Vihervasemmistohallitus heikentää teollisuuden kilpailukykyä – työttömyys kasvaa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö 

Perussuomalaiset kansanedustajat Jouni Kotiaho ja Toimi Kankaanniemi pitävät uutista UPM:n Kaipolan tehtaan sulkemisesta järkyttävänä ja arvioivat sen koskettavan vähintäänkin koko Jämsän seutua.

Metsäjätti UPM kertoi keskiviikkona, että aikoo lakkauttaa Jämsässä olevan Kaipolan paperitehtaan tämän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma koskee kolmea paperikonetta ja noin 450 työpaikkaa.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja ja Jämsän kaupunginvaltuutettu Jouni Kotiaho on suorastaan tyrmistynyt yhtiön suunnitelmista.

– Se oli järkyttävä tieto. Kannan kovasti huolta ihmisistä ja toivon heille jaksamista. Siellä on esimerkiksi nuoria perheitä, jotka ovat asunnon hommanneet ja nyt pudotetaan jalat alta. Täällä Jämsän Jokilaaksossa tai koko Keski-Suomessa ei ole semmoisia työpaikkoja mihin 450 ihmistä pääsisi töihin. Välilliset vaikutukset voidaan kertoa vähintään kolmella. Tämä on todella ikävä asia, Kotiaho harmittelee.

Kaipolan sanomalehtipaperitehdas aloitti toimintansa vuonna 1954. Kyseessä on viimeinen sanomalehtipaperitehdas Suomessa.

– Tämä on järkyttävä asia. Paperitehdas kuuluu Kaipolaan ja se on ollut siellä niin pitkään kuin minä elämää muistan, ja sekin on jo aika pitkä aika. Nyt tehdas loppuu lopullisesti. Se on raju ja ikävä tapahtuma. Kun yksityinen yritys tekee päätöksiään kilpailu- ja kannattavuusperusteilla, niin sille ei sinänsä voi mitään, Toimi Kankaanniemi toteaa.

Kaipolan lisäksi UPM:n vähentää väkeä muun muassa Tervasaaren tehtailta. Yhtiön vähennykset ovat yhteensä noin 840 työpaikkaa.

”Hallitus saa mitä se halusi”

UPM Communication Papers -liiketoiminta-alueen johtaja Winfried Schaur toteaa yhtiön tiedotteessa, että Kaipolan tehtaan lakkauttamisaikeen taustalla on monia asioita.

– Vaikka Kaipolassa on osaavat tiimit ja hyvin hoidetut koneet, monien ulkoisten tekijöiden, kuten korkeiden logistiikkakustannusten, sääntelyyn ja verotukseen liittyvien seikkojen, korkeiden työvoimakustannusten ja kasvavien kuitukustannusten vuoksi tehdas on UPM:n paperitehtaista kilpailukyvyltään heikoin, Schaur kertoo.

Kolmannen polven kuljetusyrittäjänä toimiva Kotiaho tietää, että muun muassa logistiikkakustannusten nousu heikentää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

– Tein eduskunnan kyselytunnilla kysymyksen polttoaineverojen korotuksesta ja esitin, että sitä ei tehtäisi. Asiaan vastannut ministeri Mika Lintilä (kesk.) vastasi, että ei käy. Nyt Suomen vihervasemmistohallitus saa mitä se halusi. Hallitus korotti polttoaineveroja ja sitä kautta logistiikkakustannuksia ilmastonmuutoksen nimissä. Kaipola on sijaiskärsijä, Kotiaho huomauttaa.

”Raippaa raipan päälle”

Kotiahon mukaan globaalit teollisuusyritykset menevät Suomea vakaampaan toimintaympäristöön.

– UPM:n tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että Saksassa on halvempi tuotanto ja Saksa tukee teollisuutta toisin kuin Suomessa. Täällä lyödään vain raippaa raipan päälle.

Kankaanniemi puolestaan muistuttaa, että perusuomalaiset ovat ajaneet parannusta Jämsän tehtaan yhteyksiin.

