

Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja PS-Nuorison puheenjohtaja Joakim Vigelius keskustelivat wokesta. / SU
Woke on moderni riita-ideologia, jonka määrittämät ongelmat asettuvat normaaliväestön arkisen ymmärryksen ulottumattomiin
Woke on kulttuurillinen ilmiö, jonka vaikutuksesta kertoo esimerkiksi se, että kysymykset kuten voiko mies synnyttää tai onko Afrikan tähti -lautapeli rasismia ovat tänä päivänä osa yhteiskunnallista keskustelua, vaikka vielä 1990-luvulla ei moisia järjettömyyksiä juurikaan olisi pohdittu. Suomen Perusta -ajatuspajan uudessa artikkelimuotoisessa WOKE-kirjassa kirjoittajat pohtivat ja purkavat auki woke-ilmiötä sekä sitä, mihin se pyrkii.
Mitä woke on? Ensinnäkin on syytä ymmärtää, että kyse on suurten ristiriitojen yhteensulautumisesta. Woke-ideologiaan törmää etenkin yliopistomaailmassa, vaikka woke nimenomaan asettaa identiteettikysymykset ja ideologian tieteellisen tiedon edelle.
Wokelle ominaista on, että woke-ideologian omaksuneet ajattelevat olevansa suvaitsevaisia ja puolustavansa vähemmistöjä, vaikka todellisuudessa woke on autoritaarista vasemmistototalitarismia, joka haluaa tukkia eri mieltä olevien suut.
Kirjan esittelytekstissä kerrotaan: Woke on pienen piirin ääriajattelua, jolle annetaan suhteetonta näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa. Se vaikuttaa etenkin yliopistoilla, vaikka se nimenomaan asettaa ideologian faktojen edelle. Se on sukua historian aiemmille vallankumouksille, mutta se on vallanpitäjien vallankumous tavallista kansaa vastaan.
Helsingin yliopisto on jo lähes wokettunut
Esimerkiksi woke-ilmiöstä voidaan nostaa vaikkapa Helsingin yliopiston taannoinen ulostulo, jonka mukaan lautapeliklassikko Afrikan tähti on rasistinen.
Sopivasti samaan aikaan WOKE-kirjan julkaisun kanssa Helsingin Yliopisto ilmoitti myös nimittävänsä ilmastoaktivisti Greta Thunbergin kunniatohtoriksi.
Yksi WOKE-kirjan kirjoittajista, perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja Joakim Vigelius luonnehtii, että uutinen saa ”woke-mittarin” värähtämään.
– Onko Thunberg korkeakoulutettu, tai onko hän käynyt edes lukiota harjoittaessaan aktivismia siellä täällä ja seilattuaan Atlantin toiselle puolelle? Nyt hän on saanut yliopistolta korkean kunnianosoituksen. Ehkä jään odottamaan, tuleeko minustakin Helsingin tai Tampereen yliopiston kunniatohtori, Vigelius heittää ironisesti. Hän on itse gradua valmisteleva yhteiskuntatieteiden kandidaatti.
Woken kritisoinnista lähtöpassit yliopistokurssilta
Joakim Vigelius on ajatuspajan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin haastateltavana aiheesta tuoreella videolla, jonka voit katsoa tästä.
Vigelius on tavallaan itse woken kokemusasiantuntija. Vigelius taannoin Tampereen yliopistossa kyseenalaisti sukupuolentutkimusta käsitelleellä kurssilla luennoitsijan puheet siitä, että miehillä voisi olla kuukautiset.
Tapahtumasarja sai alkunsa Vigeliuksen huomattua kurssimateriaaleista väitteen, että miesten vessoissa pitäisi olla pienet roskikset, koska joillakin miehillä voi olla kuukautiset. Vigelius havaitsi, että käsitystä miesten kuukautisista pyrittiin ujuttamaan ovelasti osaksi yliopisto-opetusta.
Seurauksena oli valtava somekohu, ja Vigelius sai hetkellisesti itse lähtöpassit kurssilta.
Yliopistot otollinen ympäristö
Vigelius esittää kirjassa myös oman määritelmänsä wokelle, jonka mukaan woke on riita-aate. Määritelmän mukaan woke on yhdistelmä keksittyjä, muttei aidosti koettuja ongelmia. Se on kattokäsite kirjolle ajattelu- ja toimintamalleja, joita yhdistää näennäinen pyrkimys tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen, mutta jota vaivaa tolkun puute. Sen määritelmät tasa-arvolle ja syrjimättömyydelle ovat ideologisesti intersektionaalisen feminismin, antirasismin ja vasemmistoradikalismin värittämiä, minkä vuoksi woken rummuttamat ’’ongelmat’’ asettuvat jatkuvasti normaaliväestön arkisen ymmärryksen ulottumattomiin.
