

Vihreä Lanka
Vihreät lakkauttaa puoluelehtensä, mutta mistä päätös johtui?
KOMMENTTI | Vihreiden puoluehallitus on päättänyt lakkauttaa puoluelehti Vihreän Langan. Mitä tekijöitä on päätöksen taustalla?
”Vihreiden puoluehallitus on päättänyt 19.10. pitämässään kokouksessa, ettei Vihreät jatka Vihreä Lanka Oy:n rahoittamista nykyisen sopimuskauden päättyessä vuodenvaihteessa. Vihreät on Vihreän Langan suurin rahoittaja, ja päätös todennäköisesti johtaa lehden lakkauttamiseen”, kertoo vihreiden puolue kylmäkiskoisella tiedotteella.
Päätös on otettu vihreissä vastaan hämmentyneissä tunnelmissa.
Otteita vihreiden keskustelupalstalta:
”Todella surullinen juttu. Käytännössähän tässä erittäin tasokas vihreä journalismi vaihtunee puolueen tiedotukseksi ja yleiseksi viestinnäksi.”
”Viestintä voitti, journalismi hävisi.”
”Mitä ihmettä. Tuli ensimmäisenä mieleen onko aprillipäivän uutinen julkaistu reilusti etuajassa.”
”Ei! Ei! Ei hyvä! Kehno päätös ja kehno tiedote puolueelta. Tosi ikävää, että puoluehallitus ei näe lehden mahdollisuuksia ja merkitystä asioihin syventymisessä, analyysissä ja pitkäjänteisessä oppimisessa. Lyhytnäköistä touhua.”
Langan päätoimittaja-toimitusjohtaja Riikka Suomisen mukaan päätös kaventaa entisestään suomalaista journalismia.
– Vihreiden päätös lakkauttaa Vihreä Lanka heikentää vapaata tiedonvälitystä Suomessa, hän kirjoittaa.
Pettynyt Suominen muistuttaa, että Vihreä Lanka on yhtä vanha kuin vihreä liike ja vanhempi kuin Vihreä Liitto.
– Mutta mikään määrä minun harmiani ei pelasta Vihreää Lankaa. Puolueet saavat nykyään käyttää puoluetuen parhaaksi katsomallaan tavalla ja vihreiden puoluehallitus on päätynyt tähän ratkaisuun.
Suominen asettelee sanansa varoen, mutta sanojen merkitys on silti selkeä: ”Viestinnän ja journalismin välillä onkin oleellinen ero. Vihreän Lanka lähtee lukijoiden oikeudesta tietää. Journalismin asiakas ovat lukijat. Viestinnän asiakas on lähettäjä. Niinpä ne tahot, joilla on rahaa, saavat sanomansa entistä paremmin julki. Lukijat saavat kuulla niiden viestejä.”
Sama suomeksi: vihreät ei ole kiinnostunut itsenäisestä lehdestä, johon puoluekoneistolla on heikko päätäntävalta. Puolue haluaa mieluummin käyttää rahansa sataprosenttisesti kontrolloituun viestintään.
Lankaa aiemmin päätoimittanut Juha Honkonen pitää lopettamispäätöstä ”todella typeränä”.
Edessä on toiset päätoimittamani lehden hautajaiset vuoden sisään. Todella typerä päätös vihreiltä. #vihrealanka https://t.co/uHEsAY5FP9
— Juha Honkonen (@juhahonkonen) October 23, 2019
Honkonen joutui omalla päätoimittajakaudellaan vakaviin ristiriitoihin silloisen puheenjohtaja Ville Niinistön kanssa. Hän kommentoi asiaa ESS:ssä 2016:
– Monta kertaa Niinistö soitti vihaisena ja moitti ties mitä juttuamme. Tekstiviesteilläkin hän pommitti. Niinistö tuli mieleeni, kun Suomen Kuvalehti uutisoi Sipilän viesteistä Ylen toimitukseen. Niiden jälkeen on oli hieman huvittavaa lukea, kuinka Sipilän pitäisi Niinistön mukaan puolustaa median riippumattomuutta. ”Pääministerin toiminta kaventaa suomalaisen avoimen keskustelun merkitystä ja median roolia”, Niinistö sanoi Lännen Medialle. Ehkä hänen pitäisi katsoa ensin peiliin, Honkonen summasi.
Honkosen aiemmat kommentit sekä tänään uutisoitu rahoituksen lakkauttaminen vihjaavat, että itsenäistä asemaansa korostanut lehti ei ole toiminut puolueen edellyttämällä tavalla.
Lisäksi lehden verkkotavoittavuus on jäänyt varsin vaatimattomaksi. Lehden verkkoversion some-tykkäys- ja jakomäärät eivät ole lähelläkään muiden puoluelehtien vastaavia lukuja.
Lopetuspäätökseen lienee vaikuttanut myös Yle Uutisten ja Helsingin Sanomien nykyinen toimituspolitiikka. Molemmat toistavat kritiikittä vihreiden politiikkaa. Osa toimittajista toimii suoranaisina puolue-aktivisteina.
Vihreä Lanka perustettiin vuonna 1983 alunperin vihreän eduskuntaryhmän tiedotuslehdeksi. Vuonna 1988 sen julkaisijaksi tuli Vihreä Lanka -osakeyhtiö. Lehden päätoimittajina ovat toimineet esimerkiksi nykyinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), nykyinen työministeri Timo Harakka (sd.) ja vuoden vaihteessa väistyvä Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreiden puoluejohto määräsi: Eduskuntavaaliehdokkailta suut tukkoon maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista

Eero Paloheimo vihreistä: massamuuton puolustaminen oli täydellistä typeryyttä

Touko Aalto ei enää nouse
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








