

SUOMEN UUTISET
Vieläkö loikkarit voisivat palata perussuomalaisiin? – Puoluesihteeri vastaa: ”Takaisin pääsyä puolueeseen ei ole”
Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo näkee, että perussuomalaisista viime kesänä loikanneille ovi on nyt sulkeutunut lopullisesti. – Pelin ollessa tässä vaiheessa en näe mahdollisena, että takaisin voisi enää tulla.
Perussuomalaisten kyselytunnille oli lähetetty paljon ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Monia myös kiinnosti, vieläkö ovet olisivat auki niille, jotka loikkasivat puolueesta kesän 2017 puoluekokouksen jälkeen. Kysymyksiin vastasi puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
Pitäisikö loikkareita kelpuuttaa temppunsa jälkeen vielä puolueeseen jos he haluaisivat takaisin?
– Tilanne on se, että ne, jotka siinä alkuvaiheessa saatiin hämättyä mukaan ja jotka yön yli nukuttuaan tajusivat, että heitä on viilattu linssiin, he ovat myös hakeutuneet saman tien takaisin. Heidän osaltaan, kuten myös yksittäisten rivijäsenten osalta, tapaukset ovat olleet itsestään selviä, Slunga-Poutsalo sanoo.
Hän jatkaa, että tässä vaiheessa peliä puolueen ovi on jo sulkeutunut lopullisesti.
– En näe mahdollisena, että enää voisi tulla takaisin. Toisaalta en myöskään näe, että kenelläkään olisi edes kanttia tulla pyytämään pääsyä takaisin puolueeseen. Vastaus on siis ei.
Miten kokoomus saadaan pois hallitusvastuusta tulevalla kaudella?
– Se on äänestäjien käsissä, eli asia on meistä kaikista kansalaisista kiinni. Vähän huonosti se onnistuu, jos riippumatta siitä, millaista politiikkaa kokoomus tekee, kokoomusta kuitenkin äänestetään siten, että se on suurin tai toiseksi suurin puolue. Asia ratkeaa vaalipäivän iltana. Mutta jos kokoomus ei ole kolmen suurimman puolueen joukossa, niin sitten on jo melkoinen haaste ottaa kokoomus hallitukseen.
Mitkä ovat perussuomalaisten realistiset keinot estää ilmaston nimissä tehtäviä järjettömiä poliittisia päätöksiä?
Puoluesihteerille lähetetty kysymys viittaa polttoaineiden verotukseen ja teollisuuden häätämiseen maihin, joissa saastutetaan paljon enemmän kuin Suomessa.
– Realistinen paikka vaikuttamiseen on tietenkin hallituksessa, eli hallitusohjelman kautta. Usein kuitenkin unohdetaan, että muidenkin puolueiden pitäisi ymmärtää realiteetit. Se ei auta, jos vain yhdellä eduskuntapuolueella on se kanta, että meidän teollisuutemme – joka on Euroopan puhtainta – tarvitsee energiaverotuksen laskun, jotta pystymme investoimaan tänne. Asia pitäisi siis saada jakeluun myös muille puolueille.
– Olen hyvin hämmästynyt siitä, että esimerkiksi demarit eivät tällä hetkellä puolusta suomalaisia työpaikkoja. Perussuomalaiset on siis tässäkin asiassa ainoa konkreettinen vaihtoehto. Mitään valtakunnanpolitiikan asioita ei kuitenkaan voi tehdä yksin: muidenkin pitäisi siis tajuta se, että olisi jo korkea aika tehdä asioille jotain.
– Suomen taloudellinen tilanne ei parane sillä, että otamme nousukaudella lisää velkaa. Nyt on tehtävä hieman radikaalimpia asioita, että saamme lisää työtä ja työllisyyttä.
Miten sähkönsiirtomaksuihin saataisiin jotain tolkkua?
– Sähkölaskussa energiaveron osuus on aika iso. Yksittäisen yrityksen, joka on vielä yhtiöitetty muualle, sähkönsiirtohintoihin on valitettavasti vaikeaa puuttua muuten kuin säätämällä laissa kattohinta näille asioille.
– Nopein keino olisi energiaveron laskeminen välittömästi. Siitä olisi muutakin hyötyä, koska tavalliselle kansalaiselle jäisi tällöin enemmän rahaa kuluttamiseen ja elämiseen, puoluesihteeri toteaa.
Onko naisen euro 80 senttiä vai 97 senttiä?