Vigelius kirjoittaa, että ei ole sattumaa, että woke vaikuttaa ja pesii voimakkaasti juuri yliopistomaailmassa.
Yliopistot ovat olleet mitä otollisinta maaperää paitsi woken synnyttäneessä rodullisessa eripurassa piehtaroinnille myös eripuralle ylipäätään. Näin on etenkin yliopistojen ’’pehmeissä tieteissä’’, kuten humanistisilla sekä yhteiskuntatieteellisillä aloilla, joissa metodologisesti ilmiöiden subjektiivinen tutkinta, ymmärtäminen sekä kriittinen arviointi ovat useimmiten niiden objektiivista mitattavuutta tärkeämpiä.
Kritiikkiä ei yliopistomaailmassa suvaita
Samaan aikaan pehmeillä tieteillä on suhteessa teknistieteellisiin aloihin selkeä yliedustus mediassa, kulttuurissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa, mikä entisestään alleviivaa tarvetta suhtautua kriittisesti woken kaltaisen ilmiön leviämiseen yliopistomaailmassa.
Woke on alkujaan lähtöisin Yhdysvalloista. Varhaista woke-kritiikkiä ilmeni jo Donald Trumpin presidenttikauden alussa, osin hänen valintansa myötävaikutuksesta, kun yliopistot Yhdysvalloissa ja Kanadassa saivat merkittävää huomiota siellä käydyistä identiteettipoliittisista yhteenotoista ja kulttuurisodista. Vigelius katsoo, että jälkikäteen tarkasteltuna niitä voidaan perustellusti kuvata woke-ilmiön esitaisteluina.
Vigelius sanoo, että woke-ideologia on tehnyt yliopistomaailmassa olemisen ahtaaksi niille, jotka eivät tunnusta woken opinkappaleita, kuten sukupuolen moninaisuutta.
– En nyt tarkoita yksinomaan omia kokemuksiani vaan monien muidenkin, sekä Suomen että Yhdysvaltojen yliopistoissa, Vigelius sanoo.
Käänsi tasa-arvoajattelun ylösalaisin
Tiedetoimittaja Marko Hamilo pureutuu omassa esseekirjoituksessaan siihen, miten woke on kääntänyt yhteiskunnassa tasa-arvoajattelun päälaelleen.
Perinteinen yhdenvertaisuusaate noudattaa ihmisoikeustaistelija Martin Luther Kingin periaatetta, jonka mukaan ihmisiä ei tulisi arvioida ihonvärin vaan heidän persoonallisuutensa ja luonteensa perusteella.
Woke-ideologia kuitenkin hylkää kingiläisen yhdenvertaisuusajattelun, sillä wokessa lähdetään siitä, että ihmiset ikään kuin jakautuvat erilaisiin kasteihin tai säätyihin sen mukaan, kuinka paljon kutakin ihmisryhmää on joskus historian saatossa sorrettu. Mitä sorretumpi ryhmä (on joskus ollut), sitä enemmän oikeuksia heillä on, ja valkoiset, seksuaalienemmistöön kuuluvat miehet ovat tässä kastiajattelussa ikään kuin kastittomia ja jo lähtökohtaisesti ”perisyntisiä.”
Tämä perusasetelma on toistunut tasa-arvo- ja rasismikeskustelussa yhä uudestaan viimeisen vuosikymmenen aikana. On syntynyt uusia ilmiöitä, liikkeitä ja lyhenteitä, kuten Black Lives Matter (BLM), kriittinen rotuteoria (Critical Race Theory, CRT) ja woke, eräänlainen sekulaari herätysliike. Nämä liikkeet ovat laajentaneet rasismin ja syrjinnän käsitteiden alaa kattamaan yhä laajemman joukon poliittisia kantoja ja puhetapoja.
Kokoavasti niitä voidaan kutsua identiteettipoliittisiksi liikkeiksi, koska kaikissa niistä keskiössä on jonkin identiteettiryhmän agendan ajaminen muiden ja erityisesti valkoisten kustannuksella. Hamilo kirjoittaa, että jo pelkästään niiden kritisoinnistakin saa nykyään helposti rasistin leiman.
Miksi woke halutaan kiistää?
