

LEHTIKUVA
Yli puolet Ukrainan pakolaisista siirtynyt tukiluukulta palkkatöihin – harva suunnittelee enää paluuta kotimaahan
Venäjän hyökkäystä paossa olevat ihmiset ovat sopeutuneet nopeasti uuteen yhteiskuntaan ja työllistyvät vikkelästi. Ero on suuri moneen muuhun pakolaisryhmään verrattuna. Toki taustalla on yhteinen eurooppalainen kulttuuriperinne sekä maahan tulleiden hyvä koulutus. Moni aikookin jäädä niille sijoilleen rakentamaan yhteistä hyvinvointia.
Valtioneuvoston kanslia (Regeringskansliet) tilasi keväällä ainutlaatuisen haastattelutatutkimuksen, jonka avulla pyrittiin selvittämään Ruotsiin tilapäisen suojelun piiriin päätyneiden ukrainalaisten nykyinen tilanne ja toiveet heidän itsensä kertomana. Tutkimuksen suoritti Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.
Asenne ratkaisee kotiutumisessa
Haastattelututkimus tehtiin huhti-toukokuun aikana ja siihen osallistui 4 682 ukrainan kansalaista sekä 64 kolmannen maan kansalaista. Haastatellut edustavat 19 prosenttia koko maassa olevasta ukrainalaisesta pakolaispopulaatiosta. Kysely vietiin läpi puhelimitse tai verkon välityksellä.
Haastateltujen ukrainalaisten asennetta kuvaavat hyvin heidän esittämänsä keskeiset toiveet: kieltenopetusta kaipasi 51 prosenttia ja tukea työpaikan hankkimiseen tarvitsisi 43 prosenttia pakolaisista. Kyseiset ominaisuudet ovat YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan keskeisiä tekijöitä uuteen yhteiskuntaan sopeutumisessa, jota integraatioksikin kutsutaan.
Ylikoulutus vaikeuttaa työllistymistä
Sotaa Ukrainassa pakenevista miehistä oli työelämässä 69 prosenttia, naisista töissä kävi joka toinen. Loput aktiivisten pakolaisten ryhmästä etsi töitä. Vain 12 prosenttia kaikista haastatelluista oli passiivisia. He olivat eläkeläisiä, opiskelijoita tai työttömiä, jotka eivät hakeneet töitä.
Ukrainalaisten jo muutenkin korkeaa työllistymisastetta on hidastanut se, että huomattava osa heistä on korkeasti koulutettuja. Heille on ollut tarjolla työtä, johon he ovat olleet ylikoulutettuja ja jossa he eivät voi hyödyntää täysipainoisesti osaamistaan.
80 prosenttia työtä etsivistä ilmoitti kielitaidottomuuden keskeiseksi työllistymisensä esteeksi. Englannin opetus koettiin sekin tarpeelliseksi, jotta korkeakoulututkinto vastaisi paremmin käytännön työelämän haasteisiin.
Harva haluaa takaisin kotimaahan
Ruotsi on ilmeisesti vastannut hyvin pakolaisten toiveita turvallisesta ja mahdollisuuksia tarjoavasta asuinpaikasta, sillä 72 prosenttia kyselyyn vastanneista aikoo näkyvissä olevana aikana jäädä niille sijoilleen Ruotsissa. Muuttoa maan sisällä hautoo 8 prosenttia haastatelluista.
Vain 28 prosenttia pakolaisista haluaisi palata Ukrainaan sodan mahdollisesti joskus loppuessa ja 19 prosenttia ei halua missään nimessä palata. 18 prosenttia puolestaan ei voi palata ja epävarmoja aikeistaan on 35 prosenttia haastatelluista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- paluu kotimaahan kielten opetus ylikoulutus korkeasti koulutetut haastattelututkimus tuki työpaikan hankkimiseen eurooppalainen kulttuuriperinne pakolaisryhmä Ukrainan pakolaiset Ukrainan sota tilapäinen suojelu Venäjän hyökkäys kielitaidottomuus UNHCR maahanmuuttajien työllisyysaste IOM Työllisyysaste Ruotsi työllisyys työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Professori laski auttamiskertoimen: Afganistanista Suomeen tulleen pakolaisen kustannuksilla voitaisiin auttaa lähialueella 50 ihmistä, muista kriisimaista tulevilla luku vielä tätäkin suurempi

Suomi Ruotsin tiellä: Sosiaalinen maahanmuutto kärjistää koulujen ja asuinalueiden eriytymistä hyviin ja huonoihin – kärsijöinä erityisesti lapset ja nuoret

Suomen maahanmuuttopolitiikka kiristyy selvästi – järjestelmän väärinkäytökset estetään

Immonen: Maahanmuutto ei ole rikkaus ja voimavara vaan valtava taloudellinen rasite – ”Suomella käsillä viimeiset hetket kääntää suunta”

Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: ”Karut vaikutukset joka sektorille”

Suomi valmistautuu Ukrainan jälleenrakentamiseen – Tavio: ”Vahva tukemme Venäjän hyökkäyssodan kohteena olevalle Ukrainalle jatkuu”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