– Olemme voimakkaasti vaatineet kaksoisraidetta Jämsästä Orivedelle ja edelleen Tampereelta Rauman satamaan. Hallitukset eivät ole kuitenkaan saaneet aikaan rahoitusta perusteollisuutta palvelevalle tärkeälle yhteydelle. Olemme myös ajaneet sähköveron alentamista EU:n sallimalle minimitasolle. Toivottavasti siitä saadaan päätöksiä, mutta Kaipolan osalta valitettavasti liian myöhään, Kankaanniemi harmittelee.

Jämsään vaaditaan tukipakettia

Paperitehtaan sulkeminen tekee ison kolon noin 20 000 asukkaan Jämsän kuntatalouteen. Kotiaho ja Kankaanniemi vaativat valtiolta tukea Jämsän auttamiseksi.

– Kyllä tässä kaupunginvaltuutettunakin mietityttää, miten pystytään täyttämään valtion antamat velvoitteet. Tilinpäätökset ovat olleet liian pitkään negatiivisia ja nyt tuli lisäksi tällainen pommi. Olen ollut yhteydessä eri puolueisiin ja yhteistä hyvää ajetaan. Kyllä valtiolta pitää tulla jonkinlainen tukipaketti Jämsään, Kotiaho vaatii.

Tehtaan sulkeminen alentaa Kotiahon mukaan metsänomistajien puun myyntituloja ja nakertaa bruttokansantuotetta koko maan laajuisesti. Kovin isku kohdistuu kuitenkin jo entuudestaan muuttotappiosta kärsivään Jämsään. Kaupungissa on paljon halpoja asuntoja myytävänä ja tehtaan lakkauttaminen ei edesauta asuntokauppaa.

– Kun työttömäksi uhkaa jäädä iso joukko ihmisiä pienellä paikkakunnalla, niin siellä on todella vaikea työllistyä. Verotuotot ja ostovoima pienenevät, asuntojen hinnat alenevat ja kaupungin talous kärsii raskaasti. Tarvitaan valtiovallan paketti ja pysyviä ratkaisuja Jämsän seudun tarpeiden rahoittamiseksi. Ihmisille täytyy etsiä koulutusta ja työpaikkoja. Perussuomalaiset tarjoavat yhteistyötä siihen, että ihmisten auttamiseksi tehdään kaikki voitava, Kankaanniemi sanoo.

Teollisuudella synkät näkymät

Kankaanniemen mielestä koko Suomen teollisuuden tulevaisuus näyttää synkältä nykyhallituksen toiminnan seurauksena.

– Rahat työnnetään Etelä-Eurooppaan huijareille ja täysin järjettömästi Suomen kannalta. Nyt kun pitäisi tukea kansallista tuotantoa, elinkeinoelämää ja suomalaisia ihmisiä, niin annetaan lupauksia miljardeista etelään. Se on äärimmäisen vastuutonta politiikkaa, Kankaanniemi jyrähtää.

Hän parantaisi suomalaisen yritystoiminnan kilpailukykyä alentamalla sen kustannustasoa, eikä parantamalla muiden maiden kilpailukykyä.

– Se on pahinta itsensä ampumista mitä pahimmalla tavalla. Tässä on erityisesti sosiaalidemokraattien ja keskustan hallitus epäonnistumassa oikein raskaasti. Kilpailukyky on ratkaisevaa, kun eletään avointen rajojen EU:ssa ja toisaalta vastassa on Kiina, joka polkee hintoja ja tekee kaiken mahdollisen. Siihen Suomi ei pysty vastaamaan, jo se ei ole kansallisesti riittävän itsekäs, Kankaanniemi katsoo.

Myös Kotiaho vastustaa Etelä-Euroopan maiden rahoittamista suomalaisten kustannuksella.

– Hallitus tahtoo näköjään lopettaa teollisen toiminnan Suomesta. UPM:n mukaan Suomen tuotanto mahtuisi markkinoille, jos tuotanto olisi halvempaa. Nyt energiavaltainen teollisuus siirtää tuotantonsa maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö ja halvempi tuotanto. Ilmasto ei siitä parane, jos tehdas siirretään Suomesta Eurooppaan tai muuhun maanosaan. Pelkään, että Suomesta putoaa vielä lisää paperilinjoja, Kotiaho toteaa.