Suomen kieli

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii järkeä Suomen kielipolitiikkaan. Suomessa tulee saada palvelua suomen kielellä.

Ajatuspaja Suomen Perustan ylläpitämä vaestokello.fi-palvelu havainnollistaa reaaliaikaisesti Suomen väestörakenteen muutosta erityisesti maahanmuuton vaikutuksista. Etenkin pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia ja suomen kielen puhujien määrä hiipuu.

Sosiaali- ja terveysministeriksi nouseva perussuomalaisten Wille Rydman on huolissaan hoiva-alan tilasta ja henkilöstön kielitaidosta. Hänen mukaansa alalla on ilmiselviä puutteita, ja erityisesti suomen ja ruotsin kielen osaaminen on saatava riittävälle tasolle vielä tämän hallituskauden aikana. Rydman kertoi sosiaali- ja terveysalaan liittyvistä näkemyksistään MTV:n ja Ylen haastatteluissa keskiviikkoiltana.

Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman vaativat korkeakoulutusjärjestelmään selkeitä rakenteellisia uudistuksia, jotka turvaavat suomalaisille nuorille laadukkaat ja saavutettavat koulutuspolut. Edustajat nostavat esiin erityisesti korkeakoulukentän hallinnollisen raskauden, nuorten vaikeudet päästä jatkokoulutukseen sekä suomen kielen aseman heikkenemisen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin huolen päiväkotien ja koulujen tilanteesta, joissa suomen kieli jää vähemmistöasemaan maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvaessa. Strandman korostaa, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee tukea lasten vahvaa suomen kielen taitoa, jotta oppimistulokset, sosiaaliset suhteet ja kotoutuminen eivät heikkene.

Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vastaa kansanedustaja Jaana Strandmanin kirjalliseen kysymykseen korostamalla, että terveydenhuollon henkilöstön kielitaito on olennainen osa potilasturvallisuutta. Juuso kertoo, että hallitus arvioi parhaillaan hoitajien kielitaitovaatimuksia.

Perussuomalaisten Mika Merano kritisoi kulttuurirelativismia ja monikulttuurisuutta, jotka ovat vaarassa johtaa oman kulttuurimme väistymiseen ulkomaisten, usein äärikonservatiivisten tai vahingollisten kulttuurien tieltä, mikä on omiaan lisäämään rikollisuutta, heikentämään tasa-arvoa ja uhkaamaan kansallista yhtenäisyyttä.

Englannin kieli valtaa hiljalleen alaa suomalaisessa koulutuksessa. Aamulehti uutisoi äskettäin, että Tampereelle ollaan perustamassa täysin englanninkielistä lukiolinjaa, jonne suomalaisen peruskoulun käyneitä ei edes oteta. Tällainen uudistus on omiaan nakertamaan suomen kielen asemaa, kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo.

Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman pitävät suomen kieltä kansallisena perusarvona, jonka asemaa ei saa heikentää. Viime aikoina Opetusministeriön esille nostama esitys erillisen englanninkielisen lukiotutkinnon luomisesta Suomeen huolestuttaa edustajia, joiden mielestä esitys toteutuessaan lamauttaisi kansallisidentiteetin kehitystä.

Ajamme jatkossakin suomalaisuuden ja erityisesti suomen kielen asiaa, mutta puoluepolitiikan ulkopuolella, määrittelee Suomalaisuuden Liiton tuore puheenjohtaja Tiera Laitinen, joka on vastikään aloittanut pestinsä aiemmin liittoa johtaneen Ilmari Rostilan tilalla.

Suomessa hoitotyössä toimiminen edellyttää sujuvaa suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, korostaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Tänään käynnistyvässä Suomeksi, kiitos -kampanjassa perussuomalaiset haluaa kiinnittää huomiota suomen kieleen ympärillämme. - Emme halua Suomesta puolinaisen englannin maata, emmekä halua englantia sinne, missä kuuluu kuulua suomi, perussuomalaisten puheenjohtaja Rikkka Purra sanoo.

