

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Vihreä ideologia sekoitti pakan: Kuiviketurvetta ei riitä maatiloille koko talveksi
Maatilat joutuvat nyt miettimään vaihtoehtoja korvaamaan turvetta. Viime kesänä nostettu kuiviketurve ei kata koko talven tarvetta. Myös kasvihuoneet tarvitsisivat kasvuturvetta.
Suomen Uutisten tavoittamat turvetuottajat Etelä-Pohjanmaalta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kymenlaaksosta kertovat, että kuiviketurpeesta tulee pulaa talvella koko Suomessa. Vanhoja varastoja ei ole, ja viime kesänä ei turvetta noussut riittävästi märän kesän, tuotantoalueiden vähenemisen ja hallituksen tekemien päätösten vuoksi. Tuottajat toivovat, että hallitus tekisi päätöksensä perustuen tieteeseen ja tutkimukseen, ei ideologiaan.
Kuiviketurve on osa Suomen ruokaturvallisuutta ja siksi niin tärkeä. Perussuomalaiset ajaa turvetuotannon jatkamista.
Elinehto ruoantuotannolle
Kuiviketurvetta nostettiin alle tavoitteiden kautta Suomen. Osassa maata sateet häiritsivät, ja kaikkialla isona ongelmana ovat vanhat tuotantoalueet. Ympäristöturvetta eli kuivike- ja kasvuturvetta saadaan ensimmäiset vuodet, kun uusi neva avataan. Sitä on paikasta riippuen puolesta metristä kahteen metriin. Sen alla ovat energiaturpeeksi kelpaavat kerrokset, joista voidaan nostaa turvetta 20-40 vuotta.
Koska maan hallitus halusi lopettaa turvetuotannon, uusia nevoja ei ole avattu. Vanhoista nevoista nousee pääosin vain energiaturvetta.
Kuiviketurpeen käyttö on elinehto suomalaiselle puhtaalle ruoantuotannolle. Turve imee hyvin kosteutta, eivätkä siinä viihdy bakteerit, koska se on hapanta. Eläimet pysyvät terveempinä, ja antibioottien käyttö vähenee.
Onnistuneen viljasadon ansiosta tilat ovat saaneet olkia, joilla pystytään osittain korvamaan turvetta. Kaikkiin tarkoituksiin ja kaikille eläimille olkea ei kuitenkaan voi käyttää. Turvetta tarvitaan.
Turpeen loppumista pelätään
Yrittäjä Ari Niemi on tuottanut turvetta 45 vuotta Kouvolan lähellä. Kymenlaaksoa sateet eivät kiusanneet tänä kesänä. Tuotanto loppui vasta kaksi viikkoa sitten, ja kenttiä kunnostetaan parhaillaan ensi kautta varten.
– Me nostettiin mitä kerittiin. Karjatilat ovat täältä lähes loppuneet, ja kuiviketurve menee hevostiloille pitkin maakuntaa. Porvooseenkin vein hiljattain. Siellä pelättiin, että turve loppuu, hän sanoo.
Hän muistuttaa myös energiaturpeen tärkeydestä lämmöntuotannossa ja kattilanhoitoaineena lämpövoimaloissa.
– Kattilat syöpyvät pelkällä puulla. Turpeessa on rikkiä, joka syö puunkuorta ja haketta poltettaessa syntyvää klooria, ja kloori puolestaan hävittää rikkiä. Näin turve ja puu palavat puhtaammin yhdessä. Tämä pitäisi ymmärtää, hän painottaa.
Turpeen tulevaisuus huolettaa
Pohjois-Pohjanmaalla kuiviketurvetta saatiin vain viidesosa tavoitteesta.
– Alueet ovat pienentyneet, kun uusia soita ei ole avattu, ja kesäkin oli huono, kertoo toimitusjohtaja Hannu Isokääntä Megaturve Oy:stä Merijärveltä. Yritys myy turvetta Rovaniemen ja Jyväskylän välille, varsinkin Oulun, Kainuun ja Länsi-Lapin alueille. Kasvuturvetta se vie kotimaan lisäksi myös Keski-Eurooppaan.
Kotimaassa asiakkaina ovat lehmä- ja mullitilat sekä hevostallit.
