Työterveyslääkäri: Viranomaiset tulisi velvoittaa tilastoimaan sairastumiset ja oireet jotka ovat tapahtuneet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa

Perussuomalaisten tuumaustunnilla käsiteltiin tänään sisäilma- ja kosteusvaurio-ongelmia sekä niihin liittyviä ammattitauteja ja haittoja.

Suomessa on tällä hetkellä jo lähes 1,2 miljoonaa sisäilmasta ja infraäänestä eri tavoin sairastunutta ja oirehtivaa kansalaista, joiden ongelmana on se, ettei heille soveltuvaa tautiluokitusta ole olemassa. Samalla he ovat usein joutuneet sosiaaliturvan tai muiden korvauksien ulkopuolelle.

Perussuomalaiset on jo kahden vuoden ajan käsitellyt ja valmistellut useita esityksiä, joilla rakentamisesta sairastuneiden tilannetta ja oikeusturvaa pyritään parantamaan.

Astman esiintyvyys tuplaantui remontin aikana

Tuumaustunnilla puhui työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen, joka on todistanut Oulun poliisin henkilöstön astmatapauksia vuonna 2017.

Tuolloin astman esiintyvyys poliisiaseman henkilöstöllä lähes tuplaantui keväällä tehdyn remontin yhteydessä. Tästä vuoden kuluttua monet eivät olleet parantuneet.

– Remontin aikana yhteensä 138 työntekijää oli yhteydessä työterveyshuoltoon, koska he kokivat silmä- ja hengitystieoireita, ihottumaa, hengenahdistusta sekä rytmihäiriöitä. Henkilöstöllä ilmeni myös muunlaisia oireita, Hyvönen kertoo.

Erityisesti joulukuussa 2016 aloitettu vankilaosaston remontti vaikeutti oireita merkittävästi.

– Ensimmäinen astmadiagnoosi oli tammikuussa 2017. Tämän jälkeen tehtiin työpaikkaselvityskäynti vankilaosastolle ja suositeltiin kosteusvauriopurkutöiden vaatimaa suojausta käytettäväksi osastolla työskenneltäessä, Hyvönen kertoo.

Korvauksia haettiin työtapaturman perusteella

Keväällä talossa oli jo 18 astmadiagnoosia, joista osa oli voimakasoireisia. Lisäksi syksyllä 2017 keuhkopoliklinikan jatkotutkimuksissa varmistui neljä astmadiagnoosia.

Aluehallintovirastolle (AVI) tehtiin 52 ilmoitusta työperäisestä sairastumisesta. Ammattitautilain vaatimia tutkimuksia ei tehty, joten korvauksia haettiin työtapaturman perusteella, koska olosuhteet työpaikalla olivat remontin vuoksi poikkeukselliset.

– Osa vankilaosaston työntekijöistä haastateltiin ammattitautipoliklinikalla. Olosuhdehaittaa ei pidetty merkittävänä, eikä myöskään PEF-työpaikkapuhallustutkimuksen puuttuessa ollut mahdollisuutta ammattitautidiagnoosiin.

Rakennuksen tutkimukset olivat riittämättömät

Hyvösen mukaan Oulun poliisilaitoksen remontin aiheuttamat terveyshaitat aiheutuivat pitkälti siitä, että rakennuksen tutkimukset olivat riittämättömät.

– Ilmanvaihdon alipaineisuutta ei korjattu ongelman toteamisesta huolimatta. Lisäksi rakennuslupaa haettaessa sisäilmahaittaa ei huomioitu lainkaan ja asianmukaiset suojaukset eivät toteutuneet.

– Työterveyslaitoksen keväällä 2015 antamassa lausunnossa sisäilman terveydellisen merkityksen arviosta oli todettu, etteivät sisäilmaolosuhteet aiheuta erityistä sairastumisen vaaraa, jolloin työnantaja ei edes kyennyt varautumaan tilanteeseen. Käytettävissä oli tieto ulkoseinävaurioista ja ilmavuodoista, ja ilmanvaihto-olosuhteita ei ollut kattavasti selvitetty, Hyvönen sanoo.

Kosteusvaurioiden yhteydestä on olemassa näyttöä

Hyvönen kertoo, että yksilöllinen herkkyys vaikuttaa aina sairastumisriskiin ja oireilun vakavuus pitää huomioida yksilön riskiä arvioitaessa.

– Aikaisemmalla altistumishistorialla on todennäköisesti merkitystä. Oulussa sairastui myös henkilöitä jotka olivat aloittaneet työnsä kiinteistössä vasta muutama kuukausi aiemmin.

Sairastumisriskin arviointi ryhmätasolla on vaikeaa, mutta riittävän huonot olosuhteet voivat aiheuttaa riskin sairastua myös suuremmalle määrälle ihmisiä, kuten Oulun tapauksessa kävi.

– Minusta on myös huolestuttavaa, että kosteusvaurioita ei huomioida astman pahenemisen taustalla olevana syynä, vaikka on olemassa näyttöä syy-yhteydestä.

Välinpitämättömyys vaikeuttaa ennaltaehkäisemistä

Toivomuksena päättäjille Hyvönen esittää, että viranomaisilla tulisi olla velvoite pitää kattavaa tilastointia sairastumisista ja oireista, jotka ovat tapahtuneet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa.

– Aluehallintoviranomainen saa harvoin ilmoituksia sairastumisista kosteus- ja homevaurio-olosuhteissa. Näihin kuitenkin terveydenhuollon pitäisi kiinnittää huomiota ja viranomaisten selvittää tilannetta, eli millaiset tilastolliset esiintyvyydet sairauksilla on. Aineistoa on kyllä saatavilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi varuskunnista ja kouluista, joiden osalta voidaan tehdä vertailu ei-kosteusvauriorakennuksiin.

– Jos edelleen jatkamme tällä linjalla, eli että viranomaiset ja vakuutusyhtiöt pysyvät välinpitämättöminä eikä ammattitautilakia tulkita sen oikeuttamalla tavalla, niin työnantajat ja kiinteistöjen omistajat saavat jatkaa välinpitämätöntä linjaansa vahinkojen ja riskirakenteiden korjaamisessa. Silloin emme myöskään pääse ennaltaehkäisemään sairastumisia, Hyvönen varoittaa.