– Valitsen näistä vaihtoehdoista 97 senttiä. Tässä keskustelussa yleensä unohdetaan se tilastoharha, joka syntyy kun naisvaltaisia työpaikkoja verrataan miesvaltaisiin työpaikkoihin. Ero tasoittuu sillä, jos saadaan lisää naisia levyseppähitsareiksi ja lisää miehiä julkiselle puolelle lähihoitajiksi
Miksi perussuomalaiset hallituspuolueena laski yli 30 000 turvapaikanhakijaa maahan. Teidät äänestettiin hallitukseen estämään se. Mitä te siis teitte?
– Tämä on surullinen asia, jota olen itsekin miettinyt jälkikäteen. Kysymys oli siitä, että ministerit erityisavustajineen eivät pitäneet asiaa sydämellään ja tärkeänä siten, että he olisivat pystyneet vakuuttamaan keskustan ja kokoomuksen näiden toimenpiteiden välttämättömyydestä.
– Ministeriryhmässä ei ollut yhtäkään niin perusteellisesti maahanmuuttopolitiikkaan sitoutunutta henkilöä, että he olisivat pakottaneet kokoomuksen ja keskustan ymmärtämään, mitä tässä tapahtuu. Tästä oli kysymys, joten asiaa on turha kaunistella enempää. Olen melko vakuuttunut, että tämä tilanne ei enää toistu. Yksikään näistä ministereistä ei ole enää perussuomalainen, Slunga-Poutsalo muistuttaa.
Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan valtaosa kansalaisista kannattaa koko maan pitämistä asuttuna. Miten perussuomalaiset aikoo edistää palvelujen säilymistä ja asumismahdollisuuksia syrjäseudulla?
– Seurasin jo kesällä tätä keskustelua. Vaikka pääministeripuolue keskusta esiintyy mielellään maaseudun puolustajana, niin kuitenkin monet niistä kunnista, joista palvelut ovat siirtyneet muualle, ovat olleet jo vuosikymmeniä keskustavetoisia, eli keskustalla on ollut tällaisissa kunnissa enemmistö valtuustoissa. Ei siellä mikään muu puolue ole kyennyt tekemään mitään.
– Perussuomalaisia valtuutettuja on onneksi nyt muutamaa kuntaa lukuun ottamatta joka puolella Suomea. Perussuomalaiset pystyvät vähitellen kampeamaan kokonaisuutta toiseen suuntaan. Kylien ja pienten kaupunkien toimintaedellytykset riippuvat pitkälle liikkumisen hinnasta ja terveyspalvelujen sijainnista. On edelleen aivan kohtuutonta lähteä pohjoisesta Suomesta synnyttämään Ouluun tai Rovaniemelle. Täällä kehä kolmosen sisäpuolella, missä sairaalat ovat ihan jokaisen vieressä, harvoin kukaan tulee edes ajatelleeksi, mitä se tarkoittaa, kun sairaalaan on matkaa yli 200 kilometriä. Tämä on kuitenkin monille arkipäivää. Synnytyssairaaloiden määrää pohjoisessa ei ainakaan saisi enää vähentää.
Slunga-Poutsalo muistuttaa, että ihmiset pitää syrjäseuduilla asumassa kolme asiaa: koulu, kauppa ja terveysasema.
– Lähipalvelut on siis saatava toimimaan. Siihen on mahdollista vaikuttaa lainsäädännöllä, mutta myös kuntien omalla päätöksenteolla. Ja jos maakuntahallinto vielä joskus toteutuu, sillä tulee olemaan merkittävä rooli siinä, pidetäänkö palvelut maakunnissa sillä tasolla, että jokaisella on mahdollisuus elää siellä, missä haluaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Perussuomalaisten kyselytunti sähkönsiirto loikkarit Maaseutu Turvapaikanhakijat Riikka Slunga-Poutsalo hallitus Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Maahanmuuttolinjaa lähdettiin muuttamaan heti, kun perussuomalaisista päästiin eroon

Huhtasaari: Siivoojille kohtuuton lasku kivihiilen kieltolaista – ”Keskusta kuppaa veronmaksajien rahat”

Halla-aho perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa: Poliitikkojen oman edun tavoittelu ja takinkäännöt ovat myrkkyä demokratialle

Vaikuttaako ruotsidemokraattien vahva nousu myös Suomen politiikkaan? – Perussuomalaisten puoluesihteeri: ”Seuraavista eduskuntavaaleista tulee maahanmuuttovaalit”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








