

Wille Rydman osti tilaa lauantain Hesarista, ja nyt siinä lukee: ”Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta” – episodi kertoo haavoittuneen lehtijätin kaikkien aikojen alennustilasta
KOMMENTTI | Onhan se hätkähdyttävä vaalimainos. Wille Rydmanin kuva Helsingin Sanomissa ja vieressä isolla teksti: ”Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta”. Päätoimittaja Matias Turkkila pohtii kolumnissaan, miksi HS:n oli pakko julkaista vahvaa imagohaittaa aiheuttava mainos.
Se suppeneva joukko suomalaisia, jotka edelleen lukevat HS:ää, saivat tänään ihmeteltäväkseen Wille Rydman (ps.) vaalimainoksen. Hän ottaa siinä suoraan kantaa lehden tekemään Rydmania koskevaan kiistanalaiseen häväistyskirjoitukseen.
”Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta”, Rydman toteaa mainoksessa.
Nolottaa kyllä mainostaa HS-lehdessä. Arveluttavinta on, että mainoksen ostamalla tulee rahallisesti myös tukeneeksi kyseistä aviisia. Mutta ehkä se, että sai tämän mainoksen luikahtamaan sensuurin ohi päivän lehteen, oli sen arvoista. Lue myös pienin präntti oikeassa laidassa. pic.twitter.com/yWHYWocVES
— Wille Rydman (@willerydman) March 18, 2023
Rydmanin mainos on julkaistu sekä painetussa lehdessä että näköislehdessä. Mainoksen maksajiksi on ílmoitettu ”joukko entisiä Hesarin tilaajia / Vapauden vaalijat ry”
On ennenkuulumatonta, että lehti julkaisee itseään koskevaa suoraa kritiikkiä.
Mutta nyt kyseessä olikin poikkeustapaus.
HS-päätoimittaja Antero Mukka yrittää paikkailla vahinkoa kommentoimalla julkaisupäätöstä Rydmanille Twitterissä: ”Kiitos ilmoitusasiakkuudestasi. On arvokasta, että näissäkin vaaleissa kansanedustajaehdokkaat kokevat laadukkaan ja luotettavan uutismedian toimivana alustana ajatuksistaan kertomiseen. Nämäkään eivät luiskahda lehteen, vaan on tehty sananvapauden pohjalta oikea julkaisupäätös.”
Kuten aina, HS yrittää nostaa itseään ja kiillottaa kilpeään ”luotettavana ja laadukkaana”. Mutta sanojen takana piilee paljon muutakin.
Lehti on puun ja kuoren välissä. Ja se on hyvin haavoittuvassa asemassa.
Mukan kommentin rivien välistä voi helposti lukea, että mainokselle on jouduttu antamaan johtoportaan hyväksyntä. Mutta miksi se päätti julkaista itselleen vahingollisen mainoksen?
Pohditaan hetki, miksi asiat ovat tapahtuneet niin kuin ne ovat tapahtuneet.
Tiedämme, ettei HS koskaan julkaise itsekriittistä aineistoa. Se ei julkaise sitä mielipidekirjoituksissa eikä edes vastineissa.
Miksi siis mainoksen julkaisu sallittiin?
Syy on juridinen riski.
Jos HS olisi sensuroinut mainoksen, sitä olisi syytetty sensuurista sitä itseään koskevassa asiassa. Lehti on jo nyt poliisitutkinnassa törkeästä kunnianloukkauksesta Rydmanin tapaukseen liittyen. Mainoksen kritiikin estäminen olisi todennäköisesti noussut esiin tulevassa oikeudenkäynnissä yhtiölle negatiivisena, riskiä kasvattavana asiana.
HS:n suhde Rydmaniin ei ole pelkästään journalistinen. Suhde on ennen muuta juridinen. Silloin pätevät eri säännöt.
Hs on jo nyt ennennäkemättömässä luottamuskriisissä. Ex-päätoimittaja Kaius Niemen kännisekoilut ja sotilassalaisuuksien paljastamisesta aiheutuvat mainehaitta on syönyt HS:n uskottavutta ennätysmäisellä tavalla. Niemen tuleva oikeudenkäynti on HS:lle kitkerää myrkkyä.
Uuden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven on pakko saada tilanne rauhoittumaan nopeasti.
Yhtiöllä ei ole varaa ottaa enää pienintäkään juridista riskiä. Jos HS ottaa turpiinsa myös Rydmania koskevassa tapauksessa, sen vaalima kruununjalokivi – tutkiva journalismi – joutuu naurunalaiseksi. Tulilinjalla ovat Rydman-juttua rakentaneet Salla Vuorikoski, Paavo Teittinen ja Samuli Suonpää. Vuorikoski ja Teittinen ovat tehneet aiemmin pahoja hutilaukauksia. Suonpäällä puolestaan on poikkeuksellisen mittava rikosrekisteri.
Suomnpään tuorein tuomio on vuodelta 2018, törkeästä kirjanpitorikoksesta. Aiemmin hänet on tuomittu vankeuteen avunannosta törkeään veropetokseen, törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta sekä törkeästä kirjanpitorikoksesta. Aiemmin hän on saanut lainvoimaisen vankeusrangaistuksen törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä kavalluksesta.
On epäselvää, miksi HS otti riveihinsä petostaustaisen toimittajan.
Jatkuva rypeminen on tehnyt HS:n asemasta hyvin hauraan. Mikään media ei kestä sitä, että sen päätoimittajia nähdään useammin oikeussalien auloissa kuin A-studioissa.
HS:n voima ei ole entisellään, eikä sillä ole varaa uusiin virheisiin. Jättiläinen on vakavasti haavoittunut, ja sen Akilleen kantapää loistaa paljaana.
Niinpä HS:llä ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin niellä ylpeytensä ja julkaista itseään moittiva mainos. Se on äärimmäisen noloa, mutta koska juridista riskiä ei voi enää lisätä, niin vääjäämätön loppputulos on juuri tällainen.
MATIAS TURKKILA
Katso myös:
Wille Rydman höykyttää paneelissa HS:n ”tutkivaa journalismia” olan takaa. Hän kysyy, kuinka lehden toimittajilla on edelleen pokkaa jatkaa virheellisten väittämien esittämistä, vaikka lehti on asiasta poliisitutkinnassa:
Wille Rydman ei liennytä. Hesari saa kuulla kunniansa.@willerydman pic.twitter.com/aHHGxgR3mR
— Suomen Uutiset (@SUutiset) March 15, 2023
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Erja Yläjärvi Salla Vuorikoski Paavo Teittinen Antero Mukka Samuli Suonpää Wille Rydman Helsingin Sanomat Kaius Niemi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Wille Rydman kävi taistoon lähes mahdotonta ylivoimaa vastaan, ja nyt vaaka kääntyy – Helsingin Sanomia epäillään törkeästä kunnianloukkauksesta, Rydman julkaisee kirjan ”Salaisuus, jota ei ollut”

