

Tukholman Rinkebyn kaupunginosa on täytetty maahanmuuttajilla. / LEHTIKUVA
Yli puolet Ruotsin kunnista kärsii sosiaalisesta dumppauksesta – taantuville alueille jää käteen mustapekka
Ankara pula asunnoista ja osaavasta työvoimasta raastaa menestyviä kuntia Ruotsissa. Siksi kunnat pyristelevät eroon ihmisistä, joiden saamat tuet ovat suuremmat kuin anti yhteiskunnalle. Syrjäytymisvaarassa olevaa väkeä dumpataan sinne, missä on edullisia asuntoja mutta valitettavan vähän mitään muuta tekemistä. Segregaatio sen kun etenee.
Sandvikenissä koettiin melkoinen yllätys, kun kuntaan pyytämättä ja yllättäen ilmestyi 182 uutta asukasta lyhyen ajan sisällä. Kongosta lähtöisin oleville kiintiöpakolaisille oli osoitettu ovea Tukholman alueen kunnista, kun pääkaupunkiseudun kahden vuoden lakisääteinen elatusvelvollisuus oli loppunut.
Tukholman kunnat etsivät kongolaisille uudet edulliset asunnot – tässä tapauksessa Sandvikenin vuokrataloista – ja toivottivat hyvää matkaa. Ihmiset eivät voineet vaikuttaa itseään koskevaan päätökseen, vaikka haluja olisi ollut.
– Aiempi asuinpaikkamme osoitti meidät Sandvikeniin ja maksoi ensimmäisen vuokran, kertoo näkövammainen Elemide Dunia Dagens Nyheterissä.
– Meillä ei ollut valinnan mahdollisuutta, vaikka itse emme tätä tahtoneet.
Kunnat pallottelevat vähäosaisia
Sosiaalinen dumppaus (social dumpning) on yhteiskunnallinen ongelma, jossa tuensaajia ohjataan kunnasta toiseen heidän omaa tahtoaan kuulematta. Dagens Nyheterin tekemä selvitys paljastaa, että jopa kaksi kolmannesta kyselyyn vastanneista Ruotsin kunnista on ollut tekemisissä ilmiön kanssa.
Kunnat joutuvat ottamaan vastaan muuttajia, joita ne eivät välttämättä haluaisi, mutta joista asuntopulasta kärsivät muuttopaineen alla olevat menestyvät asutuskeskukset haluavat eroon.
Vähäväkisissä kunnissa suivaannuttaa juuri se, että ne joutuvat pakon edessä kantamaan vastuun ja kustannukset ihmisistä, jotka joutuvat lähtemään paremmin voivilta paikkakunnilta.
Tämä siitäkin huolimatta, että valtio osallistuu uusien asukkaiden kustannuksiin. Toki vastaanottavien kuntien mielestä liian vähän.
Syynä huutava asunto- ja osaajapula
Suurkaupungeissa ja aluekeskuksissa tarvitaan osaavaa työvoimaa ja asunnoista on huutava pula. Siksi menestyvillä paikkakunnilla on painetta päästä eroon ”taloudellisesti syrjäytyneistä” sekä itse hankittua asuntoa vailla olevista henkilöistä.
Hiipuvilla paikkakunnilla on asuntoja, muttei välttämättä työtä tai aktiviteetteja. Ja ongelma on valmis.
– Kun valtio osoittaa ihmisiä kuntiin, joissa ei riitä asuntoja, niin lopputulos on tämä. Ja kun valtio ei kanna vastuutaan, kunnat joutuvat sitten toisiaan vastaan, sanoo Tukholman alueella sijaitsevan Solnan kunnanhallituksen puheenjohtaja Lars Rådén.
Hänen mielestään vika on Ruotsin lainsäädännössä, joka ei ota huomioon realiteetteja eli asunto- ja osaajapulaa.
Ongelmat kasautuvat
Sosiaalista dumppausta on käsitelty virkatasolla ja tultu tulokseen, jonka mukaan se lisää kuntien välistä epätasa-arvoa ja lisää segregaatiota. Kotoutuminen heikentyy ja jo syrjäytyneille koituu aina vain lisää hankaluuksia.
”Joskus muutto johtaa siihen, että työllistyneestä henkilöstä tuleekin tukiriippuvainen”, todetaan hallitukselle annetussa raportissa.
Aiemmin tehdyistä selvityksistä käy ilmi, ettei ihmisten siirtäminen uusiin ympyröihin ole tuonut muutosta heidän tilanteeseensa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kunnan vuokra-asunnot asuntopula tukiriippuvaisuus Lars Rådén Elemide Dunia social dumpning sosiaalinen dumppaus Solna Sandviken maahanmuuttolainsäädäntö osaajapula segregaatio huono-osaisuus kongo kiintiöpakolaiset työllistyminen Valinnanvapaus Tukholma Syrjäytyminen Kotoutuminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Jengirikolliset muuttavat pois ongelmalähiöistä: ”Liian vaarallista asua”

Tanska repii ongelmalähiöt maan tasalle – rinnakkaisyhteiskunnat jäävät historiaan asukkaiden muuttaessa muualle

Pahoinpitelyistä ja ryöstöistä epäilty nuorisojoukko herättää huolta ja kuumotusta Helsingin ”onnellisten saarella”

Vieraskielisten määrä voimakkaassa kasvussa pääkaupunkiseudulla – kasvun hallinta hakusessa

Vastaanottokeskus tulla tupsahti Espoon Miilukorpeen – paikalliset asukkaat vastustavat: ”Pelottaa nuoren tytön äitinä”

Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: ”Karut vaikutukset joka sektorille”

Jengirikolliset soluttautuvat poliisihallintoon – etsivät pääsyä hyödyllisiin tietoihin

Leväperäisyys kunnissa kustantaa veronmaksajille miljardeja – tekoäly paljastaa isännättömän rahan ongelman
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








