

PS ARKISTO
Tanska nostettu metsäteollisuuden esimerkkimaaksi – Hakkarainen: EU hajottaa ja hallitsee metsäsuomalaisia teräshauleilla
Euroopan komissio vastasi europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen (PS/ID-ryhmä) kirjalliseen kysymykseen teräshaulien käytön vaikutuksesta sahattavan puutavaran hylkäämiseen puunjalostusteollisuudessa, komission tuoreen lyijykieltoasetuksen korvatessa tulevaisuudessa lyijyhaulit suurelta osin teräshauleilla.
Teuvo Hakkaraisen huolena on, että puun sisällä lymyävä teräshauli jää isojen sahojen tunnistuslaitteisiin ja haulitukki hylätään polttolaitokselle, lisäten paitsi teollisuuden kustannuksia myös puuston haaskuuta ja lisähakkuutarvetta.
– Jo tukkipinon tunnistelapun kiinnittäminen niitillä aiheuttaa tukin hylkäämisen ja suuruusluokaltaan niitti vastaa yksittäistä haulia. On selvää, että teräshaulien yleistyessä puun sisällä olevia hauleja alkaa löytyä kaikista metsiköistä, joiden läheisyydessä metsästetään haulikolla, Hakkarainen toteaa.
Komission vastaukset ohittivat Suomen erityispiirteet
Komission mielestä teräshauleista ei ole haittaa, koska Tanskassakaan niistä ei ole haittaa ja Metsähallituksen päätös sallia teräshaulit maillaan on osoitus ongelman poistumisesta Suomessa.
– Tanskassa ei ole juuri metsääkään, havumetsää ei lainkaan. Tammet ja pyökit sahataan pikkusahoilla, joissa ei edes ole teriä suojaavia metallinpaljastimia, Hakkarainen puuskahtaa.
Hakkaraisen mielestä Metsähallitus teki päätöksensä pakon edessä, koska lyijyhaulien kielto eteni EU:ssa.
– Komission kehäpäätelmää voi verrata mafian toimintaan: koska käräjätuomari ja poliisipäällikkökin alistuivat kummisedän uhkauksiin, niin myös kenttäpoliisin ja muiden kansalaisten on alistuttava ilman vastarintaa.
Hämmentävä selitys läheisyysperiaatteen rikkomiseen
Syytä siihen, miksei asiaa voitu jättää jäsenvaltioiden ratkaistavaksi EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti, komissio selittää vesilintujen yhtäläisellä suojelemisella ja Afrikan maiden kanssa tehdyillä sopimuksilla, Hakkarainen kertaa saamaansa hämmentävää vastausta.
– Miten jäniksen ampuminen rämemännikössä tai lyijyhaulien hallussapitokielto suuressa osassa Suomea onkin yhtäkkiä afrikkalaisten eikä paikallisen riistanhoitopiirin tai metsänomistajan asia? europarlamentaarikko kummastelee.
Komissio vieraantunut käytännön elämästä
Komission vastauksessa on Hakkaraisen mukaan täysin käytännön elämästä vieraantunutta ajattelua. Komissio toteaa, että teräshauli ei ole ainoa lyijyä korvaava haulityyppi vaan antaa ymmärtää, että ongelmien kohdalla teräs voidaan vaihtaa wolframiin.
– Voiko olla typerämpää ajatusta? Ongelmahan on tulossa vuosikymmenien kuluttua ja silloin terähaulipuuta on jokaisessa metsikössä. Silloin on myöhäistä vaihtaa haulityyppiä, Hakkarainen puuskahtaa.
– Toisaalta jos haulityypin vaihtoa vaadittaisiin jo nyt, niin metsästys loppuisi monin paikoin. Se lienee komission tavoitteenakin: lopetetaan metsästys, metsäteollisuus tai molemmat. Saatetaan ainakin ryhmät toisiaan vastaan, Hakkarainen pohdiskelee.
Komissio uhkaa suomalaisten rauhallista yhteiseloa
Metsästäjät ja metsäsektori ovat eläneet toisiaan hyödyttävässä suhteessa pääosin rauhallista yhteiseloa. Moni metsästäjä on myös metsänomistaja. EU ajaa ryhmiä toisiaan vastaan verhoten toiminnan yleviin tavoitteisiin.
– Joskus joutuu miettimään, pitääkö komissio kansalaisia ja yrityksiä pilkkanaan tyhmyyttään vai ilkeyttään. Vai onko kyseessä todellakin vain pohjaton vallanhimo ja alistamisesta saatava nautinto? Hakkarainen kysyy.
– Suomalaisten on pidettävä yhtä ja siedettävä vielä jonkin aikaa. EU hajottaa itse itsensä elvytyspaketeilla, jakamalla kansaa ja tarjoamalla metsäsuomalaisille vain alistujan roolia. Tulee aika, jolloin metsäsuomalaiset saavat kunniansa ja vapautensa takaisin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- metsänomistajat läheisyysperiaate Metsähallitus lyijyhaulikielto metsäsektori metsähakkuut kirjallinen kysymys EU-komissio Tanska Metsästys Teuvo Hakkarainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-mepit Huhtasaari ja Hakkarainen: EU:n lyijyhaulikielto on puhdasta kiusantekoa

PS-mepit Huhtasaari ja Hakkarainen: Perussuomalaisten vastalause ei riittänyt lyijyhaulikiellon torppaamiseen

Hakkarainen: Suomi petti lyijykieltopäätöksessä, tukkipuuta polttoon EU:n tavoitteiden vastaisesti

EU jättämässä metsäteollisuuden pois kestävän kehityksen listalta – investoinnit kohdistettava tuulimyllyihin ja aurinkovoimaan

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Avohakkuukielto vaikuttaisi heikentävästi metsäteollisuuden kilpailukykyyn

Hakkarainen kysyi EU-komissiolta metsäsektorin ylisääntelystä: ”Jään odottamaan tulevaa tiedonantoa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