Helsingin Perussuomalaisten 1. varavaltuutettu Mika Merano nostaa blogissaan esiin huolen suomen kielen asemasta. Hänen mukaansa kielipolitiikka vaatii perusteellista uudelleenarviointia, sillä pakkoruotsin ylläpitäminen kuluttaa kohtuuttomasti resursseja ilman vastaavaa hyötyä ja englanti valtaa alaa niin palveluissa kuin korkeakouluopetuksessakin.

Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen kulttuuripoliittisen selonteon. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää kulttuuriin kohdistuvia leikkauksia oikeina ja välttämättöminä, mutta korostaa suomen kielen säilyttämisen sekä historiantuntemuksen tukemista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu varoittaa englannin kielen yleistymisestä, joka uhkaa jo suomen kielen asemaa. Tänään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä Aittakumpu korostaa, että suomen kielen arvostusta on vahvistettava lainsäädännöllä ja käytännön toimilla.

Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.

Perussuomalainen Nuoriso hyväksyi kevätkokouksessaan Joensuussa uusia jäsenaloitteita koskien nuorisojärjestön maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjauksia. Aloitteet ajankohtaistavat ja tiukentavat aiempaa linjaa, sillä moni aiemmista linjauksista on nyt jo toteutunut Orpon-Purran hallituksen toimesta. Uusina avauksina järjestö esittää vierastyöntekijämalliin siirtymistä työperäisessä maahanmuutossa, uusille ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille vuosittaista enimmäiskiintiötä sekä heidän perheenyhdistämistensä lopettamista.

21.4.–27.4. vietetään valtakunnallista lukuviikkoa. Tapahtuma korostaa lukemisen merkitystä lasten ja nuorten kehityksessä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kannustaa kaikkia lukemisen maailmaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu muistuttaa tänään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä, että sunnuntain vaaleissa on mahdollisuus äänestää sen välillä, haluaako suojella ja kehittää suomen kieltä vai tuhlata rahaa turhiin vieraskielisiin palveluihin.

Tänään vietetään Mikael Agricolan päivää, ja se on omistettu suomen kielelle – sen kauneudelle, monipuolisuudelle ja merkitykselle. Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle, mutta ennen kaikkea se on juhlaa meille kaikille, jotka puhumme ja elämme tätä kieltä joka päivä, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Suomen kieli ei kuitenkaan selviä maailman myrskyissä ilman Suomen kansan vahvaa tukea.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew haluaa lakkauttaa vieraskielisten oman äidinkielen opiskelun rahoittamisen suomalaisten pussista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius nosti tänään eduskunnan kyselytunnilla esiin vakavan huolen hoitoalan kielitaidon puutteista.

Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakimuutokset, jotka mahdollistavat englanninkielisen lukiokoulutuksen Suomessa tiukoin perustein.

Suomen kielen asemaa tulee parantaa erityisesti hallinnossa, koulutuksessa ja asiakaspalvelussa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu. Eduskunta keskusteli tämän viikon keskiviikkona hänen jättämästään lakialoitteesta, jossa esitetään kielilakiin kolmea keskeistä muutosta.

Perussuomalaisten näkökulmasta vain suomalaiset itse voivat toimia oman kulttuurinsa portinvartijoina. Kulttuuri toimii suomalaisia yhdistävänä tekijänä myös vaikeina aikoina.

Sanonta “maassa maan tavalla” kuvastaa ajatusta, että maassa asuvat tai siellä vierailevat henkilöt kunnioittavat maan kulttuuria, kieliä, lakeja ja tapoja. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman haluaa, että suomalainen elämäntapa on nostettava keskiöön.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.

Suomalaisuuden Liitto syntyi vuonna 1906 kielitaistelun aseeksi. Perinteikäs järjestö puolustaa yhä suomen kieltä ja kulttuuria. Toiminta ulottuu liputusneuvonnasta kansallisen ajattelutavan vaalimiseen.

Englannin kielen asema kasvaa koko maailmassa, meillä Suomessa jo suomen kielen aseman kustannuksella, ja englannin kielen käyttö usein heikentää suomen kielen käyttömahdollisuuksia. Korkeakoulutuksessa englannin kieli pahimmillaan jo uhkaa mahdollisuuksia suorittaa tutkinto Suomessa omalla äidinkielellään.