Yksi wokeen liittyvistä kummallisuuksista on myös se, että keskustelu wokesta on ylipäätään hankalaa, koska woken olemassaolo pyritään usein kiistämään. Woken poisselittämisessä on erityisesti ansioitunut Helsingin Sanomat, joka viime syksynä esitti, että woke-sanaa ei kannattaisi käyttää. Sinänsä Hesarin ehdotus on kummallinen, koska jo neljä vuotta sitten HS uutisoi, miten USA:n entinen presidentti Barack Obama moitiskeli nuoria opiskelijoita moraalisen puhdasoppisuuden haitallisuudesta ja käytti woke-sanaa.
Kielitieteilijä Erkki Seppänen tarkastelee WOKE-kirjassa määrittelyn haasteita sekä sitä, miten woke-keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa pyritään estämään tai hidastamaan väitteillä, joiden mukaan wokesta käytetään vääriä sanoja.
Vaikka woke-ilmiö tai woke-kulttuuri on herättänyt yhä enenevässä määrin keskustelua myös Suomessa ja aihetta on käsitelty runsaasti valtamediassa, siitä on julkaistu useampia kirjoja ja sen tiimoilta on julkaistu myös akateemista tutkimusta, Seppänen kirjoittaa törmäävänsä usein vastaväitteisiin, että mitään wokea ei ole olemassakaan, ettei sitä voi määritellä tai että kyseessä olisi vain oikeiston (tai peräti äärioikeiston) keksimä olkiukko.
Woke-väki kiistää ilmiön olemassaolon
Seppäsen osuva havainto on: kun jotain ei voida nimetä, siitä ei myöskään voida puhua.
Saman havainnon on tehnyt myös bloggaaja ja some-vaikuttaja nimimerkillä wokal distance, jonka selitys tiivistetysti on, että on mahdotonta vastustaa sellaista ilmiötä, jonka olemassaoloa ei voi hahmottaa ja jolle ei ole annettu nimeä.
1/
It isn't "Woke"
It isn't "Critical Race Theory"
It isn't "Socialism"
It isn't "Critical Social Justice"
It isn't "Neo-marxism"
It isn't "Cultural Marxism"
It isn't "political correctness"Why you aren't allowed to give *IT* a name,
A thread 🧵https://t.co/5gVlF1bTSj
— Wokal Distance (@wokal_distance) September 4, 2022
Kun jokin ajatussuunta tai ideologia on nimetty ja sille on määritelty sisältö, nimeäminen antaa mahdollisuuden erottaa idea muiden ideoiden joukosta, tarkastella sitä läheltä ja esittää kritiikkiä sitä kohtaan. Tätä woke-väki ei halua sallia tapahtuvan. Väitteisiin woken kiistämisestä voi siis suhtautua varauksella.
Suomen Uutiset suosittelee WOKE-kirjan lukemista kaikille. Kirjan pääset lukemaan tästä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- miesten kuukautiset vasemmistototalitarismi Woke-ideologia woke-kulttuuri Afrikan tähti ideologinen hömppä yhdenvertaisuusperiaate Joakim Vigelius Woke sukupuolten moninaisuus intersektionaalinen feminismi vasemmistoradikaalit Greta Thunberg Identiteettipolitiikka Helsingin Yliopisto Antirasismi Erkki Seppänen Martin Luther King Donald Trump Marko Hamilo Suomen Perusta Simo Grönroos Barack Obama
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylen uusi vaalikone räikeästi epätasapainossa – perussuomalaisten poliittinen linja on pyritty häivyttämään pois

Hämmentävä naistenpäivä Suomessa: Sukupuolentutkimuksen dosentti ei osaa määritellä, mikä on nainen

Kääk! Disney kielsi julkaisemasta Don Rosan legendaarisia Roope Ankka -sarjakuvia woke-syistä

Kiilusilmät nousevat kumpujen yöstä – Woke ei ole ideologia vaan fanatismia

Woke elää ja voi hyvin syntisissä yliopistokaupungeissa – taustalla eliitin ja kansan ikiaikainen kuilu sekä kaipuu paratiisiin

Rajua kritiikkiä tv:n deittiohjelmalle: Liian paljon valkoisia alttarilla – ei edusta koko kansaa

Olutbrändi Bud Light ryhtyi wokettamaan: Emoyhtiön osake rommasi, tuohtuneet asiakkaat vaihtoivat toiseen kaljamerkkiin

Ruotsin yleisradio raportoi jälleen epäkohdasta: Valkoiset, keski-ikäiset miehet yliedustettuina uutisissa

Olutbrändi Bud Lightin woke-tuska pahenee: Amerikkalaisten entinen suosikkikalja ei enää mene kaupaksi edes alennusmyynnissä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