– Paljon on kysytty, löytyykö turvetta tulevaisuudessa. Kyllä tulee pula hyvästä kuiviketurpeesta. Yksi tilallinen Kalajoelta sanoi, että hänen pitäisi kerätä kaikki Kalajoelta löytyvät oljet, jotta selviäisi ilman turvetta. Eihän sellainen ole mahdollista, ja olkea ei voi kaikissa kohteissa käyttää. Kuiviketurpeelle on kova tarve.
Turvetta tarvitaan, jos halutaan säilyttää oma ruoantuotanto. Turve on myös hyvä maanparannusaine.
Isokääntä arvioi yrityksensä myyvän jouluun mennessä kesällä nostetut kuiviketurpeet.
– Meillä on yhteistyökumppaneita, joiden turvetta välitetään kauempaa.
Kasvuturvetta viety ulkomaille
Turpeen varaan ei Megaturpeessa kauaa enää lasketa.
– Omilla pojilla olisi intoa alkaa alalle, mutta nyt katsellaan muita aloja, kun ei uusia alueita avata.
Yritys on myynyt 23 vuotta kasvuturvetta Hollantiin.
– Se on siellä korvaamatonta, ja sitä tarvitaan miljoonia kuutioita. Sielläkin ollaan huolissaan, mitä Suomen turvealalla tapahtuu.
Hollannin lisäksi Megaturve on myynyt turvetta Saksaan ja perinteiseen turvemaahan Irlantiin.
– Sielläkin töppäilivät turpeen lupien kanssa. Aiemmin myivät Irlannista 2,5 miljoonaa kuutiota vuosittain turvetta ulos, nyt ostavat 750 000 kuutiota omiin kasvihuoneisiinsa.
Osataan sitä möhliä siis muuallakin.
Kasvun verran nostoa
Isokääntä toivoo, että turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi ja päästömaksusta korvattaisiin kompensaatiota kansallisesti.
– Sallittaisiin kasvun verran nostoa, se olisi kestävällä pohjalla. Ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan. Nyt sopimukset ovat vain vuodeksi.
Hän vaatii myös, että tieteen ja tutkimuksen pitäisi ohjata päätöksentekoa, ei ideologian.
– Suot kasvavat joka vuosi, ja sitä ei hyväksytä uusiutuvaksi! Maakaasua saa käyttää, turvetta ja puuta ei saisi. Ennen kuin lopetetaan edellinen, pitäisi olla seuraava asia mietittynä, ettei jouduta kriisitilanteeseen niin kuin nyt.
Hän toivoo myös nopeampaa lupien käsittelyä.
– Nyt voi mennä 10 vuotta ennen kuin uuden alueen saa luvitettua. Ei yksityisellä firmalla ole varaa odotella.
Ensi talvena Suomeen tuotaneen kuiviketurvetta Virosta ja Ruotsista, joissa turve katsotaan uusiutuvaksi ja joissa sen tuotanto jatkuu normaalisti. Toinen asia on se, riittääkö naapureilta turvetta tänne ja mihin hintaan.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Hannu Isokääntä Ari Niemi ruokaturva karjatilat Ruoantuotanto sähkön- ja lämmöntuotanto tuontiturve turvetuottajat energiaturve maatilat turvetuotanto kuiviketurve kasvuturve vihreä ideologia Uusiutuvat energianlähteet Turve
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU uhkaa omaa ja Suomen ruoantuotantoa – Huhtasaari ja Hakkarainen: ”Ilmastohulluuden nimissä tehtävä tuhotyö jatkuu”

PS-mepit: Ilmastohulluuden nimissä tehtävä tuhotyö jatkuu – EU suunnittelee turpeen täyskieltoa, toiminta uhkaa jo Suomen ruoantuotantoa

Reijonen: Miten on mahdollista, että hallitus on antanut turpeen tuotannon romahtaa?

Suomalaisen kasvu- ja kuiviketurpeen saanti on turvattava

Mäenpää puolustaa turvetuotannon jatkamista: ”Ketä lämmittää turve luonnontilaisessa suossa?”

Alankomaiden hallitus pistää tuhansia maatiloja lunastukseen täyttääkseen EU:n vaatimukset
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