Wille Rydman teki kirjan kujanjuoksustaan, keskustelee tiistain Mediaillassa tiedetoimittaja Marko Hamilon kanssa (suora lähetys)

Wille Rydman kertoo kohukirjassaan, että välit kokoomukseen olivat hiertäneet jo pitkään – tukkanuottasilla Raija Toiviaisen, EU-tukipaketin ja Kirsi Pihan vuoksi

Kokoomuspolitiikko kyseenalaistaa Wille Rydmania syyttävän ”Petran” tarinan

Halla-aho kertoo tapauksesta, jossa yksi Wille Rydman -jutun toimittajista painosti lapsiperheitä vahingoittaakseen inhokkipoliitikkoa – ”Hesarille MIKÄÄN rima ei ole liian matalalla”

Seiskan toimittaja kertoo oudosta vedätyksestä: 2019 Wille Rydmanille yritettiin virittää median avulla ansa – ”Teema liittyi nuoreen naiseen. Minulle syötettiin valheellista tietoa”

Onko Helsingin Sanomat kertonut satuja, valtionsalaisuuksia, molempia vai ei kumpaakaan? HS joutuu puntariin sekä Wille Rydmanista että turvallisuussalaisuuden paljastamisesta

Wille Rydmania jahtaavalla HS-toimittajalla synkkä rikoshistoria: tuomittu useista törkeistä rikoksista – HS-johto: ”Täysi luottamus”

Helsingin Sanomat ensin pilkkasi pääkirjoituksessaan konkurssin tehnyttä julkkisyrittäjää – nyt päätoimittaja selittelee kömmähdystä somessa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








