatu korjausvelan kasvua hieman taitettua, Kujala sanoo.
Kujala kannustaa jatkamaan suunnitelmassa samalla linjalla, ja SKAL esittää, että tiestölle tehdään miljardin euron tasokorotus verrattuna liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksen rahoitustasoon. SKAL esittää rahoituksen kohdentamista seuraavasti: 300 miljoonaa euroa perustienpitoon, 300 miljoonaa korjausvelan poistamiseen ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin.
Tiestön merkitys huoltovarmuudelle on kiistaton
Raskaan liikenteen taukopaikkojen määrässä, palveluissa ja palveluiden aukioloajoissa on ollut puutteita jo pitkään. Lisäksi liikennejärjestelmäkehityksessä on huomioitava vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latausverkko varsinkin keskeisillä kuljetusväylillä. Myös varautuminen poikkeustilanteisiin sekä häiriöihin toimitusketjuissa on huomioitava liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ulottuen alempiasteiseen tieverkkoon, jotta yhteiskunta saa tarvitsemansa palvelut kaikkina aikoina.
– Huoltovarmuudella perustellaan nykyään monenlaisia kehitystarpeita. Tiestön merkitys huoltovarmuudelle on kuitenkin kiistaton. Poikkeusoloissa tiestön on oltava välityskykyinen ja turvallinen sekä ihmisten että tavaroiden liikuttamiseen, SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala sanoo.
SKALin mukaan myös meriliikenteen riskeihin tulee varautua, ja Itämeren poikkeustilanteita varten tulee kehittää vaihtoehtoisia reittejä Ruotsin ja Norjan liikenneväylien ja satamien kautta.
